5-vuotiaan ujon tytön käytöksestä pohdintaa ja kommentejanne kuulisin mieluusti

[Anatolia]

Kuulostaa ihan tavalliselta 5-vuotiaalta. Jopa ei-ujolle lapselle voi joutua joskus sanomaan että "sano moi" kun kaveri tulee vastaan hiukan oudommassa tilanteessa (esim. pk-kaveri kaupassa)

Useimmat kai kasvavat yli tuollaisesta ujoudesta.

Oma esikoiseni on nyt 8-vuotias, ja hänellä on yksi ns. kaveri joka ei ole kasvanut ujoudesta yli. Ovat tunteneet noin nelivuotiaasta, ja edelleenkään tuo lapsi ei tervehdi, eikä juurikaan puhu. Ei siis ns. lämpene vaan on hissukseen koko sen ajan kun ovat yhdessä leikkimässä - tai siis yrittävät yhdessä leikkiä. Oma lapseni on sanonut, ettei oikein jaksaisi tuon kaverin kanssa enää olla, kun se ei puhu juuri mitään eikä sillä ole koskaan mielipidettä asioihin. Ja ymmärrän häntä kyllä, enkä pakota olemaan ko. lapsen kanssa, sillä onhan ystävyys vastavuoroista ja kyse on kuitenkin jo kouluikäisistä lapsista.

Ap:n lapsen kohdalla tuota tuskin tulee tapahtumaan, kun kerran jo 5 v iässä hetken tarkkailtuaan lähtee mukaan leikkiin ja puhuu

 

["vieras"]

[QUOTE="aloittaja";26055644]Olen yrittänyt kyllä etten hiillosta tyttöä näissä tilanteissa, mutta toisaalta minusta sen verran vanhempi voi "tuuppia", että opettaa mitenkä näissä tilanteissa käyttäydytään juuri tuolla, että "sano moi". [/QUOTE]

Minusta vanhemman kannattaisi ennemmin opastaa sosiaalista käyttäytymistä esimerkillä. Eli sen sijaan että käsketään lasta sanomaan moi, mennään yhdessä lapsen kanssa moikkaamaan tämän kaveria, tervehditään tämän vanhempia sekä lasta itseään, kysytään vähän kuulumisia ja jutellaan ohimennen. Jos tien toisella puolelta lapsen kaveri huutaa moi, voisit itse vaikkapa vilkuttaa tälle, uskoisin että tyttösi seuraa helposti esimerkkiäsi.

Meillä vielä paljon pienempi lapsi, mutta on nyt alkanut ihan itsekseen tervehtimään ja hyvästelemään kaupan kassat jne., kun on vanhempiensa nähnyt niin tekevän. Ujo tosin hänkin, eli joskus saatan kyllä kysäistä, eikö haluaisi tervehtiä tms.

 

["aloittaja"]

[QUOTE="vieras";26057497]Minusta vanhemman kannattaisi ennemmin opastaa sosiaalista käyttäytymistä esimerkillä. Eli sen sijaan että käsketään lasta sanomaan moi, mennään yhdessä lapsen kanssa moikkaamaan tämän kaveria, tervehditään tämän vanhempia sekä lasta itseään, kysytään vähän kuulumisia ja jutellaan ohimennen. Jos tien toisella puolelta lapsen kaveri huutaa moi, voisit itse vaikkapa vilkuttaa tälle, uskoisin että tyttösi seuraa helposti esimerkkiäsi.

Meillä vielä paljon pienempi lapsi, mutta on nyt alkanut ihan itsekseen tervehtimään ja hyvästelemään kaupan kassat jne., kun on vanhempiensa nähnyt niin tekevän. Ujo tosin hänkin, eli joskus saatan kyllä kysäistä, eikö haluaisi tervehtiä tms.[/QUOTE]

Pakko vielä tähän kommentoida. Siis tottakai näin olen aina tehnytkin, tervehdin itse, vilkutan heipat, sanon kaupassa heipat jne, eli esimerkistä se ei ainakaan jää kiinni.

 

["vieras"]

Musta ap toimii ihan oikein. Luonnollisesti vanhempi näyttää esimerkillään, mutta olen samaa mieltä, että pieni kehoittaminen tervehtimiseen, kiittämiseen ym. on ihan ok, jotta lapsi ymmärtää ettei se ole äidin tehtävä hänen puolestaan tervehtiä/kiittää/pyytää anteeksi. Ilman painostusta tietenkin. Ihan mielenkiinnosta, miten teidät ujot lapset neuvolassa/lääkärissä ym. käyttäytyvät? Vastailevatko kysymyksiin, suostuivatko jäämään kaksin terkkarin kanssa ym.

 

["aloittaja"]

[QUOTE="vieras";26057972]Musta ap toimii ihan oikein. Luonnollisesti vanhempi näyttää esimerkillään, mutta olen samaa mieltä, että pieni kehoittaminen tervehtimiseen, kiittämiseen ym. on ihan ok, jotta lapsi ymmärtää ettei se ole äidin tehtävä hänen puolestaan tervehtiä/kiittää/pyytää anteeksi. Ilman painostusta tietenkin. Ihan mielenkiinnosta, miten teidät ujot lapset neuvolassa/lääkärissä ym. käyttäytyvät? Vastailevatko kysymyksiin, suostuivatko jäämään kaksin terkkarin kanssa ym.[/QUOTE]

Meillä 5v neuvola edessäpäin ja siellä aivan uusi terkka, saa nähdä mitenkä siellä käy. 4v neuvolassa mennyt ihan hyvin. Vastaili kysymyksiin ja teki kaikki pyydetyt jutut, mutta omaan tyyliinsä ei ollut suupalttina siellä

Lääkärissä on enemmän hissukseen. Nyökkää tai voi vastata "ei" jos lääkäri kysyy vaikka onko korvat kipeät tms.