Turkilmas
Nettitestilläkö testasit? Se vaan, että mulla on järjestään aina noissa tulos välillä 130-145 . On meinaan "pikkusen" eri juttu kuin Mensan testit.
Mutta siis kivat sulle kuitenkin
Mutta siis kivat sulle kuitenkin
vieras
Mä en uskalla mennä Mensan testeihin, pettymys olis varmaan suuri Mukavampaa elää illuusiossa.
Mukavampaa elää illuusiossa.
Saska
sama täällä, nettitestit näyttää aina lähemmäs 130. ja luotettavuus on varmasti täys kymppi..Alkuperäinen kirjoittaja Turkilmas:Nettitestilläkö testasit? Se vaan, että mulla on järjestään aina noissa tulos välillä 130-145 . On meinaan "pikkusen" eri juttu kuin Mensan testit.
Mutta siis kivat sulle kuitenkin
tt ei kirj
sulla noin hyvä onnea, itselläni on myös 138, vaihtelevasti myös testistä riippuen 128-148
onnea, itselläni on myös 138, vaihtelevasti myös testistä riippuen 128-148
tt ei kirj
Mulla on just sillä tavalla, että alemman osamäärän omanneet, eivät ymmärrä, vaan vittuilevat....Alkuperäinen kirjoittaja Koodi:
muuttanut
Nuo älykkyystestit on vähän kyseenalaisia joskus. Muistan lukeneeni että jopa niitä paljon "ihannoituja" mensan testejä on kritisoitu eräänlaisesta kulttuurisidonnaisuudesta. Siis että tietyn tyyppisen kasvatuksen ja koulutuksen mukaan kasvaneilla on paremmat lähtökohdat testeihin eli siis eivät ole aivan neutraaleja ja tasavertaisia kaikille.
Hörö
Hienoahan se älykkyyskin on...Itse tykkään, että se on vain yksi hyödyllinen ominaisuus ihmisessä. Nuo Mensan testithän ja vastaavat mittaavat aika suppeasti vain teknistä älykkyyttä. Sitä kun on fiksuutta monenlaista, ja itse pidän tärkeämpänä viisautta kuin älykkyyttä. Tiedän esim. erittäin älykkäitä ihmisiä, joiden sosiaaliset taidot ovat pikkasen hakusessa...se on vähän ikävä olla huippunero, jos sulla ei ole ketään jakamassa iloa osaamisestasi...(Niin ja en ole katkera tyhmempi tyyppi, en ole tehnytkään koskaan ko. testiä, niin että en tiedä, vaikka kuinka käsi tai hyvä olisin siinä.)
Zoe-F
Nimi: Johanna
Kokonaispistemäärä: 137
Tuloksen luokitustaso: Huipputasoa
Pistemääräsi oli korkeampi kuin 99 %:lla väestöstä keskimäärin.
Suoritusosioiden pistemäärä: 138.3
Kielellisten osioiden pistemäärä: 135.4
Kokonaispistemäärä: 137
Tuloksen luokitustaso: Huipputasoa
Pistemääräsi oli korkeampi kuin 99 %:lla väestöstä keskimäärin.
Suoritusosioiden pistemäärä: 138.3
Kielellisten osioiden pistemäärä: 135.4
Tulokseni on
Kokonaispistemäärä: 74
Tuloksen luokitustaso:
Kokonaispistemäärä
Pistemääräsi oli korkeampi kuin 4 %:lla väestöstä keskimäärin.
Kielellisten osioiden pistemäärä
Kielellisten osioiden pistemäärä: 66.3
Suoritusosioiden pistemäärä
Suoritusosioiden pistemäärä: 85.1
Osioiden pistemäärät
Jokaisen osion korkein mahdollinen pistemäärä on 20. Keskimääräinen pistemäärä on 10.
