ahdistuneisuuden fyysiset oireet

Eikös kaikki fyysiset oireet ole oireita jonkinlaisesta henkisestä ahdistuneisuudesta? Henkisesti hyvinvoivalla ihmisellä on jo niin vahva vastustuskykykin että mikään ei iske. Mutta sellainen on pelkkä hypoteesi. Täysin terve ihminen on miltei mahdoton ilmiö.
 
heips!

Täällä yksi kolmikymppinen "taistelija" joka myös 5v vastaan vänkäämisen ja tuhansien lääkärimaksujen jälkeen on pikkuhiljaa uskomassa että sairastaa yleistä ahdistuneisuushäiriötä. Nyt taas kriisi päällä ja vihdoin suostuin pitkin hampain aloittamaan lääkityksen jota niin olen ollut vastaan. Olen kehittänyt tässä vuosein varrella nimittäin oikein lääkefobiankin, jo antibiootitkin saa paniikkikohtaukseen. Joten nyt vaan tuntuu et hitsi ei tää voi olla näin vaikeeta ja jos on mahdollisuus että lääkkeet auttaisi niin mksi ei kokeilisi.. mutta helppoa se ei ole ollut, täytyy nyt vaan sinnitellä. On vain taas tajunnut että kun itse elää omassa pelokkaassa maailmassaan niin vaikka kuinka rankkaa onkin, niin se on "oma maailma", eli ei tajuakaan kuin hyvin asiat voisivat oikeasti ollakin. Huomasin juuri kun oli ensimmäinen hyvä päivä ja naureskelin ihan ilman huolta, että päällimmäinen ajatus oli "nyt varmaan iski joku mania, miks mä nauran näin helposti?" eli on se kauheeta et on tottunu olee niin varuillaan et kun on oikeasti hyvä olla niin jo miettii et mikä vikana.. :) Joten tänään sitten keksinkin että mulla natrium hukka ja kohta kooma ;)
Käyn jo 4v terapiassa ja kognitiivinen on auttanut ihan hirveästi. Tässä loppuun kaksi erittäin auttavaa linkkiä jotka löysin (englanninkielen taitoisille) näissä selvitetään yleistä ahdistuneisuushäiriötä sekä paniikkihäiriötä älyttömän selkeästi ja mukavalla tavalla, annetaan hirveän hyviä neuvoja ja treenataan tapoja kontrolloida ajatuksia ja huolia. Olen vuosia lukenut paljonkin kirjallisuutta mutta varsinkin nämä sivut ovat auttaneet tosi paljon näkemään asiat hieman uudesta näkövinkkelistä. toivottavasti jollekin muulle tuottaa "ahaa"-elämyksiä

What? Me, Worry?
http://www.cci.health.wa.gov.au/resources/infopax.cfm?Info_ID=46
http://www.cci.health.wa.gov.au/resources/infopax.cfm?Info_ID=44

=)
 
Vielä edel lisäys. Yksi suurimmista ahaa momenteista oli tajuta että yksi perimmäinen syy tämmöiseen krooniseen huolestumiseen on kontrollin tarve. Eli kun koko ajan odottaa pahinta ja sitten on "muka" valmistautunut kaikkeen niin alitajusesti luulee olevansa elämästä kontrollissa. Että voi sitten sano "tiesin tämän". Eli ahdistuneisuushäiriöstä ja paniikkihäiriöstä kärsivät eivät useinkaan kestä epätietoisuutta tulevasta tai juuri mistään, siksi osittain nuo katastrofaaliset ajatukset antavat kierolla tavalla "rauhoittavan" tunteen että on kontrollissa. Mutta siis aika rankalla hinnalla :/
 
