Ärsyttää olla "yksin" kotona (lapsien kanssa)

Soittelen päivittäin kavereille ja sisaruksille, ja nekin puhelut on jonniin joutavaa lärinää vaan, mut jotenkin tuntuu että on pakko soitella, jollekkin näiden lasten lomassa :)

Varsinkin nyt kun siskolla on ollut mun auto jo melkein kuukauden lainassa, niin ei edes pääse minnekkään kotoa, kun mies on töissä. Joo ei olis jalan kun 4km matka kylälle, mut se että pitäs melkein 3veen ja sit 4kk vanhan lapsen kanssa lähtee talsimaan sinne ei nappaa ;) ( Ja kyllä ulkoillaan sekä käydään puistoissa, ettei koko aikaa kotona ärvötetä )

Alkaa aina kotona tuntumaan ankealta, kaiken kiukuttelun, tissi- ja vaipparallin ja siivoilun välissä :D

Oon aina ollut hirveen sosiaalinen ihminen ja tää kun ei ole aikuista kaveria välte koko päivänä näköpiirissä (mies saattaa silloin tällöin olla koko pvän töissä 7-21), ottaa pattiin ja sitten sekin rupee ärsyttää kun selaat puhelinta läpi kellehän sitä soittas ettei samaa ihmistä päivittäin pommittas :D

Esikoisen aikaan mun paras kaveri oli työtön ja sekin aina kotona, mut nyt sekin on koulussa ja sitten nää muut joitka yhtäaikaa sillon oli lapsen kaa kotona ovat töissä :( Hyvähän se on että ovat päässeet työllistymään, mut nyt oon ainoo mun ystäväpiiristä, joka on "vaan" kotona (olin itsekkin välillä töissä ennen kakkosta).
 

Yhteistyössä