Kuviopäättelytehtävät
Mitattavat ominaisuudet: ei-sanallinen päättelykyky, usean tekijän samanaikainen käsittely, avaruudellinen hahmottaminen, visuaalinen hahmottaminen
Kuvaosion pistemäärä
Osion keskiarvo 10
Tuloksesi 10
Sanastotehtävät
Mitattavat ominaisuudet: kielellinen käsitteenmuodostus, merkitysten tunnistaminen, pitkäkestoinen muisti, kasvuympäristön virikkeisyys, älyllinen uteliaisuus
Sanasto-osion pistemäärä
Osion keskiarvo 10
Tuloksesi 9
Muistitehtävät
Mitattavat ominaisuudet: muisti, jaksotuskyky, vertauskuvallisen sisällön ymmärtäminen, keskittymiskyky
Muistiosion pistemäärä
Osion keskiarvo 10
Tuloksesi 10
Sanojen keskinäisiä suhteita koskevat tehtävät
Mitattavat ominaisuudet: kielellinen päättelykyky, käsitteenmuodostus, merkityssisällön ymmärtäminen
Sanasuhdeosion pistemäärä
Osion keskiarvo 10
Tuloksesi 4
Matemaattiset tehtävät
Mitattavat ominaisuudet: muisti, vertauskuvallisen sisällön ymmärtäminen, päättelykyky
Matematiikkaosion pistemäärä
Osion keskiarvo 10
Tuloksesi 7
Vahvuudet ja heikkoudet
Seuraavassa näet, miten suoriuduit testin eri osa-alueista verrattuna kokonaistulokseesi. 'Vahvuus' on osa-alue, jolla saavuttamasi pistemäärä on selvästi korkeampi kuin keskimääräinen kokonaistuloksesi. 'Heikkous' taas kuvaa tehtäväaluetta, jolla pistemääräsi jäi keskimääräistä tulostasi alhaisemmaksi. 'Keskimääräinen' kuvaa osa-aluetta, jolla pistemääräsi on samaa tasoa kuin kokonaistuloksesi.
Abstrakti päättelykyky
Mitattavat ominaisuudet: ei-sanallinen päättelykyky, usean tekijän samanaikainen käsittely, avaruudellinen hahmottaminen, visuaalinen hahmottaminen
Heikkous Kokonaistuloksesi mukainen Vahvuus
Kielellinen muistamiskyky
Mitattavat ominaisuudet: kielellinen käsitteenmuodostus, merkitysten tunnistaminen, pitkäkestoinen muisti, kasvuympäristön virikkeisyys, älyllinen uteliaisuus
Heikkous Kokonaistuloksesi mukainen Vahvuus
Symbolien muistamiskyky
Mitattavat ominaisuudet: lyhytkestoinen muisti, jaksotuskyky, vertauskuvallisen sisällön ymmärtäminen, keskittymiskyky
Heikkous Kokonaistuloksesi mukainen Vahvuus
Kielellinen päättelykyky
Mitattavat ominaisuudet: kielellinen päättely, käsitteen muodostus, merkityssisällön ymmärtäminen
Heikkous Kokonaistuloksesi mukainen Vahvuus
Matemaattinen ajattelukyky
Mitattavat ominaisuudet: työmuisti, vertauskuvallisen sisällön ymmärtäminen, päättelykyky
Heikkous Kokonaistuloksesi mukainen Vahvuus
Tieteen Kuvalehden älykkyystestin taustaa
Testi koostuu viidestä osiosta. Jokainen osio mittaa erilaisia tekijöitä, jotka yhdessä pyrkivät muodostamaan yleiskuvan testattavan älykkyydestä. Testi perustuu nykyaikaisiin virallisiin älykkyysosamäärämittauksiin, kuten Stanford-Binet V
-testiin. Sen korrelaatio nykyisiin testeihin (S-B V mukaan lukien) on 0,92. Stanford-Binet V -testissä käytetään määritelmää, jonka mukaan älykkyys "koostuu monien erityiskykyjen luokitellusta yhteisvaikutuksesta". David Wechslerin kehittämässä WAIS-testissä käytetyn määritelmän mukaan älykkyys on "yksilön kyky toimia tarkoituksenmukaisesti, ajatella rationaalisesti ja hallita tehokkaasti ympäristöään".
Tieteen Kuvalehden älykkyystestin osiot jaetaan kahteen pääluokkaan, kielelliseen osaan ja suoritusosaan. Kieliosa mittaa kielellisten ulottuvuuksien ymmärtämistä ja työmuistia, kun taas suoritusosa pyrkii mittamaan käsittelynopeutta ja kykyä tehdä havaintoja. Suuri ero kielellisen osan ja suoritusosan tuloksen välillä on psykologisesti merkittävä.
Psykologit ovat kehittäneet monia tapoja älykkyyden mittaamiseksi ja määrittämiseksi. Eräs teoria jakaa älykkyyden kiteytyneeseen (Gc) ja joustavaan älykkyyteen (Gf).
