Äitejä Joensuusta

Äääääh.. meillä ollaan taas kipeenä. :( koko porukalla kauhee räkätauti ja ihan kauhee yskä. :|

Ja otettiin pojan kaa takapakkia taas yöunien suhteen. ennen saatto hyvinki nukkuu koko yön heräämättä. Nykysin sitte herää 3-4 kertaa yössä ja asettuu lopulta vasta meijän viereen. alkaa olla itelläki kauheen väsyny olo. :( nooh. jospa tää nyt tästä. :/
 
Desa74 Meillä ainakin oli poika tississä kiinni koko ajan kun ensimmäiset hampaat tulivat.. Meillä ei oltu viellä silloin aloitettu kiinteitä joten en tiedä muuten ruokahaluttomuudesta.. ensimmäiset hampaat tulivatkin alas jo reilu 3kk iässä :) Olisi kyllä kiva tavata jossain vaiheessa keväämmällä muita joensuussa olevia mammoja :)
 
Minäkin olisin halukas tapaamiseen, jos sellainen järjestyy.

desa74 Meidän pojalla tökkii myös kiinteiden syöminen, kun hampaat tekee tuloaan. Tällä hetkellä on 3 hammasta ja nyt jo tietää "oireista" milloin on uutta tulossa. Maito kyllä uppoaa, mutta hyvä, että edes jostain saa ravintoa.
 
Noita hampaitahan tuo ruokahaluttomuus tiesi, nyt on tullut kaksi alas ja tässä välillä oli jo rauhallisempi neiti, mut tänään taas on ollut sellainen "en viihdy missään" päivä ja yläikenet on ihan turvoksissa, joten eiköhän sieltä ole sitten seuraavaksi jotain tulossa =)

Kyllä tässä vauva arjessa on aina joku "vaihe" menossa, siltä ainakin tuntuu...
 
mii-tu Piti kysymäni jo tuossa aiemmassa viestissäni, että joku Teillä on alkanut vauvan vaativuus helpottamaan? Onko Teidän vauveli jo oppinut ryömimään / konttaamaan? Minkä ikäinen teidän pieni on?
 
Desa74 Meidän poika on 8 kk ja ryömii täyttä päätä. Konttausasentoon nousee, mutta ei vielä ole hoksannut konttausta. Meidän arki on kyllä muuttunut viimeisen kuukauden aikana tosi paljon, varmaan juuri tuon liikkeellelähdön ansiosta. Enää illat eivät ole yhtä kitinää ja sylissä kantelua, vaan poika viihtyy lyhyitä aikoja jopa itsekseen leikkien. Yöunillekin meillä mennään jo kahdeksan-yhdeksän välillä, kun vielä kuukausi sitten päästiin nukkumaan yhdentoista aikoihin. Mitenkäs teidän arki sujuu, onko jo vähän helpommaksi muuttunut?

Ootteko muuten kukaan pitänyt vauvalle unikoulua? Meillä sitä harkitaan, kun poika edelleen herää kaksi kertaa yössä syömään ja neuvolassakin jo sanoivat, että ei tämän ikäinen enää tarvitse yöllä maitoa. Miten olette unikoulun toteuttaneet ja miten äkkiä se alkoi tepsiä?
 
Onpa mukava kuulla mii-tu, että alkaa hieman helpompaa olla. Meillä ei toistaiseksi hirveästi ole helpottunut, kun ei neiti vielä liikkeelle pääse ja tuolta kun olen lueskellut, niin monesti se liikkeelle lähtö vaativien vauvojen kohdalla kummasti elämää helpottaa.

Mutta toki päivissäkin vaihtelua on, joku päivä parempi kuin toinen, mutta sitten huononpana päivänä kyllä kaikki tuntuu sitten tosi haastavalta... Tehtiin reissu vkonloppuna Helsinkiin, raskasta oli, mutta toisaalta piristävää vaihtelua arkeen.

