Niin ne jotka jäi eloon. Sitä kutsutaan luonnonvalinnaksi, vaikkakin nykyään pyrimme valitsemaan itse. Tämän mielekkyydestä voidaan tietysti olla useaa mieltä.Suurin osa 40+ ikäisistä ei ole rokotettu em. tauteihin ja hyvin ovat menestyneet.
Niin ne jotka jäi eloon. Sitä kutsutaan luonnonvalinnaksi, vaikkakin nykyään pyrimme valitsemaan itse. Tämän mielekkyydestä voidaan tietysti olla useaa mieltä.Suurin osa 40+ ikäisistä ei ole rokotettu em. tauteihin ja hyvin ovat menestyneet.
Tilastollisesti pitäisi olla. Mutta luuletko, että mihinkään kirjattaisiin jos joku rokotteisiin kuolisikin? Muistako miten paljon vaati julkisuutta ennen kuin THL myönsi H1N1-rokotteen aiheuttaneen narkolepsian? Mikäli yksi tai muutama delaa rokotteen jälkiseurauksiin, tapausta ei takuuvarmasti kirjata rokotteen piikkiin.No joopa joo, ihan luokaton provo. Että kuolisi ja sairastuisi joka vuosi useita lapsia rokotteisiin
Yleensä tällaiset tapaukset tutkitaan perinpohjaisesti, ennekuin "myönnetään" mitään. Mun mielestä se on ihan järkevääkin.Tilastollisesti pitäisi olla. Mutta luuletko, että mihinkään kirjattaisiin jos joku rokotteisiin kuolisikin? Muistako miten paljon vaati julkisuutta ennen kuin THL myönsi H1N1-rokotteen aiheuttaneen narkolepsian? Mikäli yksi tai muutama delaa rokotteen jälkiseurauksiin, tapausta ei takuuvarmasti kirjata rokotteen piikkiin.
Jotenkin mua mietityttää, että voisiko rokote aiheuttaa jälkipolville jotakin oireita. Sehän käytännössä tarkoittaisi sitä, että rokote voisi muuttaa geeniperimää. Kun mietitään miten rokote toimii ja sen periaatteita, niin epäilen kyllä suuresti.Piti vielä tarkitaa miten B (lymfassa ja verenkierrossa eli humoraalinen puolustus)- ja T (infektoituneiden tai syöpäsolujen tappaja eli soluvälitteinen immuniteetti)-solujen toiminta menikään ja miten T-muistisolut toimivat. Rokotteillahan on tarkoitus saada aikaan immuniteetti, joko edellisten tai interferonien avulla. Antigeenien (eli vaikka viruksien) epitoopit (determinantit) ovat niitä joihin B- tai T- solut nappaavat kiinni ja tuhoavat solun (MHC luokan I ja II glykoproteiinien kanssa). Edelliset tuottavat siis joko aineita, joilla kohdesolu lyysataan pois (= pumpataan täyteen vettä jolloin solu hajoaa, perforiinin avulla) tai sitten makrofagi fagosytoi solun. Muistisolujen jne avulla syntyviä vasta-aineita, eli immunoglobuliineja (Y:n muotoisia haarakkeita, antigeenia sitovia haarakkeita solun kalvolla) ovat siis IgA, IgD, IgE, IgG ja IgM, joista IgE mm. tutkitaan kun halutaan arvioida allergiaa. Nämä siis joko opsonoi, neutraloi, agglutinoi tai aktivoi komplementtijärjestelmän.
Primäärivasteessa, eli ensimmäisellä kertaa, virusinfektiossa kestää n. 7-14 vuorokautta ennen kuin muistisoluja ja niiden avulla ohjelmoituvia B- tai T- soluja voidaan tuottaa riittävä määrä patogeenin taltuttamiseksi (tästä syystä flunssa kestää sen 7-14 vuorokautta). Toisella infektoitumiskerralla (kun elimistö jo muistaa miten patogeeni torjuttiin) vaste on nopeampi ja rajumpi.
Toisin sanoen, rokotteella on tarkoitus saada aikaan tämä "toinen kerta", eli T-muistisolut oppimaan se miten patogeeni torjutaan. Valitettavasti sama mekanismi voi aiheuttaa anafylaktisen reaktion siinä hetkessä, kun saat rokotteen (siksi sinua pitää tarkkailla). Tällaisia tapauksia on, mutta erittäin harvoin. Mutta kun aikaa on kulunut rokotteen antamisesta, on todella vaikea päätellä johtuiko jokin ilmiö rokotteesta, kuten esim. H1N1-rokotteen osalta voidaan todeta. Kukaan ei edelleenkään vielä voi sanoa millaisia epigeneettiisiä muutoksia rokotteet aiheuttavat, eli toisin sanoen, vaikka tässä sukupolvessa ei rokotteista näkyisikään mitään muita kuin positiivisia asioita, voiko olla, että 2-3 sukupolven jälkeen onkin tullut jokin muutos, joka liittyy patogeeniin/rokotteeseen? Eli voiko esimerkiksi H1N1-rokotteen/viruksen jälkiseurauksena tulla narkolepsiaa (tai jotain muuta tuntematonta) lapsille tai lapsenlapsille? Toki H1N1 rokotteen osalta ilmeisesti mekanismi liittyi adjuvantteihin (eli apuaineisiin), ei itse heikennettyyn virukseen.
