Äidit itsekeskeisiä, raskausdiabetes äidin oma syy

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/411561/Odottavat+aidit+liian+itsekeskeisia++tuhannet+sairastuvat+raskausdiabetekseen

"–?Meillä on tavattoman itsekkäitä ja itsekeskeisiä aikuisia. Meillä ei enää ajatella yhteisön parasta, vaan omaa itseä, sanoo aiheesta väittelevä sisätautien erikoislääkäri Eeva Korpi-Hyövälti Seinäjoen keskussairaalasta.

Korpi-Hyövältin mukaan tutkimus antaa viestin, että naisten tulisi pudottaa painoaan, eikä paino saisi nousta liikaa raskauden aikana.

–?Tästä saa jokainen syyllistyä, jos syyllistyy. Olemme kuitenkin vastuussa siitä sukupolvesta, joka tänne tulee.

Raskausdiabetestutkimusta tehnyt Korpi-Hyövälti ei päästä odottavia äitejä helpolla. Kiitosta ei heru nyky-yhteiskunnan ruokakulttuurillekaan.

–?Meillä annoskoot ovat hämärtyneet, emmekä välitä, mitä syömme. Naiset palvovat raskauden aikana itseään herkuilla, vaikka se ei ole sille syntyvälle lapselle hyväksi. Tietoa asioista kyllä on.

Korpi-Hyövältin Kuopion yliopistossa tehty väitös tarkistetaan Seinäjoella joulukuussa."

 

Amen!

 

Itse en tuosta rd:n syntymekanismia tunne, mutta kiistatonta varmasti on että äidin ruokatottumuksilla on vaikutusta. Mut auttaako tämä sormella osoittelu? Syyllistyikö tästä nyt joku?

 

Joo, niinhän KAIKKI äidit ovat. Asiaahan tuo on, mutta tuo hyökkäävyys nostaa niskavillat pystyyn.

 

Mitäs sitten, kun on jo diabetes, syöt normaalisti koko raskausajan, paino nousee 9 kg yhteensä ja silti tulee raskausajan diabetes, johon insuliinit? Oonks mäki itsekeskeinen äiti, kun olen jo valmiiksi diabeetikko?

 

Olen kyllä jutun kirjoittaneen kanssa aivan samaa mieltä vaikka vähän rankkaa tekstiä onkin. Vallalla on edelleen sellainen trendi että raskauden aikana voi herkutella mielin määrin kun kerran kuitenkin paisuu muodottomaksi jossakin vaiheessa. Unohdetaan kokonaan että se kehittyvä sikiö saa ravintonsa äidin kautta ja se on juuri niin laadukasta kuin mitä sinne suuhun pistää.
Enkä minä ole ymmärtänyt koskaan että raskauden aikana syödään makeita herkkuja. Minulla ainakin tuli juurikin siitä sokeritasapainon heilahtelusta paha olo joten luonto ohjasi minua syömään oikein: hitaasti palavia hiilareita ja proteiinia sekä paljon vihanneksia ja hedelmiä.
Suolaisiakaan ei kannata syödä kun raskauden aikana kerääntyy sitä nestettä niin helposti ja sitten jo kävelukin on hankalaa kun jalkapohjat on aivan pyöreät...

 

Mitäs sitten, kun on jo diabetes, syöt normaalisti koko raskausajan, paino nousee 9 kg yhteensä ja silti tulee raskausajan diabetes, johon insuliinit? Oonks mäki itsekeskeinen äiti, kun olen jo valmiiksi diabeetikko?

No hymiöstä päätellen tajuat itsekin että tämä ei koske sinua.
Kaiken olet tehnyt niin kuin pitääkin

 

Tervetuloa vaan tänne seinäjoelle, täällä tarvitaankin lisää kusipäitä.

Miten mä oon käsittäny, että raskausdiabeteksen syntyyn ei juurikaan voi itse vaikuttaa? Sen voi saada myös hoikat, liikkuvat ja terveellisesti syövät?