Meillä herätään kerran yössä jossain neljän maissa ja sitten kuuden jälkeen nostan tytön viereen ja siinä nukutaan sitten n. 8 asti. Eli toistaiseksi yöt meillä sujuu tosi hyvin. Ja nukkumaankin neiti käy 20-21 välillä. Mutta päiväunet ovat sitten mitä ovat ½-2 h väliltä.

Imetätkö mii-tu vielä? Meillä imetetään, eikä neiti vieläkään pulloa suostu ottamaan, jonkun verran onnistuu nokkamukista hörpytys.
 
Heippa!

Täällä yksi äippä kontiolahden kirkonkylältä ja tyttö 6,5 kk.

Me oltais kiinnostuneita treffailuista. Tyttö tykkää mahdottomasti toisista lapsista, vaan kun saman ikäisiä ei oikein ole lähipiirissä. Eilen oltiin vauvajumpassa, vaan oli niin huono vetäjä, että lopetetaan se kyllä alkuunsa. :( Oliko siellä muuten ketään toista täällä kirjoittelevaa? vauvauinnissa ollaan käyty koko kevät ja se on mukavaa, vaan loppuu sekin tuossa muutaman viikon päästä...
 
Desa74 En imetä enää. Pitää nyt katsoa miten ja milloin unikoulua alkaisi toteuttamaan. Jotenkin haluan välttää sitä huudattamalla nukuttamaan opettamista. En uskokaan, että meidän temperamenttiselle pojalle mitkään tassuttelut tehoavat vaan täyttä huutoa se olisi.

sakuliini Hienoa, että vielä uusiakin löytyy mukaan kirjoittelemaan. Myö oltiin myös pojan kanssa eilen kansalaisopiston jumpassa ja täytyy sanoa, että TODELLA pettynyt olin. Ei siellä tainnut kukaan juuri viihtyä. No itse en ainakaan vielä ole lopettamassa, mutta tuskin joka kerta tulee käytyä. Onneksi ei ole kovin kallis jumppa niin eipähän harmita niin paljon rahan hukkaan meno. Haluatko antaa jotain tuntomerkkejä itsestäsi niin ehkä muistan sinut eilisen jumpasta? Mulla oli vaaleat housut jalassa ja sini-mustaraidallinen neuletakki.
 
mii-tu minä soitin sinne opiston toimistoon ja kerroin pettymyksestäni ja se virkailija sano et laskua ei tarvitse maksaa :) ja että laittaa viestiä jollekin suunnittelijalle siitä ohjaajasta. En muista ketään tuntomerkkeihin sopivaa :( Missä kohtaa rinkiä olitte? Mulla oli mustat housut ja ruskea t-paita ja me oltiin ikkunaseinällä.
 
Käykö Teistä kukaan muskareissa? Ja jos käy niin missä? Itse olen miettinyt, että jokohan sitä uskailtaisi tuo pikku-emännän kanssa lähteä muskariin tai johonkin muuhun happeningiin... Äskenkin kaupassa käydessä kassalla jo raikui :/
 
sakuliini Hyvä, että laskua ei tarvitse maksaa, jos ei jumpassa aio käydä. Harmittaa vaan, kun ainakin itse odotin kovasti jumppaa, että olisi jotain harrastusta lapsen kanssa. Mutta olipa todella pettymys koko jumppa. Laitoin muuten yksityisviestiä sulle. :)

Desa74 Minä olen käynyt pojan kanssa konservatorion muskarissa tammikuusta lähtien. Voin sanoa, että kyllä uskallat lähteä muskariin tai muuhun vastaavaan. Itsekin aluksi mietin, että uskallanko lähteä meidän viikarin kanssa "ihmisten ilmoille", mutta muskarissa on samanikäisiä lapsia ja jokainen vanhempi varmasti siellä ymmärtää, jos ei aina niin hyvä päivä olisikaan lapsella (tosin saattavathan ne meistä vähän miettiä, että miksi se yksi pikku riiviö on aina niin eloisa, eikä malta pysyä paikoillaan =) ) Yleensä meidän muskarissa kaikki muut lapset istuvat kiltisti äitiensä sylissä (tai siltä ainakin tuntuu), mutta meidän poika kiemurtelee ja vääntelehtii ja koko ajan pitää hyppyyttää, ettei alkaisi kamala karjuminen. Tuo kertomasi kauppareissu kuulosti niin tutulta. Minkä ikäinen tyttösi onkaan? Meillä on jo vähän helpompaa ulkona liikkuminen. Kaupassa poika viihtyy jo kohtalaisen hyvin kärryjen istuimessa, kunhan kärryt ovat koko ajan liikkeesä. Kaupassahan se ei tietenkään ole mahdollista, esim. kassajonossa tai kun jotain yrität katsella. Mitähän nämäkin "kovapäiset" lapset ovat uhmaiässä?
 
