Perhepedissä 7 kk ja yli?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja LittleMrs.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

LittleMrs.

Vieras
Missä vaiheessa olette siirtäneet pienen perhepedistä omaan sänkyynsä ja miten? Entä yöimetys - miten siitä on siirrytty pois, kun vauva on vielä ollut vieressä?

Meillä tilanne tämä; Tyttö on nyt melkein 8 kk ja yhä nukutaan samassa sängyssä. Välillä oli jo pidempäänkin yhden yösyötön öitä, mutta viime aikoina on mennyt levottomaksi. Heräilyä ja rinnan vaatimista on useita kertoja yössä, uusia taitoja herätään kokeilemaan (taputusta, konttaustasentoa..), juuri nyt puhkeava ylähammaskin itkettää. Sinänsä levottomuus ei kauheasti haittaa, kun ollaan vierekkäin eikä tarvitse nousta ylös asti lohduttelemaan. Annankin tällä hetkellä rintaa useamman kerran yössä, vain välillä laitan lapun luukulle, kun tiedän tytön ihan justiinsa syöneen. Silloin hän karjuu hetken, mutta rauhoittuu sitten kyllä kohtalaisen hyvin.

Neuvolasta kuulin, että 8 kk olisi korkea aika siirtää lapsi omaan sänkyyn, ellei halua ongelmia (perhepedistä tulee saavutettu etu josta ei enää luovutakaan). Ja yösyötöistäkin pitäisi kuulemma päästä eroon. Toisaalta tuntuu raskaalta ruveta vehtaamaan rikkonaisia öitä pinnasängyn laidalla. Ja onhan kainalokkain nukkuminen puhtaasti mukavaakin. Yösyötöistä vaan on vaikea vierottaa, jos tissi on kaiken yötä nokan edessä tyrkyllä...

Tavallaan emme siis koe nykyistä tilannetta ongelmaksi, mutta tiedän, ettei se ole "oikea"/suositusten mukainen tapa toimia. Siispä kertokaahan kokemuksia ja näkemyksiä. Miten teillä? En haluaisi jatkossa hankaluuksia vain siksi, etten kykene nyt tekemään järkeviä päätöksiä...
 
Meillä kohta 2v tyttö nukkuu milloin missäkin, sekä meidän sängyssä että omassaan. Emme koe tätä ongelmaksi. Rintaa söi 8kk ikäiseksi. Meillä on seksiä jännemmissäkin paikoissa kuin sänky joten ei häiritse seksiä :-) Unisena tytön voi nostaa omaankin sänkyyn. Meillä tuo nukkuminen ei koskaan ole ollut mikään juttu, tyttö menee itse unille ja nukahtelee mihin sattuu. Rentoa menoa.
 
Meillä pian 7kk tyttö ei ole nukkunut vielä yhtään yötä omassa sängyssä ;) Esikoinen taas oli ihan päinvastainen tapaus, eikä vieläkään suostu nukkumaan vieressä 2v. ikäisenä!
Yöt on meillä aika rikkonaisia (hampaita puhkeaa) enkä jaksaisi kuten esikoisen kanssa rampata oman ja lapen sängyn väliä 20 krt yössä. En ole jaksanut ressata asiaa enempää, mun puolesta saa nukkua vieressä vaikka miten kauan :)
Itse nukahtaa yksin sänkyyn, ei tarvitse nukuttaa. Joten maalaisjärjellä ajateltuna nukahtaisi varmaan omaankin sänkyyn, mutta just noita yösyöttöjä ajatellen olen pitänyt vieressä. Jaksan itse paljon paremmin päivät tällä tyylillä kuin jaksoin eskarin kanssa.
 
Tyttö nukkui ekat 13kk perhepedissä. Vikan kuukauden aikana yöimetys jäi pois ja tilalle tuli nokkamuki & vesi. Kun yöimetys oli ohi, niin siirrettiin neiti omaan sänkyyn (ei pinnis) meidän parisängyn jalkopäähän. Siellä neiti nyt nukkuu, eikä oikein vieressä nukkumisesta tule enää mitään. Tyttö kiehnää ja pyörii niin pajon, että kaikki nukkuvat tällä hetkellä paremmin näin. Ennen vuoden ikää en olisi mistään hinnasta siirtänyt neitiä pois perhepedistä.
 