Hei!
Olen kirjoitellut täälä pariin muuhun ketjuun koskien outoja fyysisiä oireitani. Kirjoitan tännekin, että saan samalla nostettua tämän hyvän ketjun.
Kesällä tuli nivelsärkyjä käsiin ja jalkoihin, sitten säryt muuttuivat pistelyksi ja puutumiseksi. Tuli huimausta, korvien huminaa, silmäsärkyä, silmien tarkennusvaikeutta, voimattomuutta raajoihin, lihasnykäyksiä ja vaikka mitä. Olen pelännyt kaikkia mahdollisia sairauksia ja nyt pelkään sitten ALS:sia. Toisaalta uskon, että tämä voisi olla "vaan ahdistuneisuutta". Magneettikuvat, verikokeet ja selkäydinpunktio ovat olleet kunnossa, joten mitään viitettä fyysiseen sairauteen ei ole. Mutta sitten tuo als pelottaa niin valtavasti. Mulla on päiviä, jolloin uskon näiden oireiden johtuvan ahdistuneisuudesta ja sitten taas päiviä, jolloin pelkään tosissaan kuolevani als:siin. Tänään on huono päivä. :/
 
Samassa veneessä siis ollaan. Mullakin välillä henkisesti parempia päiviä, mutta kyllä pelko jäytää alitajunnassa koko ajan. Mäkin pelkään juuri alsia, en niinkään muita sairauksia. Tiedän, ettei vakuuttelut auta, ehkä sitten aika?! Mä vihaan näitä nykinöitä, niitä on koko ajan - nytkin on ollut jo viikkokausia etusormessa:(
 
HildaP, lääkärit tekee yleensä jonkun perustutkimuksen eli kokeilee tuntoaistia eri puolilta, kokeilee refleksit, puristusvoiman ym. Sitten ne sanoo, että mitään poikkeavaa tässä ei nyt tule esille. Siitä tekevät sitten johtopäätöksen, että psyykkistä vaikuttais olevan. Ei ne tosin kaikki lääkärit sitäkään sano, osa ei sano oikein mitään. Ne ei pahemmin ota kantaa niihin nykäyksiin, kun mulla on pitkä lista kaikkia muitakin oireita. Mitään hermoratatutkimuksia ei ole koskaan tehty, toivottavasti ei tarvitsekaan. En mene enää lääkäriin, jollei oireet selkeästi pahene.
Onko sun nykinät aina pitkään samassa paikassa vai sielä täälä? Onko sulla mitään voimattomuuden tunnetta?
 
Mun nykinät ovat tosi monimuotoisia. Vähän väliä tulee näitä kertanykäyksiä eri puolilla kroppaa. Kerran pari päivässä huomaan nopeaa "elohiirinykinää" jossakin päin. Pisimmillään mua on nykinyt 3 kk molemissa silmissä, 5 päivää samassa kohtaa reidessä ja pari viikkoa hauiksessa ja nyt on toista kuukautta päällä tämä etusormen nykinä/kivuton kramppaaminen, joka tulee heti kun käytän kyseistä lihasta. Olen tosi ahdistunut ja paniikkikohtauksia saan vähän väliä:( Olispa kiva tietää mistä tämä johtuu. Varsinaisesti mulla ei ole voimattomuutta, mutta ahdistuskohtaus vie kyllä voimat hetkellisesti raajoista. Niin ja tietysti olen kuvitellut voimattomuutta, mutta sitten aina testailen raskoilla taakoilla ja ihan ennalllaan ovat. Netistä en usklla lukea enää juuri mistään sairauksista ja läkäärin en mene, ainakaan vielä. Voi meitä, mitä ihmettä pitäs tehdä?
 
Kuulostais kyllä siltä, että sulla tuo ahdistus lisää nykinöitä ja nykinät ahdistusta. Ehkä joku psyykenlääke vois kuitenkin auttaa.. Mulla on nykinöiden lisäksi pelottavinta tämä voimattomuuden tunne. En tiedä onko se todellista vai pelon aiheuttamaa. Nyt on kolmas huono päivä menossa ja pelottaa niin että oksettaa. Mietin omaa kuolemaani ja äidittömäksi jääviä pieniä lapsiani.
 