Meillä on niin just sama homma tuon sylissä istumisen kanssa (lue; minkä ISTUMISEN, mitä se on ;) ) Koko ajan meilläkin neiti vääntelehtii, kiemurtelee ja just; hyppii, tai siis joudun sitä hyppyyttämään. Meidän neiti on puoli vuotias.

Kaupassa tosiaan jaksaa jonkun aikaa kärryissä katsella, mutta viimeistään kassalla yleensä jo hermot menee. Tänään nostin eka kerran kaukalosta pois siihen kärryjen omaan istuimeen, siinä ihme kyllä jaksoi jonkin aikaa taas katsella, mutta sama meillä kärryt koko ajan liikkeellä :|

Rattaissa kyllä viihtyy ihan ok, ainakin jonkun aikaa ja monesti sitten nukahtaa, muttei kyllä nuku pitkään, puoli tuntia maksimissaan.

Samaa olen miettinyt tuosta uhmaiästä, kun nyt jo niin on vaativainen tuo äänensävy...

Mites teillä muuten autossa? Meillä ei viihdy yhtään kaukalossa, jollei satu olemaan uni aika, että nukahtaa siihen.

Onneksi nyt hän on alkanut hieman enemmän viihtymään lattialla, tutkimassa leluja. Ja toki häntä paljon sylittelisinkin vieläkin enemmän, mutta ei hän oikein sitten siinä sylissäkään viihdy, ellei jotenkin häntä viihdytä :|

Toivon vain, että kunhan lähtee liikkeellä, että olisi sitten hieman tyytyväisempi, kun pääsee itse sitten siirtymään sinne minne huvittaa, toivossahan on hyvä elää ;)
 
Desa74 Voi kun kuulostaa todella tutulta kaikki tuo mitä kirjoitat. Ei meilläkään autossa viihdytä pitkiä matkoja. Ensimmäiset puoli vuotta huuto alkoi jo kun kaukaloon laittoi ja jos ei ollut uniaika niin sittenhän huusi koko matkan. Nyt istutaan jo turvaistuimessa ja siinä viihdytään paremmin. Esim. kauppareissu tai neuvolareissu sujuvat ongelmitta, mutta jo puolen tunnin automatka on liian pitkä meidän pojalle. Eli se tietää karjumista. Miten teidän neiti nukahtaa päiväunille? Meillä kun poika aina "laulaa" oman unilaulunsa ennen kuin nukahtaa eli huutaa ja karjuu ja vääntelehtii vaunuissa. Mutta nukahtaa lopulta aina liikkeeseen eli monet katseet on kyllä kerätty, kun tuolla ulkona olen työntänyt vaunuja pojan karjuessa kyydissä.
Mutta on tuosta temperamentista paljon iloakin. Ihanaa seurata niitä moninaisia ilmeitä ja liikkeitä mitä tuo poika saa aikaan. Ja voi niitä riemunkiljahduksia, kun ollaan kylpyyn menossa tai pyllyn pesulle. Ei ole kyllä tylsää hetkeä eläväisen lapsen kanssa. =)

Mitäs muille mammoille kuuluu? Olisikos täällä edelleen kiinnostuneita tapaamiseen?
 
Meillä on helpolla (mikä kyllä on aika suhteellinen käsite) tempperamentilla varustettu aktiivinen lapsi. jo kohdussa oli kova potkimaan ja sama jatkuu, eli fyysisesti on hyvinkin vilkas. Toisaalta sitten taas viihtyy kyllä lattialla lelujaan tutkimassa pitkiäkin aikoja. Tai jos on sylipula niin sitten sylissä tutkii omia varpaitaan tai jotain lelua. tai sitten "pahoinpitelee" äitiä paukuttamalla lelua :LOL: Tarpeensa ilmaisee ensin vahvasti kehonkieleellä, mutta jos se ei mene perille tai äiti ei voi tilanteelle mitää niin sitten kovaa ja korkeelta. Ei jää kenellekään uimahallin pukuhuoneessakaan yms. epäselväksi että tytön mielestä nyt syödään eikä pueta. Eli täällä on suurella todennäköisyydellä tiedossa vauhtia (ja vaarallisia tilanteita) kunhan tuosta kunnolla liikkeelle lähtee.... Oma tahto alkaa löytyä ja tuntuu olevan vahva... Täälläkin on mietitty että mitähän siitä uhmaiästä tulee.... Noh, kun äiti on pohjimmiltaan äkkipikinen, tulistuva luonne, niin mitä lapselta voi olettaa ;) Se helppous on varmasti isänsä peruja =)
 
Meillä nukahdetaan tisulle päiväunille, mutta yöunille onneks jää sänkyynsä ja nukahtaa sinne. Pitäis yrittää saada nuo päiväunetkin nukahtamaan itse, niin ehkä sitten saisi pitempiä unipätkiä, eikä heräisi puolen tunnin päästä taas vaatimaan tisua.

Rattaisiin nukahtaa melko hyvin, jaksaa istua jonkun puoli tuntiakin valveilla, ja sitten yleensä nukahtaa suuremmitta huudoitta. Onneksi. Tai ainakin toistaiseksi, olen alkanut suosia tuota toistaiseksi sanaa, kun tuntuu että asiat muuttuvat tämän neidin kanssa aika usein ;)
Ja olet mii-tu kyllä oikeassa, temperamentilla on myös kyllä tuo positiivinenkin puoli, tulee vain monesti puhutta siitä niin negatiivis sävytteisesti ja uskon kyllä kun nämä temperamenttipakkaukset kasvavat, niin kyllä siitä hyötyäkin on!

Minäkin olisin kyllä kiinnostunut tapaamisesta, olisi mukava tavata ihan kasvokkainkin, minä voisin vaikka keitellä meillä kahvit, jos joku/jotkut olisivat kiinnostuneita tulla kylittelemään :)
 
Minäkin olisin kiinnostunut tapaamiseen!

Meillä ei pojun kanssa kovin loistokkaasti ole alku mennyt, ja edelleen lastenpolilla sitten ravataan jatkossakin. ei onneksi mitään hengenvaarallista, mutta ilkeä vaiva kumminkin.

Täällä jätkä menee selällään sinnetänne ja mahallaan sivuttain ja kylkimyyryä harrastaa kanssa.

Tempperamenteista, meillä on kolme erilaista lasta, esikko tyttö omaa vahvan luonteen, se näkyi jo laitoksella, hoitajat vaan tuumi että tyttö tietää mitä tahtoo :whistle: keskimmäinen poika on hieman semmoinen rauhallisempi, toisinaan jopa miettii että mitä tapahtuu jos näin teen, isäänsä tullut siis. tyttö on minikopio äidistä. tää juniori taas tuntuu olevan näistä seurallisin ja helpoin. kaikkea muuta malttaa odottaa hetken paitsi ruokaa :LOL:
 
HUH, tännehän oli hurjasti tullu juttua siitä mitä viimeksi kävin kattoo!
En oo kerinnyt käydä seuraamassa, koska oon ny ollut suorittamassa harjoittelua muutaman viikon ajan ja isä on vahtinu tyttöä sit kotosalla, hyvin ovat pärjänneet kaksistaan :)! Nyt ois vielä loppukevääseen joitain kursseja ja vaihdetaan rooleja.
Meillä tyttö ollut aikas helppo vauveli, ei paljon itkeny mistään. Nyt on vaan tullut 6,5kk ikäisenä se että yöllä rupee viuhtoutuu ja jos siihen ei noteraa niin kohta jo täysin hereillä, ja tälläistä aika monta tuntii yössä, en tiedä tekeekö sit hampaita vai miks niin levottomaks menny...
Kiinteistä ei suostu syömään kuin puuroo ja siinä erillaisia hedelmä/marjasoseita, mutta ei mitään muuta, kiva...Nooh, josko joskus monipuolistuis tuo ruokavalio..
Mä oisin myös innostunut tapaamaan muita mammoja, kesäksi kun ei oikein mitään ohjelmaa tiedossa niin olisi kiva vaikka saada tytölle leikkiseuraa ja itellekki!
 
Hei!

Kyselen, löytyisikö Joensuusta perhettä, joka olisi mahdollisesti kiinnostunut syksyllä 2010 palkkaamaan yhdessä au pairin? Meidän perheen osalta ajatus on vielä hyvin alustava emmekä ole vielä varsinaisesti tehneet mitään asian edistämiseksi. Meidän perheessä on yksi, syksyllä vuoden täyttävä lapsi ja kaksi koiraa ja tämän porukan huolenpitoon kaipaisimme siis apua. Koirien osalta lähinnä aamulenkitys ja lapsen kohdalla päivähoito. :)

Meillä olisi mahdollisuus tarjota au pairille oma pieni asunto.

Äkkiä laskien totesin kuitenkin, että kustannukset au pairin palkkaamiseen tulisiva todennäköisesti liian kalliiksi. Mieleeni tulikin, että jos au pairin palkkaisi yhdessä toisen perheen kanssa.
 
Täältähän taitaa löytyä useampikin, joka olisi halukas tapaamiseen, hienoa. Saataiskos järjestettyä tapaaminen jo piakkoin? Mitenkäs olisitte kiinnostuneita desan luona kyläilystä vai järjestetäänkö treffit jossain kaupungilla? Itselle käy kummin vaan, tosin auto on vain toisinaan käytössä, yleensä kuitenkin tarvittaessa.

Meillä on poika kipeänä, nuhaa ja yskää, kuumettakin on. Taitaa olla jotain kevätflunssaa.
 
Meille käy ihan miten vaan, joko kaupungilla ja meillekin tosiaan voidaan treffit järkätä. Olisiko vaikka pääsiäisen jälkeen hyvää aikaa?

Meillä tosin on koiria, jos joku on allerginen, niin sitten tietty jossain muualla...
 
Mulle käy hyvin Desan luona, koska mihin joensuun kuppilaan mahtuu useammat vaunut ilman että muut asiakkaat ampuu meitin? no paitsi siihen mikä on myyn käytävällä.
Mä joudun todennäköisesti raahaamaan koko kakaralauman viel mukanani niin ei kamalasti kiinnosta lähteä kahvilaan sen takia :ashamed:

Desa ei sitten ressaan jos teillä kahvitellaan, koirankarvoihin ei kuole ja yötämyöten ei siivota!
Ja kaikki tuo mukanaan vähän kaffeleipää niin sun ei tarvi tarjota ku kahvi :D

Ai joo ja onko minkärotuisia koiria?
 
Heippa kaikille!

Tännehän on tullukkin tekstiä tosi paljon.. Me oltiin myös siellä vauvajumpassa ja petyin myös siihen jumppaan, oli hiukan erilaista kuin luulin.. Me voitas myös osallistua tapaamiseen, jos sellainen järjestyy..
Temperamentistä sen verran, et oon kyllä helpolla päässy pojan kanssa, on todella tyytyväinen lapsi ollut. Vain väsyneenä tulee kiukkuiseksi, vierastaminen on vain välillä pistänyt itkemään..
Toivottavasti mii-tun poika paranee pian!!
 

Yhteistyössä