5 vuotiaan riisuminen / pukeminen ja sen ongelmat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Neuvoja???
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

Neuvoja???

Vieras
Nyt tarvittaisiin neuvoja miten toimia. Tilanne on seuraava: Nyt 5 vuotias esikoinen on koko elämänsä ollut ns. palvelulle perso. Kaikki riisuminen ja pukeminen on AINA hankalaa ja hän kiukuttelee ja haluaa koko ajan apua. Ja jos apua antaa, on sekin yhtä vempulointia koko ajan. Jos häntä ei auta, voi hän huutaa vaikka puolitoista tuntia apua. Muutenkin on temperamentiltaan sellainen helposti hermostuva. Ero 3 vuotiaaseen itse reippaasti riisuvaan ja pukevaan pikkusiskoon on huima.

Miten pitäisi toimia? Minä olen ottanut tiukan linjan, jossa apua ei tipu, vaikka kuinka huutaisi. Joudun kuitenkin lipsumaan linjasta, sillä välillä ei sille huudolle ja vempuloinnille kerta kaikkiaan ole aikaa. Silloin autan häntä. Lisäksi miehen mielestä olen liian ankara lapselle ja hän sitten auttaa välillä aina minun "selän takana". Sitten kun lapsen vempulointi osuu hänelle "huonolle päivälle", karjuu hän kun leijona lapselle, kuka ei tietenkään toimi kuten pyydetään. Lopputulos on silloin, että lapset isä huutaa lapsille, lapset (kaikki) huutaa pelästyksestä ja äiti huutaa isälle, että ole hiljaa. :(

Ottaa päähän niin penteleesti. Kertokaa minulle miten tässä pitäisi toimia??? Järki sanoo, että tiukka linja ja itse yrittää pysyä niin rauhallisena kun ikinä, niin ehkä sitten joskus homma sujuisi. Mutta entä sitten ne kiire tilanteet ja miehen lepsuilu/karjunta??
 
Tai siis otsikon olisi olisi pitänyt tietenkin olla 5 vuotiaan riisuutuminen / pukeutuminen. Ehkä virhe oli alitajuntainen, sillä riisumiseksi ja pukemiseksi se kuitenkin helposti menee. :(
 
Sanot sille että ulos läjdetään silloin kun vanhemmat päättää, lapsi ei huutamalla ja raivoamalla tai vempuloinnilla päätä perheen aikatauluja. Siis, ulos,lähdetään, olit pukenut tai ei, sulle tulee kylmä jos lähdet ilman haalaria, sun sukat kastuu joset laita kenkiä jalkaan. Jos ei tehoa, sitten keräät vaatteet kainaloon ja vain lähdette. Meillä lapsi on tähän mennessä halunnutpukea jo rappukäytävässä, ulos asti ei oo tarvinnu mennä mutta tarvittaessa menisin pihalle asti kyllä.

Sisälle tullessa saa mun puolesta ollamulkovaatteet päällä, jos tykkää, kunhan ymmärtää että kengät jalassa ei tulla eteisestä pois. Jätän siis lapsen eteiseen ja menen omiin puuhiini, yleensä se jossain vaiheessa riisuu.


Ennen uhkailuja kannattaisi tietysti käyttää positiivisia keinoja, esim usutat kilapilemaan itseään vastaan, otat kellolla aikaa miten nopeasti saa puettua tms. Tai sitten puette vuorotellen, sinä toisen sukan, lapsi toisen jne.
 
  • Tykkää
Reactions: coati
Aluksi teidän on hyvä sopia yhtenäinen linja ja pidätte linjan. Jos toinen lipsuilee niin käy juuri kuten kuvailit.

5-vuotias pitäisi jo osata ottaa paitaa tai housuja pois. Moitit häntä hienovaraisesti vauvaksi ja kehut, että isot pojat/tytöt osaavat itse. Jos ei osaa niin harjoittelevat itse. Kohta olisi jo aika, kohta pitäisi osata jo kengät solmia jne. No ehkä ei aivan vielä, mutta aika menee nopeasti. Kuka pukee hänet hoidossa/ryhmässä ym?
 
[QUOTE="Vieras";27934274]Sanot sille että ulos läjdetään silloin kun vanhemmat päättää, lapsi ei huutamalla ja raivoamalla tai vempuloinnilla päätä perheen aikatauluja. Siis, ulos,lähdetään, olit pukenut tai ei, sulle tulee kylmä jos lähdet ilman haalaria, sun sukat kastuu joset laita kenkiä jalkaan. Jos ei tehoa, sitten keräät vaatteet kainaloon ja vain lähdette. Meillä lapsi on tähän mennessä halunnutpukea jo rappukäytävässä, ulos asti ei oo tarvinnu mennä mutta tarvittaessa menisin pihalle asti kyllä.