dinosaurus; Muakin pelottaa usein niin, että ihan oksettaa ja samaa mietin eli omaa kuolemaa ja äidittömäksi jääviä lapsiani. Se on kamalaa ja varmasti aiheuttaa sen voimattomuuden. Kun hieman silloin tällöin harrastaa liikuntaa niin usko aina palaa kun tajuaa, että ihan hyvin jaksaa. Muiden vakuuttelut ja lohduttelut ei tähän tautiin auta, olen tullut siihen tulokseen, että vain aika voi auttaa. Kun kuluu tarpeeksi aikaa niin tajuaa, että oireet olis pahentunut jos jotain vakavaa olis. Mulla tosin nää oireet ja pelot ovat kestäneet jo pari vuotta, mutta ehkä se ratkaiseva aika on sitten viisi, tiedä häntä. Univaje ja ahdistus aiheutta takuulla voimattomuutta, samoin kuin asian kyttääminen. Yritä rentoutua henkisesti hieman ja uskottele itsellesi kaiken olevan hyvin. Niin minä teen ja aina muutamaksi päiväksi henkinen olo paraneekin vaikka fyysiset oireet pysyy. Oletko muuten huomannut, että vaikuttaako menkkojen läheisyys henkisen ahdistuksen lisääntymistä? Mulla ainakin muutamat päivät ennen menkkoja ovat kaameita:(
 
HildaP, ei kai tässä auta muu kuin aika. Tosi kiduttavaa ajatella niin, että vuoden päästä sitä sitten tietää käveleekö enää vai onko parantunut. Huoh, mulla on tänään tosi huono päivä. Kävin lukemassa als sivuja ja olen sen jälkeen itkenyt, koska pelko vaan kasvoi. Tämä on aivan kamalaa!
Mä tunnen itseni masentuneeksi pari päivää ennen menkkoja. Myös alkoholi saa mun olon tosi raskaaksi ja voimattomaksi, vaikken olekaan juonut itseäni humalaan moneen vuoteen. No, tuola als sivuilla sitten ihmiset kertoivat, että alkoholi voimistaa heidän oireitaan. Siitäkös mun panikointi lisääntyi. Toivon niin paljon, että olisin terve!
 
Dinosaurus, Ei ole viisasta lueskella netissä sairauksista. Itse en ole koskaan käynyt minkään liiton ym. sivuilla koska se lisäisi ahdistusta niin paljon. Tämän päivän netti on kuin lääkärinkirja ennen, joka sairaudesta löytyy jotakin oiretta ja paniikki vaan kasvaa. Paras on vain antaa lääkäreiden tehdä diagnooseja. Ok, meillä on alsin oireita, mutta ei niitä kaikkia ja toisaalta oireet voivat johtua jostakin muusta. Meidän on vaan pakko uskoa siihen. Mulla on tosi kaamea olo myös, mutta yritän takoa järkeä päähäni. Noista nykinöistä vielä, kiinalaisen lääketieteen mukaan ne johtuvat tuulesta, veren vähyydestä tai ongelmista maksassa. Ovat kuulemma yleisiä ja normaaleja. Tilaa voidaan helpottaa syömällä lämpimiä ruokia ja juomia, nokkostipoilla ja muutenkin pitämällä itsensä lämpimänä ja syömällä terveellisesti. Mulla on kokeilu nyt ollut muutaman viikon päällä ja lukuunottamatta tätä todella outoa sormen nykinää, musta tuntuu, että nykinät muualla ovat ehkä hieman vähentyneet. Kokeile! Mä ihmettelen, ettei kukaan muu ole koskaan kokenut tällaista sormen nykinää mistä puhun, oikeesti?
 
Sikainfluenssa ei pelota. Vaikka sen saisi on paljon todennäköisempää selvitä siitä hengissä kuin kuolla. Pelkään vain tauteja, joissa ei ole pienentäkään mahdollisuutta selvitä. On varmaankin todennäköisempää kuolla liikenteessä kuin sikainfluenssaan. Älä pelkää sitä!
 
Kiitos HildaP, netti on oikeastaan lääkärikirja potenssiin kymmenen, koska täältä voi lukea kenen tahansa kirjoittamia juttuja ja kaikki ei ole aina tottakaan. Lupaan nyt lopettaa oireiden googletuksen ja väärillä sivuilla käynnin.
Mua nyt huolestuttaa se, että reidet tuntuvat voimattomilta ja kipeiltä, erityisesti oikea jalka. Mutta toisaalta mun oireet on koko ajan muuttaneet muotoaan, joten se viittaisi siihen suuntaan, että oireilla voi olla psyykkinen alkuperä. Mä tavallaan unohdan jonkun vanhan oireen, kun alkaa uusi. No, joskushan se selviää, joko paranee tai sitten löytyy joku diagnoosi. Ei kannattaisi pilata päiviään pelkäämällä. Todennäköistä on, että meidän pelot on turhia. Niitä nokkostippoja löytynee luontaistuotekaupasta?
Minä en myöskään pelkää sikainfluenssaa, ehkä keväällä/kesällä pelkäsin.
 
