8 kk vauva ja raskaana!

[Milla]

Hei Kesä! Paljonko kaksostenrattaat maksoivat? Minä olen lopettelemassa imetystä. Tuntuu tosi haikealle kun minusta on ollut kiva imettää. Olisin halunnut jatkaa mutta neuvolassa sanottiin että kannattaa lopetella. (Olen vähän sairastellut). Viekö imetys paljon voimia jos on raskaana? Onnea odotukseen sinnekin,sulla onkin jo odotus loppusuoralla...

 

[Auringonkukka]

Tää lasten ikäero on varmaan vähän samaa settiä aiheen "olenko parempi äiti alakautta synnyttäneenä kuin sektioäiti" ja "menen töihin ja laitan lapseni hoitoon" -aiheiden kanssa.
Itse olen molemmilla tavoilla synnyttänyt enkä osaa ajatella kumpaakaan synnytystapaa toistansa arvokkaampana tai huonompana, enkä edes tiennyt aluksi että ihan oikeesti joku jaksaa arvostella synnytystapoja keskenään! Meillä on lapset 1,4 vuoden ikäerolla ja joskus on rankkaa, joskus on ihanaa. Mua suoraan sanottuna kyllästyttää kun joku täti tulee säälivän tietäväisen näköisenä huokailemaan, että kyllä varmaan on vaikeeta ja rankkaa (näin kävi etenkin ENNEN toisen syntymää raskaana ollessani, heh!) Tämä on meidän elämää ja olen tyytyväinen siihen, muut voivat olla sitten mmeidän elämäämme tyytymättömiä meidänin puolestamme jos kiinnostaa, vaikka tuntuu kyllä hullulta jos joku jaksaa olla niin kiinnostunut...;-)

 

[Mymmeli]

Mun yhdellä tuttavallani on 7 lasta jotka ovat syntyneet vuosina:-84, -85, -87, -90, -91, -92 nää ovat tyttöjä sekä vielä poika -94. Aika pienillä ikäeroilla syntyneet. Ei olla nähty moneen vuoteen.
Yksi tytöistä on kummityttömme syntynyt -85 ja hänellä on nyt kaksi tyttöä jotka ovat niinikään syntyneet aika peräkkäin, ikäero reilu vuosi.

Itselläni neljä lasta ja heillä kyllä on ikäeroa, syntyneet vuosina -84. -86, -89 tytöt ja poika -95 ja toi kuusi vuotta oli ainakin meillä liikaa ikäeroksi.

 

[helmi]

heips pitkästä aikaa kaikille!
Vai kaksosrattaita mietitte. Kävi meilläkin mielessä, mutta ajattelin kysellä josko meidän rattaisiin saisi sisaristuimen vaikka (oltiin juuri ostettu uudet kun alussa oli vain sellaiset ikivanhat käytetyt ja päätettiin satsata hyviin rattaisiin). Onneksi tuli silloin jo jostain kumman syystä ostettua samalla koppaosa niihin (tämä siis ennen kuin tiesin tämän seuraavan olevan jo matkalla).

Niin siitä imetyksestä ja raskaaksitulosta: Meillä oli juuri loppunut imetys (imetin 2 kk) ja kuukautiset mulla tuli heti synnytyksen jälkeen normaalisti. Neljät taisi muistaakseni tulla ja ainakin kahdet siis tuli vaikka olin raskaana. Tämän takia jo en osannut odottaakaan olevani raskaana. Ja lisäksi kun vielä testit näytti negaa ja ei pitänyt edes olla mahdollista tulla itsekseen raskaaksi.

Nyt on meilläkin tullut noita potkuja vihdoin. Aika samalla rytmillä tulee kuin esikoisella. Tarkalleen aamulla klo 10, iltapäivällä klo 16 ja illalla klo 22 on selkeät jumppahetket. Ja ihan samalla aikataululla eleli tuo esikoinen masussa. Aavistuksen ehkä rauhallisempi tämä uusi tulokas...ihan heikkopäisenä ei treenata, sellaista lepposaa muksimista.
Kyllä vieläkin hiukan jännittää tuleva. Siivousasia on jo hallussa eli hommattiin kotiin siivooja kaksi kertaa kuussa käymään (saapi laittaa verovähennyksiin suurelta osin) niin voi sitten enempi keskittyä näihin muksuihin. Esikoinen juuri opettelee konttauksen saloja ja onkin edistynyt huimasti viikossa...kauhea vauhti päällä. Vaari väkertää portteja rappuihin. Ajattelin että esikoinen siirtyisi matkasänkyyn nukkumaan sitten kun uusi tulokas on syntynyt. Viihtyy niin hyvin nyttenkin aina reissun päällä matkasängyssä ja onpa hiukan turvallisempi siihen asti kunnes oppii kunnolla sitten itse kiipeämään ihan sänkyyn ja pois.

Mutta nyt täytyy lähteä pakkaamaan. Oltiin juuri mökillä pohjoisessa viikko ja esikoinen lähtee nyt hoitoon mummille, että isi ja äiti pääsee hiukan keskenään menemään ja rentoutumaan (tekee ainakin tälle äiteelle tooosi hyvää....sen verran rankkaa on ollut näillä helteillä tuon elohiiren kanssa).

Ai niin, etelä-karjalasta ollaan (toistaiseksi) ja lapsille tulee olemaan ikäeroa (jos laskettuaika pitää kutinsa) 10 päivää vajaa vuosi. Itsellä ikää jo 31 v. ja perheeseen kuuluu miehen lisäksi vielä 4 kisua.

Voimia kaikille!

 

[neito]

Hiukan hämmästyttää tuollainen lähes huolimattomuus näin vakavassa asiassa ja tuo vauhti. Vanhin vauvanne ei saa kovin kauan olla vauva. Se rassaa esikoistanne koko myöhemminä elämän ajan. Häntä tavallaan riistetään. Tuliko se mieleen.

Eikö nykyajan ehkäisymenetelmät enää toimikaan?
Omilla lapsillani ikäeroa 5-7 vuotta ja hyvin olen ehtinyt kolme lasta saada. Kaikkia olen voinut vauvattaa riittävästi. Malttia hyvät ihmiset. Ei maailmaa päivässä rakenneta,

Jos vanhemmat eivät osaa huomioida lapsiaan tasapuolisesti, niin ei auta vaikka lapsilla olisi 10 vuoden ikäero. Ei vanhemman lapsen tehtävä ole olla kaitsija nuoremmilleen. Minua aina ärsyttänyt monien vanhempien (kuten omienikin) asenne, että kun sinä olet jo noin iso niin voit tehdä tätä ja sitä ja pikkuveljesi taas niin pieni ettei voi tehdä mitään. Esim. minä olin 10 vuotiaana riittävän vanha ulkoiluttamaan nuorta isoa koiraa, nuorempi veljeni oli liian nuori vielä 15 vuotiaana ulkoiluttamaan silloin jo huomattavasti rauhoittunutta koiraa...

Palatakseni taas asiaan. Mieheni ja hänen veljellään on ikäeroa n. vuosi ja viisi kuukautta. Eikä mieheni ole koskaan kärsinyt veljestään, on kertonut että veljen kanssa on tullut touhutta pienenä paljon kun ikäero on ollut pieni. Veljesten välit ovat hyvät ja läheiset. Kahdella serkullanikin ikäeroa n. vuosi ja kolme kuukautta ja siinäkin on ollut muksuna aika vilpertti pari, leikkiseura on ollut lähellä ja veljekset ovat tulevat toimeen mainiosti edelleenkin. Näitä läheisiäni on kaikkia rakastettu ja rakastetaan paljon, eikä vanhemmalta lapselta ole vaadittu kehitystasoon nähden liikoja, ja ovat saaneet olla vauvoja, niin kauan kuin ovat vauvoja olleet. Luulisin, että kun ikäeroa on enemmän, niin silloin vanhemmalta lapselta aletaan yhtäkkiä vaatimaankin enemmän, kun kerran on muuttunut "isoksi" vauvan myötä.

Eipä mieheni tai serkkuni ole kokeen olevansa mitenkään "riistettyjä". Eikä heillä ole huonoja muistoja lapsuudestaan, ainakaan veljiensä syntymän takia...

Äidillehän tuo kaksi synnytystä suht peräkanaa on rasitus, mutta kyllähän terve ja nuori nainen siitä tokeentuu. Juttelin kerran erään lääkärin kanssa ja hän kertoi, että naisen elimistö tokeentuu synnytyksestä entiselleen n. 2-3 vuodessa. Siis jos saa kaksi lasta kolmen vuoden välillä, elimistö palaa ennalleen 6 vuotta esikoisen jälkeen. Jos saa kaksi lasta vuoden ikäerolla, elimistö palaa enalleen n. 4 vuoden jälkeen. Tiivimmät vuodet tiedossa, jos lapsilla on pieni ikäero, mutta rasitus on nopeammin ohi.

Eiköhän jokainen äiti ja isä tiedä mikä heille itselleen on paras ratkaisu. Toisille on parempi lyhyellä välillä ja toisille pitkällä välille. Omasta mielestä on parempi lyhyellä välillä, lapsista on sitten seuraa toisilleen.

 

[nina]

moipsis!
täällä kans yks jonka lapsilla 1v ja2kk ikäeroa...olihan se hetkittäin rankkaa kun olivat kummatkin vaipoissa ja olin yksin heidän kanssa mutta itseppä valintani tein ja nykyään seuraa toisistaan eikä ole tarvinnut tinkiä vanhemman lapsen vauva ajasta...nyt odotan neljättä,ihana aviomies ja silti tuntuu joskus rankalta mutta eiköhän se kuulu äitiyteen...oli lapsia yksi tai kymmenen..hauskoja kesän jatkoja kaikille...

 

[Milla]

Huomenta! Miten teillä menee?

 

[Katrina]

Moikka,

täällä menee hyvin, esikoinen on päikkäreillä ja itsellä vähän aikaa huilahtaa ennen ruoanlaittoa ja kotihommia. Tänään lähtikin 24. raskausviikko käyntiin

Potkuja satelee masussa useasti päivän aikana, ehkä vähän enemmän iltaisin. Taitaa olla illanvirkku tämä uusi tulokas! Aamuisin on hiljaiseloa mutta kahvikupin jälkeen jumppailut yleensä alkavat.

Tällä viikolla ollaan harjoiteltu potalla istumista. Ei tyttö ole vielä oikein ymmärtänyt mitä varten se muovinen hökötys on Istuu siinä ehkä puoli minuuttia ja lähtee omille teilleen vaikka tuon kirjoja/leluja katseltaviksi. Noh, pissi tulee hyvin usein lattialle potan viereen! Ja sitten naurattaa...

 

[Triana]

Löytyipä tämä ketju vihdoinkin! Meillä ukkonen särki modeemin, joten olen ollut ihan netti pimennossa ja kärsinyt vieroitusoireista

No, aika kyllä kuluu, sillä esikoinen, nyt 10kk. seisoo topakasti tukea vasten ja kävelee tuettuna mielellään. Konttaamallakin ehtii välillä vähän turhankin nopeaa.
Raskauskin on sujunut hyvin, vauva potkiskelee ja liikkuu hyvin, muttei ole esikoista vilkkaampi ainakaan. -jospa olisi yhtä "helppo" lapsi tämä tulokaskin.

Tuplavaunuja kävin katselemassa, mutten saanut ainakaan emmaljungia sullottua meidän auton perään. Mulla on esikoiselle briot, ja niistä olen kyllä tykännyt tosi paljon. Täytyy jostain koittaa löytää briot, joita vois koittaa sulloa kyytiin, vaikka eipä kai noissa isoja kokoeroja ole?

Uutta (isompaa) autoa en mielellään lähtisi hommaamaan, kun miehen autosta (transit-paku) on lainaa jo ennestään. Mutta pakkohan se on, jos ei mahdu. Mun auto on siis oma, ei pankin ja on halpa pitää, niin en hennoisi luopua.

Minkähän kokoiset nuo X-adventuren (eikun mikä se oli) Twincon on kasattuna? Siis paljonkohan veisi tilaa? Noita olen nimittäin miettinyt, mahtui autoon tai ei, ylempänä ollut "mainos" tehosi. Oli nimittäin hauis kovilla jo viime talvena vaunuja pukatessa.

Jäänkin odottelemaan RUNSAITA sateita; niitä kaivattaisiin kipeästi, tai meiltä loppuu kaivosta vesi ensi talvena.

Viime talvenakin, kun oli pumppu rikki, eikä heti saatu uutta, kuskattiin astioilla vesi (mies toi vesipostista työmatkan varrelta) liki 200 litraa päivässä, kun siinä oli saunavedet (pesuvedet) ja hevosille juomavedet sekä tietty ruuanlaitto ym.talous vesi.

Enpä välittäisi samaan rumbaan joutua ensi talvena, joten toivotaan sateita.

