4v hiljaa paikoillaan 15-20min, onko kohtuutonta vaatia?

[Lähes epätoivoinen]

Meillä olisi lähisukulaiselle syntyneen vauvan ristiäiset tulevana viikonloppuna ja mietin, mitä pitäisi tehdä tuon meidän 4-vuotiaan elohiiren kanssa.

Pystyykö teidän muiden 4-vuotiaat olemaan hiljaa paikoillaan sen 15-20min, mitä ristiäisten virallinen osuus kestää? Vai onko sellaista edes kohtuutonta odottaa tuon ikäiseltä?

Itse ajattelen, että 4-vuotiaan pitäisi jo ymmärtää, milloin voi touhuta ja höpöttää ja milloin pitäisi osata olla aloillaan puhumatta. Mutta eipä tuo meidän lapsukainen vain millään pysty hillitsemään itseään. Meno ja selostus vain oikein yltyy, kun pyydän rauhoittumaan.

Jos teidän lapset osaavat olla rauhallisesti niin millä tavalla olette saaneet lapset sellaisiksi oppimaan? Välillä vähän pelkään, että stressaanko lasta vaatimalla häneltä liikaa. Nytkin olen yrittänyt hyvässä hengessä keskustella vauvan juhlista ja siitä, miten on tärkeää antaa papin puhua eli muiden pitäisi olla hissuksiin. Samalla tavalla alustin aihetta keväälläkin mutta silloin meidän muru hajosi kesken tilaisuuden (muutaman hyssyttelyn jälkeen ) ihan murusiksi, karjui ja sätki vain, kun mies kantoi lapsen toiseen huoneeseen... En todellakaan haluaisi tätä tilannetta toistaa mutta toisaalta tuntuu hassulta, että lapsi jätettäisiin aina varmuuden vuoksi pois tilaisuuksista. Missäs sitä oppii jos ei koskaan ole mahdollisuutta yrittää?

 

[joo]

totta kait pystyy

 

[x]

Älkää tehkö siitä hiljaa olemisesta niin suurta vaatimusta lapselle. Tarkoitan että toki on paikallaan etukäteen kertoa mitä ristiäisissä tapahtuu ja että siellä on käyttäydyttävä asiallisesti ja hillitysti, mutta jos tätä vaatimusta toistetaan jatkuvasti ja monta kertaa päivässä, niin se on minusta liikaa ja voi alkaa ahdistaa lasta. Tämä ahdistus sitten purkautuu levottomuutena itse tilaisuudessa. Meillä lapset ovat myös kovasti vilkkaita, mutta aika hyvin pysyvät tuollaisissa tilaisuuksissa aloillaan kun seuraavavat mitä tapahtuu. Välillä pappi puhuu, välillä lauletaan, välillä rukoillaan, välillä kastetaan, pysyy mielenkiinto koko ajan yllä kun jatkuvasti on tapahtumaa. Anna lapselle vaikka oma virsikirja niin voi sitä katsella, ja jos vähän pyöriskelee, niin älä heti ole tiukkaan kieltämässä. Tästä syntyy vain uhmakohtaus kieltoa vastaan, ja homma menee piloille. Jos tosissaan alkaa häiritsemään, niin sitten tietysti tiukka EI on paikallaan ja tarvittaessa on poistuttava lapsen kanssa.

 

[ap]

totta kait pystyy

Mutta miten? Siis riittääkö, kun sanot vain, että ollaanpa rauhallisesti? Eikö lapsi yhtään kiemurtele penkissä tai supata omiaan?

 

[KangasP-Akka]

Eikös ristiäiset oo kuitenkin aika lapsiystävälliset yleensä, että eikai se haittaa jos ei ihan hipi hiljaa ole...jos kukaan ei vastaa/kommunikoi lapsen kanssa niin jatkaako vaan yksin hölpötystä?
Entä jos ottaisi mukaan värityskuvia tms puuhaa virallisen osuuden ajaksi?

 

[ap]

Mietin just tuota, että olenko ihan kohtuuton vaatimuksieni kanssa. Kun jotenkin tykkäisin, että tuon ikäinen voisi olla jo supattamatta ja pyörimättä ja tökkimättä vieressä istuvaa isää tai äitiä tai siskoa.

