Ahistaako muita sairaalassaolo synnytyksen jälkeen?

no kiva, että pääsit pois. oisin minäkin varmaan päässyt, JOS lääkäri olisi ajatellut aivoilla. :xmas: vaikka nythän se melkeen ihan sama, kun kummiskin pääsin sitten seukkipäivänä pois. =)

Niinpä, JOS

Riippuu tosiaan varmasti henkilöstä kuka sanoo pääsekö vai ei.

 

Kyl kai siellä vois olla, jos sais rauhassa levätä ja nukkua vauvanhoidon ohella. Mut mulla oli viime kerralla sellanen huonetoveri, joka jaksoi vain valittaa vaivoistaan, soitteli klo 22 eteenpäin kavereilleen ja tilas vähän välii kipulääkkeitä. Lepää siin nyt sitten ite. Olin mennyt yöllä synnyttään ja oikeestaan en ollut nukkunut sitten edellisen yön yhtään, joten unta ois kaivannut.
Sillä naapurilla oli vauva lähes kokoajan hoitajien huomassa ja alkoi tuntua ettei se hirveesti ollut kiinnostunut koko vauvan hoidostakaan. Kun ei voinut olla kuulematta niitä puheluja, niin niissäkin mentiin pitkin kylii ja kapakoita. Jouduin oleen kaks yötä, kun ei ollut lääkärintarkastusta vauvoille sunnuntaina. Muuten oltais päästy kotiin nopeemminkin. Toivottavasti ens kerralla olis toisin.

 

Oysissa ainakin riippuu hoitajista paljon kuka päästää kenetkin, ja osastoista.
Mullekin sanottiin että ei päästä 2vrk lääkärin tarkistukseen koska vauva ei olisi vielä siihen kellon aikaan ollut sitä 2vrk (tunnin parin päästä kyllä) ja toiselta osastolat oli päässy nuorempiakin vauvoja kotiin.

Ite en viihdy ollenkaan sairaalassa, odotan koko ajan vaan että pääsen kotiin. Jälkeenpäin kyllä sitten miettiny että noh oishan sitä voinu vähän rennommin ottaa siellä, mutta kun ei osaa niin ei osaa.

 

Aina ahistaa sairaalassa, eikä synnäri ollu poikkeus. Olin yht 2vkoa sairaalassa, niistä 4 pv lapsivuodeosastolla. Olo oli kaiken jälkeen kamala ja sektion jälkeen häivyin kotiin paranemaan heti kun pystyin. Palvelua kyllä oli osastolla ja maittavaa ruokaa, mutta kotona parempi. Kotiinlähtö viivästyi vielä päivällä minusta johtuneista syistä ja olin pikkasen kiukkunen kun vauvakin jo tarkastettu ja puettu lähtöä varten. Sitten en päässytkään lähtemään. Paruin sen illan ikävää ja vitutusta ja seuraavana päivänä viivana ulos heti kun asiat selvänä.

 

Mä en ole vielä ollut kun kerran synnyttämässä ja se sekä osastolla olo olivat aivan hirveitä (siis hoitajien osalta).
Mä olenkin vitsaillut, että kun joskus ehkä sen toisen saamme niin menen vaikka helsinkiin synnyttämään.

 

olin viikon sairaalassa, nukuin vaan synnytyksen jälkeen 2 päivää ,vauva oli 2 ekaa yötä vauvalassa hoidossa ku olin niin poikki,mulla oli paha raskausmyrkytys ja synnytystä käynnistettiin 2 päivää,itse synnytys ei ollut paha mutta se jännitys ja kaikki,en edes halunnut kotiin..
toista synnytin puoltuntia ilman mitään kipuja ja menin heti suihkuun sen jälkeen ja tilasin pizzan ei yhtään tikkiä tai mitään ja ponnistus kesti 2 min. tytön pääkin oli puolet pienempi ku pojalla ja muutenki tuli ku pieru ulos :xmas: synnytin ti aamupäivällä ja koska tampereella oli synnärillä niin täyttä ja me voitiin molemmat niin hyvin niin päästiin jo seuraavana aamuna kotiin,eli oltiin vrk. elokuu on ruuhkaisin aika synnytyksissä,ainakin treella

 

Mua ahdisti, tosin sitä lievensi se et olin yksin huoneessa niin sain rauhassa uikuttaa puhelimessa äljäkkeelle kuin oli ikävää kuunnella lasten itkuja kun oma oli toisella osastolla
Mutta mua nyt ahdistaa sairaalassa aina muutenkin, yäks.

