5-VUOTIAAT POJAT??

Olisi kiva kuulla ja vaihtaa ajatuksia muiden 5-vuotiaiden poikien vanhempien kanssa.
Meillä poika on todella uhmakas,itsepäinen,vilkas ja vielä paljon muuta

Hermoillehan tuo ottaa joskus,mutta aina tulee se fakta:lapsi on lapsi =)

Onkohan muilla 5-vuotiailla samanmoisia oikkuja? :wave:

Tiedustelee 27-vuotias äiti.

 

Kuulostaa erittäin tutulta!
Meillä kanssa on pojallakin lyhyttä pinnaa välillä ja sitten kun esim.epäonnistuu jossain,niin raivoaa ja saattaa siinä joku tavarakin lennellä.
Olenkin miettinyt,että voiko tämä taas olla jotain uhmaikää?
Meillä menee usein niin,että kun pitää lähteä jonnekkin niin poju rupeaa lorvailemaan oikein kunnolla ja mikään ei tapahdukkaan niinkuin pitäisi.esim.pukeminen.
Rupeaakin yht äkkiä keskittymään ihan muuhun...
Huoh....on se rankkaa sekä lapsilla,että aikuisilla

 

5 v poika täälläkin, saa laittaa yv:tä.

 

Meillä samanlaista, välillä enkeli, välillä piru. Ja pienimmät ottaa mallia aivan kaikesta, varsinkin einiinkivoista-tempuista :headwall: Ja meidän 5v on tosi huono häviämään missään, saa siitä kauheet raivarit (yritetty tässä opetella häviämään, silti kiehuu) :kieh: Tutulta kuulostaa :wave:

 

Onkohan yleisesti uo viisi vuotta kovin hankala ikä. Meidän viisivuotias poju on niin temperamenttinen, että heti kun joku menee pieleen/ei onnistu/harmittaa nouse nyrkit pystyyn ja tenava käy toisten päälle. En oikein tiedä millä saisi tuota pois kitkettyä, sillä puhumiset on yritetty. Jälkeen päin ei poika osaa sanoa miksi lyö. Ilmeiseti vaan menee niin kovasti tunteella eteenpäin, ettei kuohuksissaan ehdi ajatella mitään kun jo nyrkit heiluu.
Tuo lorvailu kuulostaa NIIIIN tutulta myös. Kun ollaan johonkin lähdössä niinpukeminen kestää iäisyyden kun jäädään peilin eteen pällistelemään/leikkimään/höpöttämään jne ... Jatkuvasti saa hoputtaa ja sanoa uudestaan ja uudestaan samat asiat. Tällä äipällä on itelläkin välillä niin hermo pinnassa ettei jaksa vaan jatkuvasti olla rauhallinen ... Kenelläkään vinkkejä tuohon toisten löymiseen tai itsensä hillitsemiseen?

Jo-an

 

Meillä kans 5½v poika täynnä vauhtia ja menoa ja meininkiä. Itsepäinen ku mikä ja suuttuessaan tavarat lentää. Toisaltaan sit taas äitin pieni mussukka joka kömpii syliin pusuttelemaan :heart: Ja itkua vääntää jos satuttaa vähänkään.

 

Täällä myös 5½ vuotias itsepäisyyden huippu... juuri tänään olin poikien kanssa kaupungilla niin koko matkan tuo viisvee jaksoi kinuta ja jankata asioita, siis uuvutukseen asti. Pikkuveli 4 v tietty katsoo esimerkkiä niin sitten niitä jankkaajia on kaksin kappalein. Sitten mökötetään ja kiukutellaan ja yritetään käyttää äitiä nyrkkeilysäkkinä kun kaikkea haluamaansa ei saakaan. Vaan eipä onnistu, ollaan miehen kanssa päätetty että jankkaamalla pojat eivät mitään saa. Mutta silti- mikä helpotus oli päästä tänään kotiin ja jättää pojat isänsä kanssa toviksi ja lähteä koiran kanssa lenkille... :kieh:

 

Meidän poika täyttää ensi viikolla 5v. Välillä itse hyväntuulisuus, avulias ja herkkä mutta sitten toisinaan taas todella uhmakas ja itsepäinen. Usein kuultu kysymys meille vanhemmille: Miksi te aina määräätte? Määräättekö te taas mua? Tulee vielä aina niin hyvällä äänenpainolla ja sopiviin kohtiin... Menoa ja meininkiä meilläkin riittää. Pikkusisko on ollut nyt viime aikoina suosiossa - ehkä johtuu siitä että noudattaa pojan ohjeistusta paremmin kuin "määräilevät" vanhemmat Saapas nähdä mitä tapahtuu ensi viikolla kun on vihdoin ne kauan ja kovasti odotetut synttärit! Mutta välillä meillä kanssa kömmitään äidin syliin ja halutaan iso hali :heart:

 

No niinpä. Viidenvuodenuhmasta kyllä puhuvat, eli taitaapi sellanen olla olemassa. Meillä on pari kk vajaa 5-v, ja muutaman kuukauden ajan ollut päällä just toi lorvailu ja ihme suuttumiset ihan höpöasioista, mutta kyllä kait tästä selvitään, kun vaan jaksetaan olla kärsivällisiä. Pitää vaan yrittää laskea kymmeneen ennenkun tekee mitään asialle, ettei tarvi katua jälkeenpäin.
Tosin toi 5v. uhmailu meillä jää ihan mitättömäksi 2v-veljen uhman räjähdyksiin verrattuna. Kun se 2v ei vielä ymmärrä järkipuhetta sitäkään vertaa kuin 5v.
Eiköhän jakseta vaan. Kyllä se siitä ohi menee.