Itse olen ylipainoinen, mässytän kaikkea moskaa, enkä pysty loppuraskaudessa liikkumaan kunnolla. Silti kolme raskautta, 10kg painonnousu per raskaus (jotka lähteneet imetyksellä) eikä yhtään raskaudiabetestä. Mä oon vissiin tosi mahtava ihminen kun ei oo sattunu rd napsahtamaan?

 

[QUOTE="Lilli";27475534]Tervetuloa vaan tänne seinäjoelle, täällä tarvitaankin lisää kusipäitä.

Miten mä oon käsittäny, että raskausdiabeteksen syntyyn ei juurikaan voi itse vaikuttaa? Sen voi saada myös hoikat, liikkuvat ja terveellisesti syövät?

Itse olen ylipainoinen, mässytän kaikkea moskaa, enkä pysty loppuraskaudessa liikkumaan kunnolla. Silti kolme raskautta, 10kg painonnousu per raskaus (jotka lähteneet imetyksellä) eikä yhtään raskaudiabetestä. Mä oon vissiin tosi mahtava ihminen kun ei oo sattunu rd napsahtamaan?[/QUOTE]

No esim sisko. kaikissa raskauksissa normipainoinen ja keskimmäisessä löytyi piilevä rd. Ite olin ylipainoinen ja söin vähän miten vain. Paino nousi noin 2-3kg ja sokerit hyvät kokoajan. Mulle se rd ois kaiken järjen mukaan pitäny tulla eikä systerille.

 

kyllä mä syyllistin itseäni kun sain raskausdiabeteksen, mutta syyllistinki sitte kunnolla, eli loppu mässyt, kunnes vauva pihalla, eikä se ollu sokruvauva =) itelläki parempi olo, ku ei enää herkutellu

 

[QUOTE="mamma";27475526]No hymiöstä päätellen tajuat itsekin että tämä ei koske sinua.
Kaiken olet tehnyt niin kuin pitääkin [/QUOTE]

Mut onhan niitäkin, jotka ei tosiaan välitä mitä suuhunsa laittavat.. vaikka tulisi niitä varoitusmerkkejä rd:stä niin silti jatketaan samaa rataa ja sittenhän se tulee.. sellanen on vähän välinpitämätöntä..

 

Musta tuntuu että aina kun jossain odotusketjussa on ollut, siellä äidit puhuu et joo käytiin hesessä ja ostettiin hulluna karkkia illaksi, näkyykö se vielä parin päivän päästä neuvolassa. Et ei ajatella yhtään sitä vauvaa, ei vaan haluta ite jäädä kiinni siitä että syödään niinku heikopäiset.

 

Odottavat äidit liian itsekeskeisiä – tuhannet sairastuvat raskausdiabetekseen - Kotimaa - Turun Sanomat

"–?Meillä on tavattoman itsekkäitä ja itsekeskeisiä aikuisia. Meillä ei enää ajatella yhteisön parasta, vaan omaa itseä, sanoo aiheesta väittelevä sisätautien erikoislääkäri Eeva Korpi-Hyövälti Seinäjoen keskussairaalasta.

Korpi-Hyövältin mukaan tutkimus antaa viestin, että naisten tulisi pudottaa painoaan, eikä paino saisi nousta liikaa raskauden aikana.

–?Tästä saa jokainen syyllistyä, jos syyllistyy. Olemme kuitenkin vastuussa siitä sukupolvesta, joka tänne tulee.

Raskausdiabetestutkimusta tehnyt Korpi-Hyövälti ei päästä odottavia äitejä helpolla. Kiitosta ei heru nyky-yhteiskunnan ruokakulttuurillekaan.

–?Meillä annoskoot ovat hämärtyneet, emmekä välitä, mitä syömme. Naiset palvovat raskauden aikana itseään herkuilla, vaikka se ei ole sille syntyvälle lapselle hyväksi. Tietoa asioista kyllä on.

Korpi-Hyövältin Kuopion yliopistossa tehty väitös tarkistetaan Seinäjoella joulukuussa."

RD ei ole pelkästään ylipainoisten tai herkuttelijoiden ongelma, mun mielestä tulee jos on tullakseen, näin ainakin minun tuttava piirissä? Jännä miten ton ylipainon piikkiin pistetään monenmoista sairautta, vaikka ihan normi painoisille ja ihan hoikillakin ihmisillä lihavuuteen liitettäviä sairauksia esiintyy, esim diabetes, korkeat kolesteroli arvot jne....
Juuri todettiin ystävällä 2-tyypin diabetes, hän on oikea terveysintoilija liikkuu ja syö tervellisesti painaa 55kg.
En puollustele ylipainoisia ihmisiä mitenkään, altistaahan ylipaino juurikin noille sairauksille mistä puhuin ja eihän se pidemmän päälle terveellistä ole, vaikuttaa jaksamiseen ja itsetuntoonkin, mutta kun Rd, 2-tyypin diabetes ja korkeat kolesteroli arvot eivät ole vain lihavien ongelma!

 

Minä olen normaalipainoinen ja syön terveellisesti,ja sain RD:n.

En osaa pitää itseäni itsekkäänä,en olisi itse voinut vaikuttaa RD:n syntyyn. No ehkä jos olisin lopettanut syömisen kokonaan,en olisi sairastunut?

 

minä sain hoikkana ihmisenä rd:n, 50 kiloa painoin kun aloin odottamaan, synnärillä 62 kiloa. Kaikki ei aina ole niin mustavalkoista.

 

Se tulee jos on tullakseen, olit normaalipainoinen tai ylipainoinen. Aika kapeanäköisyyttä lääkäriltä.

 

Kyllä äidin ruoka ja liikunta raskausaikana vaikuttaa, kuten lähtötilannekin. Ylipainon ja huonojen elintapojen myötä RD riski kasvaa, mutta loppupeleissä osa saa sen ilman omaa syytä ja osa ei, vaikka tuntuisivat sitä oikein kerjäävän.

Tätä juttua vaivaa vähän sama kuin vanhemmuuskeskustelua ylipäätään, eli lapsen "hankkiminen" esitetään muusta elämästä irrallisena projektina, johon pitäisi pystyä valmistautumaan etukäteen pudottamalla ylipaino. Raskausaikana sitten pitäisi huolehtia terveydestä monin tavoin jne. No, työelämä ja nylyyjteiskunta ei tätä juuri tue.

Jäädessäni kotiin lapsen kanssa jouduin lopettamaan aktiivisen liikuntaharrastuksen ja paino nousi. Tämän olisi tietysti voinut estää, mutta toisaalta koin äitiyteen liittyvät paineet koviksi ja keskityin täysin lapseen. Kun palasin töihin, jouduin jättämään lounaita väliin, että pääsin ajoissa hakemaan tarhasta. Yritin harrastaa liikuntaa iltaisin, mutta koska pääsin harrastamaan vasta lasten mentyä nukkumaan vaikutus oli se, että itse olin liikunnan jälkeen liian virkeä nukahtamaan ajoissa. Pari kuukautta jaksoin univajetta, sitten olin niin finaalissa, että mieskin kerjäsi lopettamaan.

En uskaltanut enää odottaa, että saisin ylipainon putoamaan ennen uutta raskautta, kun se tuntui niin toivottomalta. Aloimme yrittää ja samalla sain pari kiloa pois, jonka jälkeen tärppäsi heti. Parhaani yritin myös raskauden aikana. Tosin työ ja hoitojärjestelyt asettivat yhtä tiukat rajat kuin ennenkin. Viikolle 20 mies vastasi yksin päiväkotiin viemisestä, sillä aamupahoinvoinniltani en kyennyt osallistumaan. Aamupoissaolojani paikkailin sitten lounastauoilla sekä iltaisin ja viikonloppuisin.

Meillä ei ole mitään realistista mahdollisuutta ulkopuoliseen hoitoapuun. Elämä on ihan hyvää näin. Olen kuitenkin päätynyt siihen, että lapsen hoito on ensisijainen velvollisuuteni ja työt nyt vain on hoidettava, kun ei vakipaikkoja joka oksalla kasva. Omaan terveyteen panostaminen ei nyt onnistu ihan riittävästi. Ihan kaikkeen ei vain aina repeä, toivottavasti sitten vähän myöhemmin.

