Adoptioprosessi alkaa adoptioneuvonnalla, jota antaa joko oman kunnan sos.tt:t tai PeLa. Adoptioneuvonnan tulee kestää vähintään 6 kk:tta, mutta takarajaa neuvonnan kestolle ei käsittääkseni ole. Adoptioneuvontaan on varsinkin Etelä-Suomessa ollut jopa reilun vuoden jonot. Adoptioneuvonnan jälkeen teistä kirjoitetaan sitten kotiselvitys (=mitä neuvonnassa käsitelty ja neuvonnan antajien lausunto teistä) sen jälkeen lähtee paperit lupalautakuntaan luvan saamiseksi. Luvan hakemisessa ja saamisessa menee noin 1-2 kk:tta. Tuota ennen on pitänyt valita palvelunantaja eli mitä kautta adoptoitte (Pelastakaa Lapset , Helsingin kaupungin sos.virasto tai Interpedia). Sitten kun luvan saatte, on maavalinnan vuoro. Maavalinnan jälkeen on mahdollista, että saatte alata heti keräämään papereita kohdemaata varten tai sitten joudutte odottelemaan esim.maassa olevan kiintiön vuoksi esim.9 kk:tta ennen kuin saatte kerätä paperit. Papereiden keruun jälkeen palvelunantaja tarkastaa paperit, että kaikki on ok ja sitten ne lähtee notarisoitaviksi, sen jälkeen palvelunantaja lähettää paperit valitsemallenne kohteelle. Yleensä palvelunantaja kerää useammat paperit samaan pinoon lähetettäväksi samaan kontaktiin, että joskus papereiden lähettämistäkin voi joutua odottamaan hetken. Kansainvälisissä adoptioissa odotusaika papereiden lähettämisestä lapsiesityksen saamiseen on vaihtelevaa kohteesta riippuen, kuitenkin se vaihtelee suunnilleen noin 2kk:sta 2½ vuotta. Kotimaisessa adoptiossa odotusaika voi olla tuota pidempikin.
Lapsen ikään voi vaikuttaa hakemuksessa siten, että adoptiolupahakemukseen laitetaan lapsen ikätoive eli esimerkiksi 0-2 v. Lisäksi joihinkin kontakteihin voi sitten laittaa vielä tarkennetun ikätoiveen, esim. 0-12 kk:tta. Mutta yleensä ikätoive on mallia 0-2 v tai sitten esim. alle 4 v.