 

Mukavaa saada näin paljon kommentteja muiden 5-vuotiaista "enkeleistä" :saint:

Musta tuntuu että joka iälle on joku uhma
=)

5-vuotias taitaa mennä elämässä eteenpäin vielä niin paljon tunteella.
ajatus tulee vasta perässä...

Huoh...aamu oli tänäänkin vaikeaa aikaa pojalla,mutta nyt iltapäivällä on jo onneksi paremmalla tuulella

 

onpa niin tutun kuulosta puhetta että... samoin meillä teettää eniten hankaluuksia tuo 5-vee poju. kotona päivisin myös 2-vee ja vauva.
5-vuotias on välistä todella reipas, oma-alotteinen, tekevä, mielikuvituksellinen leikeissään, avulias pikkuveljelleen..jne... mutta on myös ihan ylikierroksilla käyvä(varsinkin iltasin) huutamalla mennään eteenpäin, juostaan hypitään kuvitellaan olevan ties mitä....hyvä vielä tämäkin on kun leikkii..
mutta jos mennään hankalaksi..kiukuttelua, uhkaillaan äitiä, jankataan samaa asiaa kyllästymiseen saakka, kiusataan pikkuveljeä siis ihan tahallaan itketetään, viedäään lelut ym.. ei totella vaan äkkiä karkuun..huoh miten siinä jaksaa olla "järkevä kasvattaja"

välistä ei oikein tiiä mitä tekis, että oikein osais kasvattaa..
luulenpa että tilanne muuttuu kun eskari ens syksynä alkaa, on tämä niin kitu vuosi näille 5-vee (etenki pojille). virtaa ja energiaa on vaikka muille jakaa. kun vaan jaksais itse olla aktiivinen ja kekseliäs tuolle pojulle.
meillä tilanne parempi ja poju reippampi, kun päivittäin jaksaa viedä pyörälenkille.
poika kiertää jokaisen ojan, mutkan ja mettän kautta ja onpa saanu purettua energiaansa, kun pää hiessä polkee.
Samoin kerho on älyttömän tärkeä, kuin myös muitten lasten kanssa leikkiminen.

 

Oli helpotus kuulla, että muillakin on samoja ongelmia 5-vuotiaiden kanssa. Olenkin ihmetellyt meidän 5v poikaa, kun on yhtäkkiä muuttunut raivokkaaksi ja räjähdysherkäksi. Tuntuu, että poika väittää kaikessa vastaan. Myös pikkusiskon huudattaminen, kiusaaminen ja lyöminen on tullut kuvioihin mukaan. Eli ilmeisesti kyse on jostain uhmaiästä (ihan kuin niitä ei olisi ollut tarpeeksi...) Olenkin koittanut käsitellä pojua rauhallisesti ja ymmärtäväisesti, mutta palaahan se pinna vähän väliä... varsinkin kun on kiire johonkin ja aikaa ei olisi ylimääräisille kiukuille.

 

Meidän 5 vuotias poika on aivan mahtava Hän oli nelivuotiaaksi asti hirvee villikko, mutta nyt on niin seesteinen ja ihana aika menossa, että äitinkin hermo lepää. Kauankohan tätä onnea kestää

 

=) suurkiitos tämän aloittajalle!
Meillä 5,5v poika ja tokukokuun lopulla 3v tyttö. Välillä tämä isompi tapaus on paljon vauvempi. Kun tulee olo, että oma poika ei käy ihan täysillä kierokksilla, on lohdullista kaivaa tämä ketju esiin ja lukasta et muillakin
Tänään oltiin srk-kerhossa ja sai välillä hävetä, kun pienemmät on reippaita ja sitten lattialla lojuu meitin pieni poika..
Oltu kipeinä, kerhot ja pv.koti jäänyt koko viikkona, taitaapi olla energiaa takataskussa paaaljon..
Voimia ja enrgiaa kaikkiin koteihin!! (siis energiaa suunnattuna vanhemmille, näillä pojilla taitaa sitä olla riittämiin..)