 

Eipä ahistanut (esikoisesta en oikein enää muista ). Tosin osasyynä saattoi olla se että kuopus joutui vrk:n iässä lastenosastolle, joten koska mulle sattui rauhalliset huonekavereitten vauvat, sain jopa yöllä nukuttua

 

ahisti ja lujaa! esikoisesta olin huoneessa yksin koko 3vrk:tta masentavaa ,tylsää ja paniikissa kaiken aikaa kun vauva itki jne. jne. toisesta luulin nauttivani sairaala-ajasta,mut EN! vaikka oli kiva kämppis niin silti iski kamala masis seuraavana päivänä ja ikävä miestä ja esikkoa! niin hirveetä tuo sairaalassa olo,mut 3vrk:tta vauvan takia pakko kestää! inhoan sairaaloita,siel en saa nukuttua yhtään niin seki masentaa ja väsymys kauhea!

 

Ei todellakaan ahdistanut! Viikko makoiltiin perheenä siellä. Silti kotiinlähtö jännitti kun esikoinen kyseessä. Luulen, että ens kerrallakin olen ihan mielelläni passattavana. En ehkä viikkoa mutta kolme päivää kevyesti!

 

Mä olin esikoisesta maanantaista lauantaihin.

Kaksipiippuinen juttu. Toisaalta tykkäsin siitä että siellä oli vierailuajat ja ei tarvinnut keksiä tekosyitä jos ei halunnut vieraita. Kun tavallaan tykkäsin heti vieraista kotonakin, mutta tavallaan koko aikaa ei ollu semmoinen fiilis, eikä kaikille kehdannut sanoa jos ei huvittanut vastaanottaa, kun ei äitiyslomalla oikeastaan ollu muuta syytä kuin että olisi itse halunnut tuijotella rauhassa vauvaa Eli se "vauvan omiminen" on sairaalassa helpompaa. Ja olihan se tavallaan semmosta iisiä kun sekä isä että äiti sai vaan keskittyä vauvaan. Muut siivosi, teki ruuat yms, eli ei ollut sitä kotiarkea.

Toisaalta taas sairaalassa ahdisti se, että pienimpäänkin rintakipuun ja väsymykseen tarjottiin heti ratkaisuksi lisämaitoa. Siksi en viitsinyt enää kysyttäessä edes sanoa nukkuneeni huonosti, kun en jaksanut kuunnella sitä "kyllä me ruokitaan". En luottanut siihen että ne olisi herättäny mun kun vauvan on nälkä, kun koko ajan tuputettiin lisämaitoa varmuuden vuoksi. Yksikin hoitaja oikeen pelotteli "JOS hänellä laskee sokerit, hän jää tänne ja sinä pääset kotiin, joo sokerit on ollu ok mutta meillä on tämmöinen käytäntö..." Ja mää itkien pistin hanttiin

 

mä kyllä tykkään olla siellä. ihanan rauhallinen tunnelma ja valmis ruoka nokan eteen

 

No en nauti siitä mitenkään. Viimeksi olin vajaan vuorokauden. Siellä liikkuu joku aina sen verran, ettei saa nukuttua ja jotenkin vaan sitä on niin kova hinku elämään omaa elämää sieltä...en mä tiedä, mutta kamalaa siellä on |O

 

ei mua ainakaan oo ahistanut, olen nauttinut täydestä palvelusta ja nukkunu kun on nukuttanut....esikoisen aikana olin niin kipeä, että oli ihana maata siellä

näinpä =)

 

Mulla olisi tullut aika pitkäksi. Tays nneksi päästää ensisynnyttäjätkin nopeasti pois. Itse olin sen 2 päivää ja siitä pari päivää lapsi oli virallisesti kotisairaanhoidon piirissä, kotona mun ja isänsä kanssa.

 

Ahisti todellakin!! |O

Varsinkin kun ilta saapui ja kaikki hiljeni.Tiesi ettei unta saanut millään....
myös yksin oleminen huoneessa ahdisti!!
Vauva vielä valohoidossa 2vrk niin se sit viivytti kotiin lähtöä eikä saanut pitää sitä pientä vieressäkään....

 

No, en siellä olosta niin nauttinutkaan :/

 

Mä sain perjantaina kolmannen lapsen.Päätin et en hätäile kotiin,mutta jo lauantaina alko tuntuun et voisin jo lähteä kotiin kun kaikki oli ok!Ja sunnuntaina me sit onneksi päästiin.Ei oo mun paikka..Tietysti jos vauvalla tai mulla olis ollu jotain niin eri juttu sit.Mutta muuten en viihdy..

 

päätin ennen viimeisintä synnytystä,etä nyt olen ainakin sen 2vrk mukisematta osastolla.
ja miten kävi.
lapsi syntyi aamulla ja jo illalla aloin puhua kotia lähdöstä,en vaan kestänyt sitä siellä oloa,se tuntui niin turhalta!
no,aamulla hoitsu ilmoitti lääkärille ja lääkäri katsoi lapsen ja me lähdettiin kotiin.
tosin neuvola ja lääkärin tark. aika piti tilata ensin ja allekirjoittaa paperi,jotta lähtee omalla vastuulla.