dinosaurus; Nokkostippoja löytyy luontaistuotekaupasta. Joko kokeilit sitä kärsimyskukkauutetta? Joskus vuosi sitten mullakin tuntu voimattomuutta reisissä monta kuukautta, näin jälkeenpäin laitan sen järkyttävän pelon piikkiin. Mulla on tosi karmea olo nyt taas, ihan oksettaa. Välillä tsemppaan ja saan rauhoitettua itseni hetkeksi, mutta sitten taas nykäsee jostain ja olen mennyttä. Kun nyt oikein tarkkaan kyttään näitä sormiani niin huomaan useammankin niistä nykivän yhtenään. En aio googlettaa, koska silloin voin joutua väärille sivuille. Täällä kyselen, mutta eipä tunnu kenelläkään olevan vastaavaa. Hyvä tietty niin, mutta vertaistuki juuri tässä sormien nykimisessä olis paikallaan.
 
Kokeilin kärsimyskukkauutetta, mutta mun mielestä se ei auta mitään. Ehkä korkeintaan vähän lisäsi oireita. Mulla on sellainen tunne, kuin sähköä menisi käsiin ja jalkoihin ja ne "sirisee ja värisee". Syksyllä mullakin nyki sormet, mutta se loppui. Voi kun nämä oireet loppuisivat ja huolet pyyhkiytyisi pois!!
 
Moi palstalaisille.

Itselläni alkoi ahdistuneisuus noin kymmenen kuukautta sitten, kun join koivun (nilasta / parkista / sisäkuoresta) valmistettua teetä. Olen lueskellut että siinä olisi flavonoideja, jotka taas alentaa verenpainetta, ja sen se kyllä teki, kun mittasin verenpaineen, ja olokin oli sen mukainen eli vetämätön. Sitten seuraavana yönä iski sellainen ajatus päähän, että teessä on jokin aineosa joka pysäyttää mun hengityksen. Siitä seurasi se että ahdistus ja stressi veti lapojenvälin jumiin, ja se on vieläkin pikkuisen jumissa.

Aloin päästä yli ko. ajatuksesta, mutta kun menin ottamaan MSM-rikkiä ja maha meni sekaisin, iski taas hirvittävä ahdistus ja pelkäsin taas hengitykseni salpaantuvan. Sen päälle iski vielä jokin "mahatauti ehkä" ja neljä viikkoa närästi niin maan pirusti, ja maha ei toiminut ollenkaan ja siitä seurasi väsymys kun ravinto ei oikein imeytynyt. Tuolloin oli oikeasti paukut niin loppu, että olin tulla hulluksi ja piti mahallaan nukkua että sai henkeä.

Ja tuossa vähä aikaa sitten luulin, että mulla on selkärangassa jokin vika (välilevyn pullisuma tjsp.) joka painaa sopivasti selkäydintä / keuhkoille meneviä hermoja joka taas salpaa mun hengityksen. Ja nyt tällä hetkellä minua vaivaa tuo koivun nila teen juonti, että jotain varastoitui mun kehoon ja se taas salpaa mun hengityksen.

Ja minullakin on ruvennut olemaan raajojen puutumisia, pistelyitä, nykimisiä ja päänupisa sellainen epätodellinen olo. Käväsimpä sairaalan päivysyksessäkin noin viiko sitten, kun rupesi tuntumaan että nyt tämä poika lähtee. Minulta otettiin sydänkäyrä joka oli OK ja todettiinpa minun hypervetiloivan samalla kertaa.