Mikä on sellaista "sopivaa" ääntelyä tuon ikäisellä? Jotenkin pelkään, että jos annan lapsen supatella niin kohta hän puhuu vähän äänekkäämmin ja sitten taas äänekkäämmin jne. Lapsellani on tuollainen tapa, että testaa koko ajan, missä raja menee ja jos yhtään annetaan löysiä niin heti nousee myös testauksen voima.

 

[KiiajaVille]

Pidetäänkö nämä ristiäiset kotona vai kirkossa?

Meillä ristiäiset on pidetty kotona ja on annettu lasten kulkea vapaasti. Eikä olla etukäteen mitenkään sanottu että nyt pitää olla hiljaa ja kuunnella paikoillaan mitä pappi sanoo. Kyllä meidän sähköjänikset on pysynyt ihan suht rauhallisina enempiä huutamatta toki vaeltelevat vieraiden välissä mutta eivät häiritse tilaisuutta.

Tosin oma asenne ratkaisee hyvin paljon, meidän mielestä ristiäiset on perhejuhla jossa lapset saa todellakin olla vapaasti. Eikä se ole näyttänyt ketään häiritsevän.

 

[ap]

Eikös ristiäiset oo kuitenkin aika lapsiystävälliset yleensä, että eikai se haittaa jos ei ihan hipi hiljaa ole...jos kukaan ei vastaa/kommunikoi lapsen kanssa niin jatkaako vaan yksin hölpötystä?
Entä jos ottaisi mukaan värityskuvia tms puuhaa virallisen osuuden ajaksi?

Juu jatkaa ja oikeastaan vain yltyy, kun haluaa sitä huomioo saada. Musta tuntuu, että lapseni on varmaankin tavallista huomiohakuisempi. Rakastaa esiintymistä ja esillä olemista ja se sitten tulee esiin myös negatiivisena puolena juurikin silloin, kun olisi muiden vuoro olla esillä.

Tekemistä ollaan yritetty tarjota mutta ei tunnu kiinnostavan siinä tilanteessa. Lapsi on kuin olisi murkkuja housuissa ja siksi mietinkin, että olenko prässännyt liikaa ja aiheuttanut lapselle liiaksi suorituspaineita, jotka purkautuvat juurikin pahimmalla mahdollisella hetkellä.

 

[x]

Mietin just tuota, että olenko ihan kohtuuton vaatimuksieni kanssa. Kun jotenkin tykkäisin, että tuon ikäinen voisi olla jo supattamatta ja pyörimättä ja tökkimättä vieressä istuvaa isää tai äitiä tai siskoa.

Mikä on sellaista "sopivaa" ääntelyä tuon ikäisellä? Jotenkin pelkään, että jos annan lapsen supatella niin kohta hän puhuu vähän äänekkäämmin ja sitten taas äänekkäämmin jne. Lapsellani on tuollainen tapa, että testaa koko ajan, missä raja menee ja jos yhtään annetaan löysiä niin heti nousee myös testauksen voima.

Voithan yrittää myös porkkanan kautta: lupaat lapselle jonkun kivan yhdessä sovitun yllätyksen jonka hän saa sitten kun on pystynyt olemaan ristiäisten ajan aloillaan. Jos alkaa kiemurtelu ja supattelu, niin palkinnosta muistuttaminen yleensä hiljentää saman tien.

 

[ap]

Nämä ristiäiset pidetään seurakuntatalolla isossa (ja kaikuvassa... ) salissa. Juhliin tulee 40 vierasta, joten ihan pienestä perhepiirin tilaisuudesta ei ole kyse.

 

[letittää tuulen]

Älkää tehkö siitä hiljaa olemisesta niin suurta vaatimusta lapselle. Tarkoitan että toki on paikallaan etukäteen kertoa mitä ristiäisissä tapahtuu ja että siellä on käyttäydyttävä asiallisesti ja hillitysti, mutta jos tätä vaatimusta toistetaan jatkuvasti ja monta kertaa päivässä, niin se on minusta liikaa ja voi alkaa ahdistaa lasta. Tämä ahdistus sitten purkautuu levottomuutena itse tilaisuudessa. Meillä lapset ovat myös kovasti vilkkaita, mutta aika hyvin pysyvät tuollaisissa tilaisuuksissa aloillaan kun seuraavavat mitä tapahtuu. Välillä pappi puhuu, välillä lauletaan, välillä rukoillaan, välillä kastetaan, pysyy mielenkiinto koko ajan yllä kun jatkuvasti on tapahtumaa. Anna lapselle vaikka oma virsikirja niin voi sitä katsella, ja jos vähän pyöriskelee, niin älä heti ole tiukkaan kieltämässä. Tästä syntyy vain uhmakohtaus kieltoa vastaan, ja homma menee piloille. Jos tosissaan alkaa häiritsemään, niin sitten tietysti tiukka EI on paikallaan ja tarvittaessa on poistuttava lapsen kanssa.