 

Pyh, pyh ja pyh Olin raskaaksi tullessani normaali painoinen, liikuin säännöllisesti ja söin terveellisesti. Silti paino nousi ensimmäisen kolmanneksen aikana pelkästään 8kg ja sokeriarvot hälyytti. Neuvolasta sai vain syyllistämistä siitä, että joku ruokavaliossa mättää ja etten liiku tarpeeksi. Ei tuntunut hyvälle ja lopulta syytin itsekin itseäni, vaikka esim. hiilareita en olisi voinut vähentää enää siinä vaiheessa yhtään, ilman että kroppa olis alkanut kehittään ketoaineita.
Jotain kuitenkin tapahtui myöhemmässä vaiheessa ja sokerit + painonnousu tasoittui, vaikka elin samalla tavalla kuin alkuraskaudessa... itseni syllistäminen katosi tämän myötä, kun tajusin, etten neuvolan syytöksistä huolimatta itse ollut syyllinen kroppani toimintaan. Meidän elimistömme saattaa toimia kaikilla samalla periaatteella, mutta kyllä me ollaan jokainen yksilöitä. Aika uskomatonta yleistämistä lääkäriltä... onneksi en ole hänen potilaansa. Varmasti jonkun kohdalla tämänkin tutkimuksen oletus saattaa pitää paikkaansa, mutta minä en kuulu heihin. Piste.

 

[QUOTE="Lilli";27475534]

Itse olen ylipainoinen, mässytän kaikkea moskaa, enkä pysty loppuraskaudessa liikkumaan kunnolla. Silti kolme raskautta, 10kg painonnousu per raskaus (jotka lähteneet imetyksellä) eikä yhtään raskaudiabetestä. Mä oon vissiin tosi mahtava ihminen kun ei oo sattunu rd napsahtamaan?[/QUOTE]

Juuri näin mullakin! Ihme etten ole sitä koskaan saanut (5 raskautta), ja vauvat on olleet syntyessään 2,6 - 3,5 -kiloisia eli eivät mitään jättejä vaikka syömisteni perusteella neuvolassakin niin varoiteltiin (ja edelleen kaikki lapset ovat hoikkia).

 

Eli kertokaa mitä olisin vouinut tehdä kun paino nousi 20kg raskauden aikana? Se on helppo mussuttaa kun itsellä käynyt tuuri.

 

Ei vittu miten tuo voi olla lääkäri jos ei edes ymmärrä raskausdiabeteksestä mitään?!
Ja mammayt uskoo, astrolabekin vaikka niin kovin viisas yrittää olla!

 

Minulla nousi paino 18kg, eli juuri sen verran kuin hoikalla saa enimmillään nousta, huh! Ylipainoisella se taisi olla vain 6kg.

 

Joo, voihan se olla että ylipaino lisää riskiä siihen sairastua, mutta että rd olis äidin oma syy; höpönlöpön sanon ma! Mulla oli ennen raskautta ylipainoa noin 15kg ja paino nousi 30kg, RR oli lievästi koholla, mutta sokerit ideaaliset. Ystäväni taas (himourheilija) söi terveellisesti ja liikkui, mutta niin vaan napsahti RD.

Eli vaikka ylipaino ja mässytys voi lisätä riskiä, niin ei se todellakaan mikään ainoa syy siihen ole.

 

Aika ihmeellistä että lääkäri syyttää ihan suoraan ja yleisesti äitejä itsekkyydestä joilla on raskausdiabetes. Minullakin oli ja lähtö bmi oli 20. Painoa tuli vain 6kg eli liian vähän minun painoiselle. Hmmmm olinko niin itsekäs sitten?! Eikö tuo saa muuten tuulta siivilleen urallaan ja huomiota kuin heittäytymällä idiootiksi?

 

Amen!

Et kai sinäkin voi olla näin tyhmä? Aina kuvittelet niin kovin tietävä olevasi ja nyt kyllä menit itsesi nolaamaan. Älä siunaile ennen kuin tiedät aiheesta totuuden.