Mikäli alla oleva linkki toimii, siellä sanotaan että koivun parkkia on käytetty teenä ja hätäleipiin pulavuosina. Hittoko voisi uskoa tuo olevan totta.

http://74.125.77.132/search?q=cache:-JlkEQIuDd8J:www.yrttitarha.com/tietopankki/konstit/hataravi.htm


"Koivun tuohen alla olevaa punaista parkkia on käytetty teeksi ja hätäleipiin. Talvella nuoret ohuet oksat kelpaavat teen valmistukseen paremman puutteessa. Ennen lehtien puhkeamista keväällä koivusta voi laskea mahlaa. Sokeripitoista mahlaa voi nauttia virkistävänä juomana. "


Tässäpäs olisi tällainen kertomus.
PS. Voi parkki / nila minkä tempun teit.
 
Ooke, Saat sympatiani ja empatiani, tiedän tunteen kun pelko ottaa vallan. Sullakaan ei kaiketi ole mitään tieteellistä pohjaa sun pelolle siitä hengityksen lamaantumisesta? Mullakin on pelot oikeestaan epärealistisia, mutta silti uskon johonkin vakavaan enkä pääse eroon tunteesta. Miten ne siellä päivystyksessä suhtautuivat sinuun? Kerroitko saman tarinan siellä? Oletko ennen kärsinyt vastaavasta vai puhkesiko tämä ihan puun takaa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja HildaP:
Ooke, Saat sympatiani ja empatiani, tiedän tunteen kun pelko ottaa vallan. Sullakaan ei kaiketi ole mitään tieteellistä pohjaa sun pelolle siitä hengityksen lamaantumisesta?
Kiitokset sympatiastasi =). Totta tosiaan en ole löytänyt mitään tieteellistä todistusta koskien tuota minun pelkoani. Ja mikä minua ihmetyttää on se, että siitä teen juonnista on jo kohta vuosi aikaa ja vieläkin pelkään tukehtumuista ja vielä tässä ollaan hengissä.

Alkuperäinen kirjoittaja HildaP:
Mullakin on pelot oikeestaan epärealistisia, mutta silti uskon johonkin vakavaan enkä pääse eroon tunteesta.
Kyllä ihmismieli on sitten jännä kapistus, ja totta tosiaan se tunne, "että nyt musta tuntuu tältä ja se tekee mulle just nyt semmosta" on pelottava, masentava ja fyysiset voimat vievä "Turruttaa".

Alkuperäinen kirjoittaja HildaP:
Miten ne siellä päivystyksessä suhtautuivat sinuun? Kerroitko saman tarinan siellä? Oletko ennen kärsinyt vastaavasta vai puhkesiko tämä ihan puun takaa?
Kyllä se päivystyksessä oleva lääkäri pikkusen ihmetteli, kun siellä tehdyt testit osoittivat minun olevan ihan kunnossa. Tosin tuota minulle pelkoa aiheuttavaa asiaa en kertonut. Tuntuu vaan siltä että saa naurut päin naamaa ja hullun leiman otsaan, kun sen menee kertomaan.

Oli mulla murrosikäsenä vastaavanlainen tilanne. Jostain sain silloin päähäni että olen saanut HIV:n, mukamas olin astunut jonkin neulan päälle ja siitä saanut sen taudin. Tuota podin noin 1.5 vuotta. Myöskin pariin syöpään olen ollut kuolemassa. Ja vielä sitä täällä ollaan.

Hitto tätä elämää, joka tuntuu olevan näytelmä, ja minä taisin saada hysteerisen narrin roolin, joka on kieltämättä haastava rooli :).

Ja lisään vielä yhden linkin, joka kannattaa lueskella lävitse avoimin mielin -> http://keskustelu.suomi24.fi/node/6001164
 
Tervetuloa kerhoon ooke! Mä muistan pelänneeni monia sairauksia jo lapsena. Hiviäkin pelkäsin niin, että itkin salaa vaatekomerossa.
Nyt tämä alssin pelko on niin kauhea, että olen miettinyt jo omia hautajaisiani. Pahintahan on tietysti se, että mä oikeasti nyt pelkään sairastavani alssia ja oireet on sen mukaiset. Voi kun tietäisikin, mikä tilanne on vuoden päästä. Olenko jollain psyykenlääkityksellä vai istunko pyörätuolissa.. :kieh:
 
No tulinpa nyt kertomaan, että hermoratatutkimuksessakin on käyty, eikä siinä ollut mitään viitteitä minkäänlaiseen lihas- tai hermosairauteen. Mieli on tosi huojentunut. Saa nähdä, vaikuttaako tämä tieto nyt sitten oireisiin. Pääkopan huolto taitaa olla paikallaan..
 