Sisälle tullessa saa mun puolesta ollamulkovaatteet päällä, jos tykkää, kunhan ymmärtää että kengät jalassa ei tulla eteisestä pois. Jätän siis lapsen eteiseen ja menen omiin puuhiini, yleensä se jossain vaiheessa riisuu.


Ennen uhkailuja kannattaisi tietysti käyttää positiivisia keinoja, esim usutat kilapilemaan itseään vastaan, otat kellolla aikaa miten nopeasti saa puettua tms. Tai sitten puette vuorotellen, sinä toisen sukan, lapsi toisen jne.[/QUOTE]

Kiitos vastauksesta, joka olikin tullut sillä aikaa kun "kiukuttelin" omaani. :D

Noita kaikkia keinoja on käytetty ja meillä taitaa ongelmana olla jonkin asteinen linjattomuus...
 
Aluksi teidän on hyvä sopia yhtenäinen linja ja pidätte linjan. Jos toinen lipsuilee niin käy juuri kuten kuvailit.

5-vuotias pitäisi jo osata ottaa paitaa tai housuja pois. Moitit häntä hienovaraisesti vauvaksi ja kehut, että isot pojat/tytöt osaavat itse. Jos ei osaa niin harjoittelevat itse. Kohta olisi jo aika, kohta pitäisi osata jo kengät solmia jne. No ehkä ei aivan vielä, mutta aika menee nopeasti. Kuka pukee hänet hoidossa/ryhmässä ym?

Itse pukee hienosti hoidossa, eli osaamisen kanssa ei ole mitään ongelmaa. Ongelma tosiaan taitaa olla tuossa linjattomuudessa ja lapsen hermostuvassa (ja rehellisesti sanottuna laiskassa) luonteessa.

Olisiko kellään vinkkejä, miten saisi tuon oman linjan pitämään paremmin?
 
Kuulostaa siltä, että lapsella vois olla jokin sensorisen integraation häiriö? Ehkä mahdollisesti? "Normaali" lapsi ei jaksa kiukuta vaatteista puolitoista tuntia etenkin jos sanoo viisivuotiaalle että ei sitten ehdi toisten kanssa pulkkamäkeen. Se on vähän sama kuin autisti joka kuolee ruokalautasen ääreen nälkään, koska ruoka on hänelle kamalampi (jos ateria ei mieluinen) kuin kuolema, kärjistetysti sanoen.
 
meillä meinas mennä tuohon oman kohta 5 vuotiaan kanssa.tajusin että ei millään keritä minnekkään jos puen 1 vuotiaan ja vielä kohta 5 vuotiaan siihen päälle. aloitin sillä että laitoin ulkovaatteet järjestykseen lattialle ja sitten pyysin pojun pukemaan.jos ei kiinnostanut pukeminen niin saa käydä kokeilemassa ulkona onko siellä kylmä.ja jos ei vieläkään pukenut niin kun olin valmis 1 vuotiaan kanssa niin mentiin jo autoon odottamaan. jos taas tamäkään ei toimi niin tekisin kuin ystäväni joka vei poikansa päiväkotiin ilman ulkovaatteita koska ei ollut halunnut pukea.kyllä sen jälkeen meni vaatteet päälle kun tajus että pakko laittaa ite muuten tulee kylmä.
 
Mun kakkosella oli suurinpiirtein saman ikäisenä lähteminen hirmuisen hankalaa, kerhoon yms ei millään olisi lähtenyt vaikka kivaa olikin. Mä teippasin eteisen oveen marinamittarin eli jos lähteminen ei sujunut ja marimittari meni punaiselle sai merkinnän. Jos merkintöjä olisi tullut tietty määrä olisi karkkipäivä mennyt, on sen verran perso kaikille että pelkkä juttelu tehosi, kovempipäisen esikoisen kanssa olisikin ollut ehkä eri asia.
 
Kuulostaa siltä, että lapsella vois olla jokin sensorisen integraation häiriö? Ehkä mahdollisesti? "Normaali" lapsi ei jaksa kiukuta vaatteista puolitoista tuntia etenkin jos sanoo viisivuotiaalle että ei sitten ehdi toisten kanssa pulkkamäkeen. Se on vähän sama kuin autisti joka kuolee ruokalautasen ääreen nälkään, koska ruoka on hänelle kamalampi (jos ateria ei mieluinen) kuin kuolema, kärjistetysti sanoen.