 

[Milla]

Hei! Triana, kiva kuulla kuulumisia! Mulla on nyt rv 12 ja esikoinen 9 kk. Jotenkin tämä raskaus ei tunnu vielä todelliselta. Ei ole oikein voinut samalla tavalla rauhassa perehtyä tähän raskauteen kuin esikoista odottaessa. Hyvä kun muistaa mikä raskausviikko on menossa! Alussahan tämä tietysti on, vielä on aikaa paneutua tähän odotukseen. Mulla on ollut vähän huolta miten kaikki tulee onnistumaan. Poika on nyt itkenyt monena yönä, halunnut vain pois sängystä. Korvatulehduskin oli vähän aikaa sitten, liekkö se vielä vaivaa kun en saanut loppuajasta antibioottia alas. Kauheeta taistelua oli ja aina sai pöklättyä lääkkeet pois. Aina on ollut huono nukkuja, minimissään 2 kertaa herää yöllä. Yleensä useammin ja nyt yöt ovat olleet yhtä kaaosta. Alkaa voimat olla vähissä kun tämä raskaus väsyttää vielä tosi paljon. Ilmeisesti edessä on unikoulu jos ei ala pikkuhiljaa helpottaa. Pakko saada tämä uniasia kuntoon ennen kuin toinen syntyy, muuten mulla on kaksi rääkyvää vauvaa! Hulluksihan siinä tulisi!:/ Olen nyt hieman kiireinen, ei kerkeä kirjoitella enempää. Triana, toivotaan sinne vesisadetta! Täällä satoi tänään ja oli ukkostakin. Kummasti ilma puhdistui eikä ole niin painostava olo.

 

[sunshine]

Niin siitä imetyksestä ja raskaaksitulosta: Meillä oli juuri loppunut imetys (imetin 2 kk) ja kuukautiset mulla tuli heti synnytyksen jälkeen normaalisti. Neljät taisi muistaakseni tulla ja ainakin kahdet siis tuli vaikka olin raskaana. Tämän takia jo en osannut odottaakaan olevani raskaana. Ja lisäksi kun vielä testit näytti negaa ja ei pitänyt edes olla mahdollista tulla itsekseen raskaaksi.

HELMILLE !

Kuinka pitkällä olit jo raskaana kun testi näytti vielä negaa? Minkälaista testiä käytit?
Minulla tuli kuukautiset 6 viikkoa synnytyksestä muttei sen jälkeen ole kuulunut mitään (3kk). Negan testin tein neljä viikkoa sitten mutta "raskausoireet" kovasti jatkuvat ja voimistuvat. Raskaus on periaatteessa mahdollinen mutta oireet olen laittanut hormoonien pikkiin. Nyt kuitenkin tekstisi laittoi miettimään uudestaan asiaa...

 

[kaisa]

Heippa!!!
Trianna,mulla olisi kaksosten Oran duoletto merkkiset rattaat ja voisin en myydä jos sua kiinnostais?On maalla työnnetty,isot,ei ilmakumi pyörät.
72 cm on leveys ja menee pieneen tilaan.Työntösuuntaa saapi vaihtaa ja erikseen heiluu selkänojat.Turvavyöt löytyy myös.En ole missään hennonnut niitä myydä,mutta aloin teidän ketjualukea ja tuntui että voisin luopua niistä.Ovat vihreät,ruutua ulkona jonkin verran.Sisällä nallukkakuviota.
Mulla kaksoset,syntyi -99 eli ovat sen verran vanhat.Mutta kevyet on työnnellä ja oon kovin tykännyt niistä,nyt jo varastossa olleet useita vuosia.
Mulla 1 vee tyttö ja nyt jännään alkaako menkat.Toivoisin että alkais,mutta saa nähdä.Meillä 5 lasta jo,joten saisi riittää.4 on omatekemää,yksi miehen edellisestä.

Mutta jos kiinnostaa enkä ite siis ole raskaana!!=) Se nähään tässä loppuviikon aikana!!!=)

-kaisa-

 

[helmi]

sunshine: ekat testin tein laskelmieni mukaan joskus rv 5 aikoihin ja se oli sellainen apteekin "superherkkä" jolla piti näkyä jo heti ekana menkkojen myöhästymispäivänä...vaan eipä tainnut kovin superherkkä olla =)
seuraavan tein vähän myöhemmin, en edes muista missä vaiheessa. Ja kolmas testi olikin sitten rv 13...ja sekään ei aluksi näyttänyt mitään. Seuraavana päivänä uusintatesti sitten näyttikin plussan ja testi oli varmaankin apteekin helpoin ja halvin testi.
Ja kyllä näin jälkeenpäin merkit oli selvät: pahoinvointia (ei oksentelua, pikemminkin ruokahalutomuutta), väsymystä. Vaan eikös näitä tule muutenkin synnytyksen jälkeen jossain määrin?! Ja mies sanoi jossain rv 9 tienoilla, että olen jotenkin kalpea.

Kyselinpä sisaristuimia, vaan uusia ei enää kuulemma valmisteta. Joten meilläkin sitten menee kaksosrattaiden hankkimiseen. Onneksi äidin työkaverilla on tallessa muutaman vuoden vanhat ja on halukas niistä luopumaan. Saatiin jo ihan kauheasti esikoisellekin kaikkea tutuilta ja sukulaisilta...melkein mitään ei ole tarvinnut hankkia. Hyötynsä siinäkin, että on serkuksista nuorimpia.

Ihme sissi tämä pikkukakkonen.Mukana tuolla mahassa tulee ja voi hyvin vaikka höykytys on kovaa. Esikoinen oppi ryömimään joitain viikkoja sitten ja nousi kontalleen. Mutta ei sitten ruvennutkaan konttaamaan vaan päättikin sitten heti nousta ylös. Huh-huh. Ihan koko ajan pitää olla vieressä kun haluaisi niin kovasti lähteä kävelemään, mutta ei ole vielä tuota tasapainoa. Istumaankin rupesi ilman tukea vasta nyt kun oli ensin noussut jaloilleen. Kyllä on pää kovilla...joka paikkaan pitää itseään tunkea. Ja vaikka vieressä olisit niin silmiä kun räpäytät niin johan on jo jotain sattunut. Tätä tahtia jos edetään niin toivomani täyskäveleminen onnistuu ennen kakkosen syntymää.

Mutta nyt täytyy mennä sanomaan naapurille muutama valittu sana. Testailee stereoitaan niin, että meillä astiat kilisee vitriinissä ja rappuset tärisee (rivitalo). Normaalisti saisi tehdä mitä haluaa, mutta jos esikoinen tuon takia herää kesken unien niin saapi tulla nukuttamaan sen uudelleen!

 

[Laura]

Heippa!

Mun ystävilleni on tulossa lapsia pienillä ikäeroilla. Toiselle 1v2kk ja toiselle 10kk.

Ja mun on ihan pakko olla sitä mieltä, etten ymmärrä juuri, että mikä kiire. Esikoinen ei todellakaan saa olla vauva enää toisen syntymän jälkeen. Kyllä se vauva hoidetaan ensin ja sitten vasta esikoinen, näin se vaan menee.

En halua ketään provosoida, mutta minä haluan että lapseni saavat olla pieniä sen aikaa, kuin ovat. En ymmärrä tuota ajattelutapaa, et ovat sitten kavereita keskenään. Ovatko? Minä ainakin aina riitelin sisaruksieni kanssa ja meillä oli aina omat kaverit.

Kukin tekee tyylillään, ja kunnioitan sitä. Jokaista joka kertoo odottavansa lasta ekaa tai tokaa tai .... onnittelen vilpittömästi ja olen luvannut auttaa sen mitä pystyn, mutten todellakaan haluaisi heidän asemaansa.

Tunnustan, että minulla on ihan pieni vauvakuume ollut jo pidemmän aikaa, mutta vielä ei ole seuraavan vuoro. Mielipiteeseeni vaikuttaa se, ettei lapseni nuku öitänsä vieläkään. Elikkä pian olen valvonut ja nukkunut huonosti tai en ollenkaan 1,5vuotta. Se jos jokin on varma ehkäisykeino, eipä juuri seksiä jaksa tai niitä muutamia tunteja halua antaa muuhunkuin nukkumiseen.

M U T T A :
Oikein paljon voimia ja lämmintä tsemppiä odottajille! : ) Ihailen kuitenkin rohkeuttanne!!!

 

[Milla]

Selitätkö miten esikoinen ei saa olla vauva? Eihän hän sitten enää olekaan mikään sylivauva kun toinen syntyy. Ihan samalla lailla häntä voi hoitaa, onhan meitä kaksi hoitamassa; mieheni ja minä sekä isovanhemmat apuna. Pitääkö elämässä kaikki harkita niin tarkkaan? Tottakai esikoiselle on sisaresta leikkikaveri, ihan varmasti. Kai sitä nyt jokainen välillä riitelee ja tappelee, silti se oma sisko/veli on hyvin rakas. Mulla oli sisaruksiin ikäeroa 4-5 vuotta ja meillä oli ihan eri leikit yms. Voitaisiin olla läheisempiä jos olisi pienempi ikäero. Mulla on muutamia kavereita joilla on hyvin pieni ikäero ja he ovat keskenään kuin paita ja peppu. Miksi maalata aina ikäviä mielikuvia? Uskon, että tämä on tarkoitus tapahtua näin. Mulla ei henk.koht. ole muutenkaan lapsensaanti itsestäänselvä asia. Nämä kumpainenkin ovat pieniä ihmeitä ja olen siitä kiitollinen.