Hyvin visusti on salattu BCG-piikin kuolemat. Niitäkin oli 4 kpl, mutta vain yksi myönnettiin. Ja VAIN HAUTAJAISKULUT MAKSETTIIN VANHEMMILLE . Puhumattakaan sadoista sairastuneista. Siltikin jatkettiin rokottamista 9kk!!!Tilastollisesti pitäisi olla. Mutta luuletko, että mihinkään kirjattaisiin jos joku rokotteisiin kuolisikin? Muistako miten paljon vaati julkisuutta ennen kuin THL myönsi H1N1-rokotteen aiheuttaneen narkolepsian? Mikäli yksi tai muutama delaa rokotteen jälkiseurauksiin, tapausta ei takuuvarmasti kirjata rokotteen piikkiin.
Rokotukset ovat alkaneet 1975. Ehkä olet saanut rokotuksen 3-vuotiaana. Vihurirokkorokotteita annettiin 11-13-vuotiaille. Itse olen saanut sen joskus 1970-luvun loppupuoliskolla, vaika olin myös sairastanut sen joitakin vuosia aiemmin. Tuhkarokkoa vastaan en tiettävästi ole saanut rokotetta. Sen sairastin muistaakseni 1971. 30-50-vuotiaissa naisissa on jonkin verran tuhkarokkoa sairastamattomia ja rokottamattomia, koska rokotusten alkamisen jälkeen tuhkarokon esiintyvyys väheni.Mä olen syntynyt vuonna 1972 ja saanut rokotusohjelman mukaiset tuhkarokko- ja vihurirokkorokotteet. Joten jokin tuossa sinun tekstissäsi mättää...
Piti vielä tarkitaa miten B (lymfassa ja verenkierrossa eli humoraalinen puolustus)- ja T (infektoituneiden tai syöpäsolujen tappaja eli soluvälitteinen immuniteetti)-solujen toiminta menikään ja miten T-muistisolut toimivat. Rokotteillahan on tarkoitus saada aikaan immuniteetti, joko edellisten tai interferonien avulla. Antigeenien (eli vaikka viruksien) epitoopit (determinantit) ovat niitä joihin B- tai T- solut nappaavat kiinni ja tuhoavat solun (MHC luokan I ja II glykoproteiinien kanssa). Edelliset tuottavat siis joko aineita, joilla kohdesolu lyysataan pois (= pumpataan täyteen vettä jolloin solu hajoaa, perforiinin avulla) tai sitten makrofagi fagosytoi solun. Muistisolujen jne avulla syntyviä vasta-aineita, eli immunoglobuliineja (Y:n muotoisia haarakkeita, antigeenia sitovia haarakkeita solun kalvolla) ovat siis IgA, IgD, IgE, IgG ja IgM, joista IgE mm. tutkitaan kun halutaan arvioida allergiaa. Nämä siis joko opsonoi, neutraloi, agglutinoi tai aktivoi komplementtijärjestelmän.
Primäärivasteessa, eli ensimmäisellä kertaa, virusinfektiossa kestää n. 7-14 vuorokautta ennen kuin muistisoluja ja niiden avulla ohjelmoituvia B- tai T- soluja voidaan tuottaa riittävä määrä patogeenin taltuttamiseksi (tästä syystä flunssa kestää sen 7-14 vuorokautta). Toisella infektoitumiskerralla (kun elimistö jo muistaa miten patogeeni torjuttiin) vaste on nopeampi ja rajumpi.
Toisin sanoen, rokotteella on tarkoitus saada aikaan tämä "toinen kerta", eli T-muistisolut oppimaan se miten patogeeni torjutaan. Valitettavasti sama mekanismi voi aiheuttaa anafylaktisen reaktion siinä hetkessä, kun saat rokotteen (siksi sinua pitää tarkkailla). Tällaisia tapauksia on, mutta erittäin harvoin. Mutta kun aikaa on kulunut rokotteen antamisesta, on todella vaikea päätellä johtuiko jokin ilmiö rokotteesta, kuten esim. H1N1-rokotteen osalta voidaan todeta. Kukaan ei edelleenkään vielä voi sanoa millaisia epigeneettiisiä muutoksia rokotteet aiheuttavat, eli toisin sanoen, vaikka tässä sukupolvessa ei rokotteista näkyisikään mitään muita kuin positiivisia asioita, voiko olla, että 2-3 sukupolven jälkeen onkin tullut jokin muutos, joka liittyy patogeeniin/rokotteeseen? Eli voiko esimerkiksi H1N1-rokotteen/viruksen jälkiseurauksena tulla narkolepsiaa (tai jotain muuta tuntematonta) lapsille tai lapsenlapsille? Toki H1N1 rokotteen osalta ilmeisesti mekanismi liittyi adjuvantteihin (eli apuaineisiin), ei itse heikennettyyn virukseen.