 

Synnytin Hyvinkäällä (rv39+5). Vauva syntyi keskiviikkona myöhään ja perjantai iltapäivästä päästiin kotiin. Lääkäri tarkisti vauvan perjantai-aamuna.
Kyllä mullakin sieltä sairaalasta on aina kova halu kotiin. Inhoon niitä hiostavia sänkyjä ja muutenkin, kun ei osaa nukkua.

 

Ekasta olin sairaalassa 6 päivää, ei mitään syytä, meitä ei vain päästetty pois. Tosiesta oliv jo valmis lähteen kotiin 1 päivän jälkeen mutta olin sitte lopulta 2 päivää, eivät olis minua päästäneet pois kun vauvan paino ei ollu noussut muka tarpeeksi. Tiesin että jo muuten alkaa maito suihkuaan ku pääsen kotiin ja niinhän se alkokin. Poikaa vain piti käyttää neuvolassa tarkastus punnituksessa pari päivää myöhemmin.

 

Kotiinkaan ei pääse ku 3-4vuorokauden kuluttua. En tiedä miten sisko sen teki, mutta hän lähti 1½vuorokautta vanhan vauvan kanssa kotiin.

mulla alkaa aina ahistamaan. eka vuoroakausi menee ihan hyvin, kun sitä on niin sekaisin onnesta ja helpottunut, kun urakka ohi, mutta sitten kohta alkaa tuleen mieleen kotiinlähtö. en tajua miks oysissa on niin vaikee päästä kotiin kahen vrk. kuluttua. eikö etelässä pääse eka synnyttäjätkin pian pois?

minäkin sain nyt kolmannen, niin en voinu päästä 2 vrk. päästä kotiin, kun vauva viel niin pieni. en tajua. :headwall: siis painokin oli lähtenyt tasaantumaan ja imetys sujui. kaikki ok, ,mutta lääkäri EI edes suostunut tarkistamaan vauvaa, vaikka Oulussa on nyt MUKA se kokeilu, et voi päästä piankin pois, mut mitä hullua, ku ei ovi lääkri ees katsoo vauvaa. siis vauva oli syntyissään 3150g eli onpas niin erikoisen pieni. se siitä kokeilusta!!!!

 

juu.3 kertaa sen ahdistuksen kokeneena päädyinkin nelosen kanssa polikliinisen synnytykseen.poju syntyi kymmenen pintaan aamulla ja illalla klo 20 lähdettiin kotiin =)
mulla ollu sairaalassa aina sellainen tunne että vauva ei ole mun oma ja en oo osanu yhtään nukkuu :/ eli poju syntyi perjantaina aamulla,illalla kotiin ja ma-aamuna tultiin lääkärin tarkastukseen-kaikki oli ok =)

 

juu.3 kertaa sen ahdistuksen kokeneena päädyinkin nelosen kanssa polikliinisen synnytykseen.poju syntyi kymmenen pintaan aamulla ja illalla klo 20 lähdettiin kotiin =)
mulla ollu sairaalassa aina sellainen tunne että vauva ei ole mun oma ja en oo osanu yhtään nukkuu :/ eli poju syntyi perjantaina aamulla,illalla kotiin ja ma-aamuna tultiin lääkärin tarkastukseen-kaikki oli ok =)

Tuo tunne "omasta vauvasta" on tuttu. Mä kysyin jopa ekana päivänä kätilöltä, "saanko ite vaihtaa vaipan", kun se nappasi vauvan Ohan kuin en ois oman vauvani vaippaa saanu ilman lupaa vaihtaa

 

juu.3 kertaa sen ahdistuksen kokeneena päädyinkin nelosen kanssa polikliinisen synnytykseen.poju syntyi kymmenen pintaan aamulla ja illalla klo 20 lähdettiin kotiin =)
mulla ollu sairaalassa aina sellainen tunne että vauva ei ole mun oma ja en oo osanu yhtään nukkuu :/ eli poju syntyi perjantaina aamulla,illalla kotiin ja ma-aamuna tultiin lääkärin tarkastukseen-kaikki oli ok =)

Tuo tunne "omasta vauvasta" on tuttu. Mä kysyin jopa ekana päivänä kätilöltä, "saanko ite vaihtaa vaipan", kun se nappasi vauvan Ohan kuin en ois oman vauvani vaippaa saanu ilman lupaa vaihtaa

juu,mulla ollu aina sellaine tunne sairaalas et täytyis lupa kysyy et voinko nyt syöttää tai vaihtaa vaipan,välillä jopa miettiny et uskallankohan ottaa vauvan ees syliin

:ashamed: