Ahdistuksesta ja muusta

[vierailija]

Olen käsinyt erilaisista ahdistuksista ja jännityksistä useamman vuoden. Aloin kirjoittaa blogia omista tuntemuksista ja kokemuksistani asiaan liittyen. Uskoisin etten ole ainoa joka näistä asioista kärsii, joten käy lukemassa ja kommentoi ihmeessä, jos siltä tuntuu. Puhuminen auttaa aina!

serotoniinia.blogspot.fi

 

[vierailija]

Hei, lukaisin kaikki postaukset läpi, mahtavan oloinen blogi ja jään jatkossakin seurailemaan!

Itse olen 20 vuotias naisen alku ja kärsin vastaavanlaisesta ahdistuksesta, mutta itselläni on aina ollut pelkona sydämeen ja sairauksiin liittyvät asiat. Eli jos huomaan kehossani vähänkin "poikkeavaa" normaalista, niin saan kauhean ahdistuksen. Kaksi ensimmäistä vuotta tämän asian kanssa oli pahimpia, ahdistus oli päivittäistä ja vaikutti normaaliin elämään (koulussa käymiseen, kaupassa käymiseen ja muutenkin ihmisten ilmoilla olemiseen). Söin tuolloin sertralinia, jonka lopetin kesällä 2014. Oireita on vielä, ja kamppailu jatkuu yhä, mutta ei niin pahoina enään, joten päätin pärjätä ilman lääkkeitä. Nykyään olen huomannut että tilanteet, jotka aiheuttavat mulle jännitystä (jonka seurauksena syke nousee ja vapina alkaa, joka taas aiheuttaa ahdistuksen) ovat pahimpia! Niiden ehkäisemiseen minulla on beetasalpaajia, jotka parhaimmassa tapauksessa estävät ahdistuksen laukeamisen, tai ainakin helpottavat ahdistusta. Pystyn jopa nykyään olemaan töissä, jossa olen yksin, enkä kaksi vuotta sitten oisi voinut kuvitellakkaan pystyväni moiseen! Anteeksi kieliopilliset virheeni, tuli hieman enemmän tekstiä kun oli tarkoitus.