 

[Laura]

Millalle:

Jos minulta kysyit, niin tarkoitin sillä ihan sitä että kyllä hän joutuu väistämättä paikkansa pienemmälle luovuttamaan. MINUN MIELESTÄNI!

Meillä ei ole kahta hoitamassa, mies käy vuorotöissä (tekee pääasiallisesti yötä) ja isovanhemmatkin ovat mukana työelämässä vielä monta vuotta. Omani vielä eri paikkakunnallakin. Melkein kokonaan minä oon pojan hoitanut. Mulle voisi maksaa kyllä kaikki yksinhuoltajakorotukset ja ihan kaikki kotityöt teen aivan yksin. Jollen jaksa tehdä, ne on tekemättä.

Joten en todellakaan halua vielä uutta vauvaa. Poikani on ollut todella vaativainen ja valvottanut paljon ja valvottaa yhä. Se että, tiedostan voimavarani, ei tee minusta mitään hirveän harkitsevaa ja laskelmallista ihmistä. Enkös minä kuitenkin päätä koska olen valmis seuraavaan lapseen? Voi sitä paitsi olla ihan hyvin, että en koskaan tee enempää. (ainakaan tässä suhteessa, näin asioiden ollessa)

Ja kyllä, minä saan harkita elämäni niin tarkkaan kuin ikinä huvittaa!!! En ole maalannut mitään ikäviä mielikuvia. Jos joku elää jossain pilvilinnassa lasten pienen ikäeron kanssa, niin herätys. Kyllä se on täyttä työtä.(Olen niin paljon ollut tälläisien perheiden kanssa tekemisissä työnkin kautta) Kyllä siitä selviää jne... MUTTA Minä haluan ja annan kaikkeni tälle yhdelle. Toistaiseksi.

Ja Milla, minä kärsin lapsettomuudesta vuosia, olin jo aikoja sitten luovuttanut ja asennoitunut siihen, etten koskaan saa yhtäkään lasta, mutta luonto yllätti. Minulla on täysi oikeus nauttia tästä kalliista lahjasta ja hoivata sitä parhaan kykyni mukaan.

Ole sinä mitä mieltä tahansa, minä KUNNIOITAN sitä. Tee myös tilaa minun mielipiteelleni, vaikkakin se on negatiivinen.

 

[Milla]

Tottakai jokaisella on oma päätösvalta ja harkinta omien asioiden suhteen, enhän minä sinua kritisoinut! Kirjoitin yleisesti että ei aina kaikkea voi suunnitella ja harkita tarkkaan, tarkoitin sillä lähinnä itseäni! Pitääkö ottaa noin henkilökohtaisesti? En ymmärrä miksi itse tongit tämän viestiketjun ylös ja kirjoitit jos olet tosiaan sitä mieltä että jokaisen oma asia mitä tekee. Mulle tuli ainakin vähän paha mieli tekstistäsi, sellainen tunne että teen väärin ja esikoiseni tulee kärsimään tästä. Vaikka oletkin kasvoton kirjoittaja niin silti tämä tuntui pahalle ja pisti miettimään. Eiköhän me kaikki tehdä tehdä kaikkemme lapsien eteen. Uskon että minulla riittää rakkautta ja hoivaa molemmille muksuille!

 

[Katrina]

Heips,
huomaan että teillä kahdella on aivan eri lähtökohdat. Se on ok, eikä niistä pidäkään alkaa väittelemään koska se on turhaa; toinen näkee pienen ikäeron heille sopivaksi, toinen taas on työllistetty jo yhden lapsen kanssa. En kuitenkaan ymmärrä miksi pienen ikäeron tuomaa rasitetta pitäisi toitottaa, jokainen äiti varmasti tietää että lastenhoito ON 24/7 työtä! Asia on jokaisen henkilökohtainen valinta, ei sitä auta arvostella saati vähätellä toisen jaksamista. Ei tässä kukaan elä missään pilvilinnossa

Olen tuhanteen kertaan miettinyt miten jaksaa kahden pienen muksun kanssa (ikäeroa tulee siis 1v 7kk) mutta täällä on ihana jakaa omia tuntemuksiaan muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Saa vertaistukea ja kannustusta! Tämä ikuinen köydenveto sopivasta ikäerosta vain saisi jo jäädä...