Moi taas kaikille.

Olen itsekkin käynyt lekurissa sitten viimekirjoituksen. Verikokeita otettiin ja niissä oli kaikki OK. Ja olen aloittanut masennuslääkityksen, lääke on nimeltään Mirtazapin 30mg, mutta otan illalla puolikkaan.

Lääkkeen lisäksi olen joka päivä vetänyt kurkusta alas ~30mL Mivitotal Plussaa + Möllerin Omega 3:a + 25µg D3-vitamiinia.

Löysin netistä linkin, joka todennäköisesti selittää sen mitä mulle on käynyt.

Mitä oireita lisämunuaisten uupumus aiheuttaa?
On ensiarvoisen tärkeää, että lisämunuaisten kunto tarkistetaan ennen kilpirauhaslääkityksen aloittamista. Pitkän tyroksiinihoidon jälkeen Armour Thyroidiin siirryttäessä saattaa ilmetä ongelmia, jotka johtuvat alhaisesta kortisolista, ja pahimmillaan ongelmat voivat olla vaarallisia. Lisämunuaiset saattavat olla vaurioituneet myös pitkän hoitamattomuuden seurauksena. Tässä lista lisämunuaisten uupumuksen oireista. Jos sinulla on useampia oireita ja syytä epäillä lisämunuaisten uupumusta (pysyvä tai pitkittynyt sairaus tai stressi), niin kannattaa tehdä 24-tunnin kortisoli/sylkitesti.

hermostuneisuus
uupumus
käsien tärinä
lihasheikkous
sydämen tykytys
ylivirittyneisyys
paniikkihäiriö/paniikinomainen tunne
heikotus
heikko stressinsietokyky
vaikeus suoriutua sosiaalisista tilanteista
keskittymisvaikeudet
äkilliset mielenmuutokset, herkkyys
ylireagointi
malttamattomuus
huimaus noustessa seisomaan
ärtyneisyys
hypoglykemia
huono palautumiskyky stressistä ja liikunasta
flunssankaltaiset oireet (heikko vastustuskyky)
päänsärky
koko kehon särky/kolotus
herkkä iho
kömpelyys (tavaroiden pudottelu, esineisiin törmäily)
sekavuus
jatkuva nälän tunne
painon lasku
alaselän kipu
tylsyys, mitäänsanomattomuus - masennuskenkaltaiset oireet
sumupäisyys (ennen seuraavaa kortisoliannosta)
"air hunger" /heikko hapensaanti
heikotus
pyörrytys, pyörtyily
oksentelu
ripuli
huimaus noustessa seisomaan
tummat silmänaluset
heräily keskellä yötä tuntikausiksi
jatkuva virtsaamistarve
allergiat

Lisämunuaisten uupumus saattaa hoitamattomana aiheuttaa epämiellyttäviä oireita siirryttäessä tyroksiinista Armour Thyroidiin. Näkyvimmät ovat näennäisiä liikatoiminnan oireita: ylivirittyneisyyttä, sydämentykytystä, lihasheikotusta ja ahdistuneisuutta. Potilas on väsynyt mutta ylivirittynyt.
Eli mulla koko paska laukes miltein yli-inhimilliseen stressiin ja ahdistukseen.

Mikä on lisämunuaisten uupumus, ja miten se liittyy kilpirauhasen vajaatoimintaan?
Lisämunuaisten uupumus on tila, jossa lisämunuaiset eivät enää jaksa tuottaa hormoneita, erityisesti kortisolia, normaalisti pitkittyneen stressin tai sairauden vuoksi. Pitkään jatkuneen stressitilan tuloksena lisämunuaisten kortisolivarastot tyhjenevät, eivätkä lisämunuaiset tuota enää hormoneita normaalisti.
Kilpirauhanen.com

Toivottavasti teksti ei ole aivan sillisalaattia ;)

Ja jaksamisia kaikille :)
 

Yhteistyössä