Kiteytynyt älykkyys perustuu kokemuksen kautta hankittuihin ja opittuihin tietoihin, kun taas joustava älykkyys tarkoittaa ongelmanratkaisukykyä, joka ei pohjaudu opittuihin asioihin. Oheiseen taulukkoon on koottu testin tunnusmerkit osioittain.
Osioiden tunnusmerkit
Kiellinen osa Suoritusosa Kiteytynyt älykkyys (Gc) Joustava älykkyys (Gf) Koulutussidonnainen Työmuisti Pitkäkestoinen
muisti
Kuvaosio X X
Sanasto X X X x
Muistitehtävät X x
Keskinäiset suhteet X X X X x
Matematiikka X X X x
Kokonaispistemäärän merkitys
Koska testi tehdään ilman ulkopuolista valvontaa, ei voida todistaa, ettei testiä tehdessä olisi käytetty apuvälineitä tai muuten huijattu. Siksi tuloksella ei ole samaa virallista arvoa kuin valvotuissa oloissa suoritetun älykkyystestin tuloksella. Tuloksella voi kuitenkin olla merkitystä testattavalle itselleen, sillä se on hyvin lähellä valvotun testin tulosta. Tämä testi on laadittu niin, että sen pistemäärä poikkeaa virallisesti valvottujen älykkyysosamäärätestien tuloksista korkeintaan noin 4 prosenttia suuntaan tai toiseen.
Älykkyysosamäärän mittaamisesta
Ensimmäiset älykkyystestit kehitettiin esimmäisen maailmansodan aikana alokkaiden arviointia varten. Sen jälkeen on luotu monia uusia testejä ja tekniikat ovat kehittyneet. Nykyään kaksi suosituinta älykkyysosamäärän mittaria ovat Stanford-Binet- ja WAIS-testin asteikot. Tieteen Kuvalehden älykkyystesti on laadittu näiden testien pohjalta.
Lyhyt älykkyystestien historia
Binet & Simon 1905 Stanford-Binet 1916 Army Alpha 1917 Stanford-Binet II 1937 Stanford-Binet III 1973 Stanford-Binet V 2003 GIQTest-I 2005
Keskimääräinen maailman kaikkien ihmisten älykkyysosamäärä on noin 100. Keskimääräinen Tieteen Kuvalehden ÄO-testin tulos on noin 110. Keskimääräinen WAIS®-III-testin tulos on noin 102,9. Noin 66 prosentilla väestöstä älykkyysosamäärä sijoittuu välille 85-115, 88 prosentilla välille 60-130 ja 99 prosentilla välille 45-140. Seuraavassa taulukossa esimerkiksi persentiili 95 / ÄO 125 tarkoittaa, että henkilöllä, jonka ÄO on 125, on parempi ÄO kuin 95 prosentilla väestöstä.
Yhdysvaltojen väestön ÄO-persentiilit
Persentiili ÄO
99,9 145+
95 125
75 110
50 100
25 90
5 70
ÄO-tulosluokitus
Tulos Taso
130 Huipputasoa
120 Erittäin hyvä
110 Hieman tavallista korkeampi
90 Keskimääräinen
80 Hieman keskimääräistä alempi
Älykkyysosamäärien vertailuja
Tulos Taso
160 S-B V -testin maksimitulos
153 TK:n ÄO-testin maksimitulos
139 Poetic Genius Society
131 Mensa Society
125 Tohtoritutkinnon suorittaneiden keskiarvo
115 Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskiarvo
Lisätietoja ÄO-testeistä ja älykkyysosamäärästä yleensä on saatavissa alla mainituista lähteistä.
Tuloksen luokitustaso:
Kokonaispistemäärä
Pistemääräsi oli korkeampi kuin 4 %:lla väestöstä keskimäärin.
Kielellisten osioiden pistemäärä
Kielellisten osioiden pistemäärä: 66.3
Suoritusosioiden pistemäärä
Suoritusosioiden pistemäärä: 85.1
Osioiden pistemäärät
Jokaisen osion korkein mahdollinen pistemäärä on 20. Keskimääräinen pistemäärä on 10.