 

[kaisa]

Moi taas!!Kurjaa että ketju mennyt asian vierestä.Ite kirjoittelin tänne,vaunuista tuossa muutama viesti takaperin.Mulla kaksoset ja kaksi vielä päälle,eli 4 lasta.Voishan sitä sanoa,että kaksoset ois kärsineet toisistaan,vaan enpä sanois,OVat hirmu iloisia,taitavia olleet pienestä asti,sopivan itsenäisiä ja ulospäinsuuntautuneita.Kehuja ollaan saatu enemmän kuin mitään kritiikkiä.Lapset kasvattaa niin aikuisia,meitä vanhempia kuin toinen tosiaan.Eikä vanhempi lapsi siitä kärsi että on sisarus pienellä ikäerolla,se on me jotka sellasita tuputetaaan.Rikkaus se on,tiiän useita yksinäisiä lapsia,joilla ei sisarusta tai liian isolla ikäerolla,jolloin ei mitään yhteistä.
He ovat yksinäisiä,heillä ei sitä turvaverkkoa voi olla samalla tqavoin kuin saman perheen lapsilla.

Älkää vaan pahoittako mieltänne,en ymmrärrä miten voi toset olla niin tuomitsevia asioiden suhteen.Jokainen tekee parhaansa ja se on enemmän kuin tarpeeksi.Mä en ainakaan ikinä,IKINÄ vaihtais tupliani pois,se vauva-aikakin oli aivan ihanaa,mulla oli kaks vauvaa joiden kasvua ja kehitystä sai ihailla.

Voimia kaikille mameille!!

 

[Laura]

Heippa!

Ajattelin nyt vähän korjata. Minä en ole ketään tuominnut enkä halua kenenkään mieltä pahoittaa. Olen pahoillani, jos sanoin ilkeästi. Sanoin suoraan oman mielipiteeni ja minulla on siihen oikeus. Pidän suorasta puheesta enkä selän takana kuiskimisesta.

Tämä minun mielipiteeni pätee omalla kohdallani eikä sen tarvitse olla samaa kenenkään muun vanhemmuudessa. Minä koen että lapseni kärsisi, jos joutuisi huomioni jakamaan.

Ja MILLA, jos itsetuntosi on kunnossa ja tiedät olevasi hyvä äiti, niin miksi minun mielipiteeni loukkaa? En ole arvostellu sinua tai ketään muutakaan. Miksi olisin? Enkös minä tässä jotenkin altavastaava ole kun en jaksaisi toista vielä?

Eipäs olla niin herkkänahkaisia! Omasta mielestäni sanoin suoraan mutta kauniisti. Asiat pitää esittää asioina. Kirjoitin ketjuun koska halusin aikaan saada keskustelua, missä onnistuinkin.

EDELLEENKIN TOIVOTAN KAIKILLE TSEMPPIÄ OLI LAPSILUKU MIKÄ TAHANSA!!!

 

[Milla]

Minusta vaan korostit ikävästi kuinka et itse MISSÄÄN TAPAUKSESSA hankkisi heti putkeen toista lasta koska se ei ole oikein esikoista kohtaan ym. toiset ovat harkitsemattomia. Minun osalta tää jahkaaminen loppu tähän. Kaikkea hyvää sulle.

 

[helmi]

Iltaa vaan kaikille.
Taas on käyty näköjään keskustelua ikäerosta. Eikös tämä asia ollut jo kerran täällä esillä jonkun toimesta joka ei pidä hyvänä sitä, että olemme näin pian uudelleen raskaana?! Miksi tulla uudelleen asiasta jauhamaan yhtään mitään? Ja kiitos kuitenkin onnitteluista...mutta kyllä varmasti arvasit että provosoituisimme aiheesta kun olemme jo kerran saaneet kohtaloamme puolustella. Toisilla raskaus on tarkoituksen mukainen ja meille toisille tämä on täysi yllätys...ihan sama, onnellisia olemme kuitenkin. Ja toki olemme miettineet jokainen omaa ja lasten tulevaisuutta heti raskausuutisesta lähtien viimeistään. Siksi ehkä aihe on meille vaikea...onhan tässä tavallaan joutunut tekemään suuren ratkaisun. Ei ole päivää jolloin en miettisi tulevaa. Pelottaa. Mutta silti ainakaan omalla kohdallani en olisi voinut kuvitellakaan keskeytystä. Tämä toinen on ihme. Näin ei pitänyt olla mahdollista meille...vaan tässäpä sitä ollaan maha pullollaan elämää.