Kiitos vastauksista. Kuulostaa ihanan rennolta menolta, juuri sillä lailla mäkin haluaisin edetä. Esikoinen kun on kyseessä, niin usein vaan saa näitä "apua- me tehdään kaikki ihan väärin-ahdistuksia". Siksi erihyvä kuulla, ettei muillakaan mennä niin oppikirja kädessä ja silti on ilmeisesti pärjätty:-) Taidetaan ottaa mallia Pahvista, kuulostaa ja tuntuu henk.koht. parhaalle.
 
ninnulle, siksi, etta katkytkuolemat ovat huomattavasti yleisempia vauvoilla, jotka nukkuvat vanhempiensa vieressa kuin yksin omassa sangyssa (ja katkytkuolemallahan ei tarkoiteta sita etta vauva jaisi vanhemman alle ja jotenkin tukehtuisi, vaan ns. itsestaan kuolemista ilman sen kummempaa syyta). Yhtena arvailtuna syyna on se, etta vanhemman vieressa nukkuessaan vauva hengittaa sisaan ns. hapetonta vanhemman ulos hengittavaa ilmaa. Kasittaakseni (korjatkaa jos olen vaarassa!) Suomessa ei kovin paljon puhuta katkytkuolemasta neuvolassa. Asuinmaassani kaikkia aiteja opastetaan heti kotiin paastessa ettei vauva saisi nukkua vanhempien vieressa.

Onhan niita muitakin oppikirjan mukaisia syita, mutta tuossa yksi...
 
Kätkytkuolemista ja perhepedistä sen verran, että mitään myös toisensuuntaisia tutkimustuloksia on saatu: perhepeti voi jopa ehkäistä kätkytkuolemia. Käsittääkseni asiasta on sen verran mutkikkaita tutkimustuloksia, että tilanne on "auki" eli kumpikaan koulukunta ei ole selkeästi voitolla.

Asiasta lisää esim. Deborah Jacksonin kirjassa "Three in a Bed" sekä esim. William ja Martha Searsin kirjassa "The Baby Book".
 
Niin, mäkin olen lukenut, että nimenomaan perhepedissä on pienempi kätkyt-kuoleman riski, koska vauva hengittää ns samaan rytmiin äidin (isän) kanssa, eli hengityskatkoksia tms ei niin helpolla tule
 
Kiitos "äidille" "hyvästä" vinkistä! Nähtäväksi tosiaan jää, mitä lapsesta tulee. Kuten myös omalla kohdallasi.
En koe, että olisin mikään emotionaalisesti häiriintynyt lapsessa roikkuja tai imetysfanaatikko hippi, joten kommenttisi sai karvat pystyyn. Yritän vaan toimia niin, että koko perhe voisi mahdollisimman hyvin. Yhdessä nukkuminen on ollut ehdottomasti helpointa meille kaikille. En ole missään vaiheessa ollut väsynyt, lapsi vaikuttaa tasapainoiselle jne. Ja kun tämän tien on valinnut, niin pitää tietysti aika tarkkaan miettiä miten ja milloin "käenpoikanen" heitetään ulos.
Imetystä taas en näe mitään syytä lopettaa tässä iässä. Eikä se meillä allergian takia olisi niin helppoakaan. Kiinteätkin on vasta aloiteltu. Jos taas syöttöjä jatkaa, niin on aika vaikea sanoa vieressä nukkuvalle vauvalle yöllä, että nyt on hanat kiinni ja aamulla sitten taas syödään. Tai että saat syödä kerran yössä klo se-ja-se, mutta muuten et. Että miettimistä tässäkin.
Onhan se tapa varmaan tuokin, että heti vaan omaan sänkyyn/huoneeseen ja vaikka vielä korvikepullo perään. Silläkö niitä täydellisiä ihmisiä sitten kasvatetaan.
 

Similar threads

Yhteistyössä