Kuviopäättelytehtävät
Mitattavat ominaisuudet: ei-sanallinen päättelykyky, usean tekijän samanaikainen käsittely, avaruudellinen hahmottaminen, visuaalinen hahmottaminen
Kuvaosion pistemäärä
Osion keskiarvo 10
Tuloksesi 10
Sanastotehtävät
Mitattavat ominaisuudet: kielellinen käsitteenmuodostus, merkitysten tunnistaminen, pitkäkestoinen muisti, kasvuympäristön virikkeisyys, älyllinen uteliaisuus
Sanasto-osion pistemäärä
Osion keskiarvo 10
Tuloksesi 9
Muistitehtävät
Mitattavat ominaisuudet: muisti, jaksotuskyky, vertauskuvallisen sisällön ymmärtäminen, keskittymiskyky
Muistiosion pistemäärä
Osion keskiarvo 10
Tuloksesi 10
Sanojen keskinäisiä suhteita koskevat tehtävät
Mitattavat ominaisuudet: kielellinen päättelykyky, käsitteenmuodostus, merkityssisällön ymmärtäminen
Sanasuhdeosion pistemäärä
Osion keskiarvo 10
Tuloksesi 4
Matemaattiset tehtävät
Mitattavat ominaisuudet: muisti, vertauskuvallisen sisällön ymmärtäminen, päättelykyky
Matematiikkaosion pistemäärä
Osion keskiarvo 10
Tuloksesi 7
Vahvuudet ja heikkoudet
Seuraavassa näet, miten suoriuduit testin eri osa-alueista verrattuna kokonaistulokseesi. 'Vahvuus' on osa-alue, jolla saavuttamasi pistemäärä on selvästi korkeampi kuin keskimääräinen kokonaistuloksesi. 'Heikkous' taas kuvaa tehtäväaluetta, jolla pistemääräsi jäi keskimääräistä tulostasi alhaisemmaksi. 'Keskimääräinen' kuvaa osa-aluetta, jolla pistemääräsi on samaa tasoa kuin kokonaistuloksesi.
Abstrakti päättelykyky
Mitattavat ominaisuudet: ei-sanallinen päättelykyky, usean tekijän samanaikainen käsittely, avaruudellinen hahmottaminen, visuaalinen hahmottaminen
Heikkous Kokonaistuloksesi mukainen Vahvuus
Kielellinen muistamiskyky
Mitattavat ominaisuudet: kielellinen käsitteenmuodostus, merkitysten tunnistaminen, pitkäkestoinen muisti, kasvuympäristön virikkeisyys, älyllinen uteliaisuus
Heikkous Kokonaistuloksesi mukainen Vahvuus
Symbolien muistamiskyky
Mitattavat ominaisuudet: lyhytkestoinen muisti, jaksotuskyky, vertauskuvallisen sisällön ymmärtäminen, keskittymiskyky
Heikkous Kokonaistuloksesi mukainen Vahvuus
Kielellinen päättelykyky
Mitattavat ominaisuudet: kielellinen päättely, käsitteen muodostus, merkityssisällön ymmärtäminen
Heikkous Kokonaistuloksesi mukainen Vahvuus
Matemaattinen ajattelukyky
Mitattavat ominaisuudet: työmuisti, vertauskuvallisen sisällön ymmärtäminen, päättelykyky
Heikkous Kokonaistuloksesi mukainen Vahvuus
Tieteen Kuvalehden älykkyystestin taustaa
Testi koostuu viidestä osiosta. Jokainen osio mittaa erilaisia tekijöitä, jotka yhdessä pyrkivät muodostamaan yleiskuvan testattavan älykkyydestä. Testi perustuu nykyaikaisiin virallisiin älykkyysosamäärämittauksiin, kuten Stanford-Binet V
-testiin. Sen korrelaatio nykyisiin testeihin (S-B V mukaan lukien) on 0,92. Stanford-Binet V -testissä käytetään määritelmää, jonka mukaan älykkyys "koostuu monien erityiskykyjen luokitellusta yhteisvaikutuksesta". David Wechslerin kehittämässä WAIS-testissä käytetyn määritelmän mukaan älykkyys on "yksilön kyky toimia tarkoituksenmukaisesti, ajatella rationaalisesti ja hallita tehokkaasti ympäristöään".
Tieteen Kuvalehden älykkyystestin osiot jaetaan kahteen pääluokkaan, kielelliseen osaan ja suoritusosaan. Kieliosa mittaa kielellisten ulottuvuuksien ymmärtämistä ja työmuistia, kun taas suoritusosa pyrkii mittamaan käsittelynopeutta ja kykyä tehdä havaintoja. Suuri ero kielellisen osan ja suoritusosan tuloksen välillä on psykologisesti merkittävä.