Voitaisiinko nyt sitten jatkossa keskustella siitä missä ketjussa oli alunperinkin kyse, eli siitä kun ollaan raskaana ja talossa on entuudestaan pieni vauva. Siitä millaista tämä on ja mitä kaikkea se vaatii. Toki "ulkopuoliset" ei uudelleen raskaana olevat ovat tervetulleita mukaan keskusteluun...mutta pysytään aiheessa eli jätetään nämä ikäero/lapsuuden menetys/yms. mielipideasiat jonnekin toiseen ketjuun. Täällä ollaan keskustelemassa siitä mitä tämä on, ei siitä millaista pitäisi olla ja milloin. Me olemme jo raskaina ja se ei toivottavasti kohdallamme muuksi muutu. Asiallista keskustelua oikeasta asiasta...otsikkohan on 8 kk+raskaana.

Millan kanssa olen samaa mieltä. Tämä ikäerokeskustelu on jo käyty (ja sekin täällä väärässä ketjussa). Itse ainakin jatkossa keskityn keskustelemaan omasta kokemuksestani eli palaillaan jahka seuraava neuvolakerta on käyty tai esikoinen antaa aihetta kirjoitteluun tai tulee mieleen jotain aiheeseen liittyvää. Kauniita unia kaikille!!

 

[Milla]

Huomenta! Ja nyt asiaan Mulla oli eilen np-ultra. Jännitti aika paljon etukäteen kun illalla nukkumaan mennessä tuli kaikenlaisia ajatuksia mieleen että jos lapsi onkin kehitysvammainen. Mietin että miten sitä jaksais kun esikoinenkin on niin pieni. Onneksi kaikki oli näillä näkymin oikein hyvin. Vauvan pituus vastasi viikkoja 13+1 eli laskettu aika 4.2 pysyy samana.
'Nyt jo nähtiin vauvan kaikki rakenteet; sydän, aivot, munuaiset, maksa, vatsa ym. Oli niin hyvä näkyvyys että tavallaan mulle tehtiin jo rakenneultra. Siellä se pikkuinen kölli, varpaat ja sormetkin näkyi. oli niin hellyttävä näky. Kotiin tullessa suihkussa käydessäni purskahdin itkuun. On mieli aika herkkänä. Jotenkin purkautui ulos kaikenlaisia tuntoja, kiitollisuutta siitä että olen ylipäätään hengissä(olen ollut pahasti sairas) ja pelko tulevasta pysynkö terveenä ym. huoli lapsista. Mietin paljon olenko tarpeeksi hyvä äiti. Onko muilla samanlaisia tuntemuksia? Sinä ainakin, Helmi kirjoitit että pelottaa. Onneksi saamme täällä vertaistukea! Meillä muuten herätään joka aamu viideltä... Silmät ristissä tässä kirjoittelen :/

 

[Mimitsu]

Onko muilla samanlaisia tuntemuksia? Sinä ainakin, Helmi kirjoitit että pelottaa. Onneksi saamme täällä vertaistukea! Meillä muuten herätään joka aamu viideltä... Silmät ristissä tässä kirjoittelen :/

Täällä mennään samanlaisissa fiiliksissä. Välillä miettii, että miten ihmeessä tulee jaksamaan täyspäisenä kahden pienen kanssa ja olla vielä hyvä äiti? Esikoinen (7kk) valvottaa edelleen öisin, koska syö 1-3 krt yössä tai muuten vaan vaatii huomiota (menee mahalleen, eikä pääse omin avuin pois - tutti tippuu jne.). Mutta kyllä sitä varmasti sitten vaan jaksaa. Ensinnäkään, ei ole paljon vaihtoehtoja ja toisekseen, esikoisesta on onneksi jo kokemusta ja tietää, että näistä kaikista vauva-vaiheista selviää kyllä hengissä (alun 4kk huudot mukaanlukien). Kovasti toivon, että esikoinen alkaisi nukkumaan yönsä paremmin ja jättäisi yösyömiset vähemmälle, ainakin ennen vuoden vaihdetta, kun on toisen lapsen laskettu aika.

Oma vointi on mitä mainioin, kun alun väsymyksestä on päästy ja pian mennään jo raskauden puoli välissä. Ens viikolla on rakenneultra. Pääsee taas kurkkaamaan masuasukin yksiöön

Hyviä vointeja äideille, esikoisille ja masuasukeille!

-Mimitsu rv 18+4 ja poika 01/06

 

[luulisin]

No kai sitä nyt eriävänkin mielipiteen saa sanoa, jos siltä tuntuu?