 

:wave: täältäkin löytyy aika tempperamenttinen ja vilkas tapaus..kyllä on hermot koetuksella välillä |O ei oikein tiiä mitä pitäs tehdä ku tilanne tulee.meillä on käytössä arestirappunen,siellä sit jätkä istuu kun on tarpeen.
Tää on meijän keskimmäinen,(kolme poikaa kaikenkaikkiaan on)ja on ihan eri maata kuin kohta 10v isoveli.
Poika käy puolipäivätarhassa,ja on oikein sopiva ja kiva paikka hälle,syksyllä sit eskariin

 

Tuttua tuttua! Meillä poika täyttää kesällä 5 ja on tullut iha nmahdoton. Ei usko mitään ja kiusaa jatkuvasti 3v. pikkuveljeä. Välillä leikitään nätistä, välillä pienempi tulee huutaen et isoveikka kiusaa. Saa nähdä miten käy kun tulee vauva kesällä...
Meillä myös sellainen tämä 5v. etten mä saa mennä käymään yhtään yksin ulkona jos ei joku toinen aikuinen ole sisällä, en edes postia saa hakea kun toinen alkaa itkeen. Sanoi kyllä neuvolassa että se on ton ikäseltä aika normaalia kun pelkää menettävänsä äidin. Ei kuitenkaan kiva..

 

Meilläkin on hyvin vilkas, itsepäinen ja impulsiivinen 5-vuotias poika. Tänäänkin hän suuttui siitä, kun hammasharja kasteltiin väärään aikaan

 

Tuosta onkin jo pikku hetki kun tämän ketjun aloitin =)
Meillä poju täyttää elokuussa nyt 6-vuotta ja pahimmat raivarit ovat pikkasen hellittäneet...onneksi

Omapäisyyttä ja itsekkyyttä löytyy kyllä edelleen yllin kyllin!

Nyt on joku ihmeellinen kiljumis ja huutamisvaihe menossa?
Oisko sekin sitten huomionhakua...

Herkkä suuttuminen on kyllä edelleen pinnassa,jos joku ei onnistu,mutta poju ei saa ihan niin hirveitä raivareita,kuin jokin aika sitten.

Saas nähä mitä vaiheita seuraavaksi tulee...? =)

Niin...meillä on nyt myös kauhean vaikeeta hampaiden pesu..huh,kun joutuu tosissaan tolkuttaa sen tärkeyttä

Mukavaa,että näin moni on jaksanut kirjoitella omista kullannupuistaan;O)

 

meillä pojalla on kauheen kovaääni..mua ärsyttää kun se juttelee ja huutaa todella kovalla äänellä..sitten se kuuluu kerrostalossa joka paikkaan...
kiellosta nöksähdellään ja yrittää kovasti tehdä niinkuin itse haluua..ja aikuinen on tyhmä jos komentaa tai muuta vastaavaa..
poika täyttää 5 vuotta parin viikon päästä

 

Meidän poika alkaa ujeltamaan usein, kun harmittaa tai joku ei onnistu. Se on raivostuttavaa!!!

 

Ja taas uusia asioita ilmennyt
Meilläkin poka puhuu ihan sika lujaa ja huutaa..
Meillä ei edes yleensä puhuta kauheen lujaa tai huudeta,tiedä sitten mikä vaihe menossa?

Toinen asia on itkuherkkyys..
Itku tulee pienistäkin asioista,vaikka muuten on niin "kovis" poju olevinaan

Ja sitten tuo aaah niin ihana kiroilu on palannut taas kuvioihin..
Saas nähä kauan sitä taas kestää?

Poju täyttää pian 6-vee...saas nähä mitä se tuo tullessaan? =)

 

Voi hitsiläinen!
Ihan ku oisin ite tänne kirjoitellut omasta esikosta Poika täyttää elokuussa 6v ja ihan samaa kui teillä muilla. Kova ääni ja ihan koko ajan pitää sepostaa ääneen mitä tekee.
Ja sama ton itkustamisen kanssa, mä jo pelkäsin et toi on jotenni herkempi kuin muut ja et kui sitte eskarissa menee. Ettei aleta sitten kiusaan. Just viime keskiviikkona lähdettin futisharkoista ennen aikojaan ku ujeltamisesta et tullut loppu..ei saanut olla ekana maalissa :kieh:
Muuten tykkää liikunnasta, peleista ja kaikenlaisista rakenteluista yms.

Kovasti ootellaan synttäreitä ja tulevaa eskaria. Minäkin jään jännittyneenä odottaan tulevaa vuotta

Tähän lisän meiltä löytyy ihana uhmakas 3½v ja 6kk pojat

 

Meillä aivan kauheassa uhmassa oleva kohta 6v. poika!!!

Onko muilla tällaista??
- kiroilu
- lällätys
- ei kunnioitusta asioita kohtaan
- huolimattomuus
- välillä kunnon raivokohtaukset
- itkuherkkyys
- ITSEPÄISYYS

Poju on välillä kuin enkeli ja välillä todellakin esille tulee myös se pahempi puoli..

Miten muut äidit hoitavat tilanteet ja hermot??

Onneksi tämä on aikas normaalia 5-6vuotiaan uhmaa....kai :-D

 

Nyt meillä menossa joki vauvavaihe :kieh: ehkä tuleva eskari jännittää ja kasvu tuntuu itsestäänkin vähän pelottavalta.
Lässyttää, haluaa sylitellä ja nyt on alkanut välillä tunkemaan naamaa mun tissiin :x