Psykologit ovat kehittäneet monia tapoja älykkyyden mittaamiseksi ja määrittämiseksi. Eräs teoria jakaa älykkyyden kiteytyneeseen (Gc) ja joustavaan älykkyyteen (Gf).
Kiteytynyt älykkyys perustuu kokemuksen kautta hankittuihin ja opittuihin tietoihin, kun taas joustava älykkyys tarkoittaa ongelmanratkaisukykyä, joka ei pohjaudu opittuihin asioihin. Oheiseen taulukkoon on koottu testin tunnusmerkit osioittain.
Osioiden tunnusmerkit
Kiellinen osa Suoritusosa Kiteytynyt älykkyys (Gc) Joustava älykkyys (Gf) Koulutussidonnainen Työmuisti Pitkäkestoinen
muisti
Kuvaosio X X
Sanasto X X X x
Muistitehtävät X x
Keskinäiset suhteet X X X X x
Matematiikka X X X x
Kokonaispistemäärän merkitys
Koska testi tehdään ilman ulkopuolista valvontaa, ei voida todistaa, ettei testiä tehdessä olisi käytetty apuvälineitä tai muuten huijattu. Siksi tuloksella ei ole samaa virallista arvoa kuin valvotuissa oloissa suoritetun älykkyystestin tuloksella. Tuloksella voi kuitenkin olla merkitystä testattavalle itselleen, sillä se on hyvin lähellä valvotun testin tulosta. Tämä testi on laadittu niin, että sen pistemäärä poikkeaa virallisesti valvottujen älykkyysosamäärätestien tuloksista korkeintaan noin 4 prosenttia suuntaan tai toiseen.
Älykkyysosamäärän mittaamisesta
Ensimmäiset älykkyystestit kehitettiin esimmäisen maailmansodan aikana alokkaiden arviointia varten. Sen jälkeen on luotu monia uusia testejä ja tekniikat ovat kehittyneet. Nykyään kaksi suosituinta älykkyysosamäärän mittaria ovat Stanford-Binet- ja WAIS-testin asteikot. Tieteen Kuvalehden älykkyystesti on laadittu näiden testien pohjalta.
Lyhyt älykkyystestien historia
Binet & Simon 1905 Stanford-Binet 1916 Army Alpha 1917 Stanford-Binet II 1937 Stanford-Binet III 1973 Stanford-Binet V 2003 GIQTest-I 2005
Keskimääräinen maailman kaikkien ihmisten älykkyysosamäärä on noin 100. Keskimääräinen Tieteen Kuvalehden ÄO-testin tulos on noin 110. Keskimääräinen WAIS®-III-testin tulos on noin 102,9. Noin 66 prosentilla väestöstä älykkyysosamäärä sijoittuu välille 85-115, 88 prosentilla välille 60-130 ja 99 prosentilla välille 45-140. Seuraavassa taulukossa esimerkiksi persentiili 95 / ÄO 125 tarkoittaa, että henkilöllä, jonka ÄO on 125, on parempi ÄO kuin 95 prosentilla väestöstä.
Yhdysvaltojen väestön ÄO-persentiilit
Persentiili ÄO
99,9 145+
95 125
75 110
50 100
25 90
5 70
ÄO-tulosluokitus
Tulos Taso
130 Huipputasoa
120 Erittäin hyvä
110 Hieman tavallista korkeampi
90 Keskimääräinen
80 Hieman keskimääräistä alempi
Älykkyysosamäärien vertailuja
Tulos Taso
160 S-B V -testin maksimitulos
153 TK:n ÄO-testin maksimitulos
139 Poetic Genius Society
131 Mensa Society
125 Tohtoritutkinnon suorittaneiden keskiarvo
115 Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskiarvo
Lisätietoja ÄO-testeistä ja älykkyysosamäärästä yleensä on saatavissa alla mainituista lähteistä.
Mä sain Tieteen kuvalehden nettitestistä 135, mutta miksi mun pankkitilillä oleva summa on surkean pieni ja täällä vietetty aika ihan liian suuri? Minne voin valittaa?
muuttanut
Kävin tekemässä ton tieteen kuvalehden testin ja mulla tuli 127 tulokseksi, vaikka mulla on ihan todella huono muisti joten ne muistiosion tehtävät meni persiilleen kun en mä muista tollasia numeroletkoja....