Minulle oli suuri kynnys aloittaa masennuslääkitys raskauden aikana. Nyt kun olen kohta pari kuukautta syönyt, huomaan miten paljon siitä on ollut oikeasti apua ja tajuaa sen oman aiemman tilansa entistä selvemmin.
Olin kovin huolissani juurikin tuosta lääkeen vaikutuksesta masuvauvaan, mutta soitin vielä teratologiseen tietopalveluun, jossa kannustivat aloittamaan lääkitykseen ja heihin kyllä luotan. Ne mahdolliset haittavaikutukset, mitä lääkepaketin kyljessä luki, tuntuivat kamalilta, mutta kuten tuossa aiemmin nimim. juu kertookin, ei voida tietää johtuiko vauvan velttoisuus nimenomaan lääkkeestä vai ei. Kaikki mahdolliset on kuitenkin ylös kirjattava.
Itse olen yrittänyt ajatella, että kompikaatioita tulee todella paljon myös niille, jotka eivät mitään lääkitystä käytä ja nuo mielialalääkkeiden käyttäjien synnytysten yhteydessä olevat kompilaatiot ovat niin minimaalinen marginaali, että en enää ole siitä huolissani. Enemmä minua on alkanut mietityttämään imetys jne.
Minun lapseni ei siis vielä ole syntynyt, mutta kannustan ehdottomasti tuon lääkkeen ottoon, niin jaksat paljon paremmin.
Ja masentuneena sitä vaan lukee ne kaikki onnellisuus-jutut lehdistä ja alkaa ahdistamaan entistä enemmän. Tuttu tunne.. tsemppiä ap:lle, toivottavasti saat itsesi kuntoon. Kuinka pitkällä raskautesi on? Ja pääsethän käymään myös terapiassa lääkehoidon tueksi?