Kaikki mahdollisuudet pitää tietysti miettiä ja täytyy googlata tuo. Lapsi kuitenkin halutessaan pystyy toimimaan itsenäisesti ja ohjeiden mukaisesti, vaikka ne muutuisivat.

Nyt työt kutsuvat...
 
Meillä auttoi klassinen tarrataulu. Joulupukki ei tuonutkaan erästä hartaasti odotettua lelua, joten siitä saatiin hyvä houkutin palkinnoksi. Yhtä tarraa varten piti kaikki päivän uloslähdöt hoitaa hyvin ja illalla sai tarran. Lapsen tarmokkuus oli liikuttavaa ja vain kahdesti keskittyminen petti ja tarra jäi saamatta. Nyt lapsi uskoo itsekin osaavansa pukemisen ja haluaa usein näyttää meille kuinka nopea on.
 
[QUOTE="vieras";27934647]Kyllä mä vielä autan hyvinkin paljon meidän 5-vuotiasta. Melkein joka kerta puen sen. Se on mun viimeinen pienokainen ja mielelläni pidän sitä lähellä.[/QUOTE]

No joo, en mäkään vaadi täyttä omatoimisuutta ja oikeasti vaikeissa vaatteissa autan kyllä. Se vaan ei ihan toimi, että terve 5-vuotias makaa aina uloslähtiessä meritähtenä lattialla ja hoputtaa pukemaan nopeammin:laugh:
 
Kuulostaa siltä, että lapsella vois olla jokin sensorisen integraation häiriö? Ehkä mahdollisesti? "Normaali" lapsi ei jaksa kiukuta vaatteista puolitoista tuntia etenkin jos sanoo viisivuotiaalle että ei sitten ehdi toisten kanssa pulkkamäkeen. Se on vähän sama kuin autisti joka kuolee ruokalautasen ääreen nälkään, koska ruoka on hänelle kamalampi (jos ateria ei mieluinen) kuin kuolema, kärjistetysti sanoen.

Googlasin tuon häiriö ja ei tunnu tutulta. Meillä lapsi siis osaa riisua ja pukea hyvin, mutta kun ei vaan huvita. Ainoastaan pienissä napeissa ja kypärän soljessa oikeasti tarvitsee apua, muuten kaikki sujuu. Lapsi on lisäksi motorisesti ns. normaali ja kielellisesti jopa pari vuotta ikäistään edellä.

Saamiani vastauksia luettuani alan olla yhä vakuuttuneempi, että ongelma löytyy omasta peilistä... Pidin lasta liian kauan vauvana ja puin ja riisuin häntä. Vasta pikkusiskon alkaessa riisumaan ja pukemaan oma-aloitteellisesti 1,5 vuotta sitten, tajusin että tuo vanhempi lapsista vedättää minua 6-0 ja osaahan tuo pukea, kun vaan haluaa. Eli lapsi oli saanut täyden palvelun (kotona) lähes neljä vuotiaaksi ennen kun aloin vaatimaan häneltä oma-aloitteisuutta ja nyt sitten miehen kanssa olemme olleet linjattomia tuon asian kanssa. Nyt täytyy tosiaan ottaa itseä niskasta kiinni. Tuo tarrataulu on hyvä idea! Viimeksi tänä aamuna lapsi kertoi kuinka hän niiiiin haluaisi lego kaivoksen. :D
 
Kuulostaa siltä, että lapsella vois olla jokin sensorisen integraation häiriö? Ehkä mahdollisesti? "Normaali" lapsi ei jaksa kiukuta vaatteista puolitoista tuntia etenkin jos sanoo viisivuotiaalle että ei sitten ehdi toisten kanssa pulkkamäkeen. Se on vähän sama kuin autisti joka kuolee ruokalautasen ääreen nälkään, koska ruoka on hänelle kamalampi (jos ateria ei mieluinen) kuin kuolema, kärjistetysti sanoen.

Mulla on si-häiriöinen 5v ja kyllä se ongelma on erityyppistä kun sitä ettei haluaisi pukea. Sellasta se on että tuo kutittaa ja tämä sitä ja tätä. Riippumatta pukeeko joku vai itse. Osaa reippaasti pukea ja sen tekee kun vaatteet ovat sellasia että päällään sietää.
 

Yhteistyössä