peesi tähän ja lisäys, että ota vaikka syliin istumaan tai jos seisotte kaikki niin eteesi seisomaan. meillä on ainakin lapset jaksaneet suht koht olla iisisti just esim. hautajaisissa tai ristiäisissä. ovat aina saaneet tulla mukaan ja perusoletuksella, että siellä ollaan rauhaksiin.

 

[Kyllä]

Rakastaa esiintymistä ja esillä olemista ja se sitten tulee esiin myös negatiivisena puolena juurikin silloin, kun olisi muiden vuoro olla esillä.

Tuo ikävä kyllä kuulostaa siltä, että muutoin hiljaa ringissä seisovat juhlavieraat saavat seurata melkoista esitystä.

Meillä kastajaisissa vähän vajaa nelivuotias seurasi kiinnostuneena toimitusta mummonsa sylistä. Isosti kyllä harmitti erään vieraan samanikäinen, joka mm. konttaili kastepöydän alla niin että pappi piti toisella kädellä koko ajan kynttilää pystyssä kun pelkäsi koko pöydän kaatuvan....

Voisitteko kotona harjoitella vaikka järjestämällä nukelle tai nallelle "kastajaiset", niin lapsi tietää mitä on tulossa ja miten käyttäydytään?

 

[ap]

Mietin just tuota, että olenko ihan kohtuuton vaatimuksieni kanssa. Kun jotenkin tykkäisin, että tuon ikäinen voisi olla jo supattamatta ja pyörimättä ja tökkimättä vieressä istuvaa isää tai äitiä tai siskoa.

Mikä on sellaista "sopivaa" ääntelyä tuon ikäisellä? Jotenkin pelkään, että jos annan lapsen supatella niin kohta hän puhuu vähän äänekkäämmin ja sitten taas äänekkäämmin jne. Lapsellani on tuollainen tapa, että testaa koko ajan, missä raja menee ja jos yhtään annetaan löysiä niin heti nousee myös testauksen voima.

Voithan yrittää myös porkkanan kautta: lupaat lapselle jonkun kivan yhdessä sovitun yllätyksen jonka hän saa sitten kun on pystynyt olemaan ristiäisten ajan aloillaan. Jos alkaa kiemurtelu ja supattelu, niin palkinnosta muistuttaminen yleensä hiljentää saman tien.

Tästä porkkanahommasta meillä on vähän huonoja kokemuksia. Lapsi vain utelee ja utelee ja utelee eli periaattessahan silloin yllätys pitäisi jättää antamatta - ja siitähän se huuto sitten vasta syntyykin. Oikeasti, lapseni ei varmasti ole ollut ikinä hereillä ollessaan kahta minuuttia pidempää aikaa hiljaa. Hänellä riittää juttua aivan tauotta ja hiljaa oleminen tuntuu tuottavan suuria vaikeuksia.

 

[letittää tuulen]

niin ja meijän mukulat käyttäytyy yleensä silloin huonosti ja levottomasti, jos huomaavat, että mie oon kiree = stressaan siitä, että kaikki varmaan sujuu. jos pysyn itse rentona, niin lapsetkin on yleensä ko ihmisen mieli.

 

[aaa]

Tähänhän ei ole muuta neuvoa, kuin harjoitus. Kyllä neljävuotias pystyy hyvin olemaan paikoillaan n. puolisen tuntia ja kuuntelemaan mitä muut puhuvat.

Lasta kannattaa opettaa muutoinkin siihen, että on kohteliasta antaa myös toisten puhua ja sitten kun lapsi puhuu häntä kuunnellaan myös.

Se jos nyt vähän pyörii paikallaan ei haittaa mitään, jos ei nyt sentään ole häiriöksi muille. Lapselle voi myös kertoa tilaisuuden edetessä mitä seuraavaksi tapahtuu, niin lapsi pystyy hahmottamaan paremmin aikaa. Ristiäiset on hyvä tilaisuus harjoitella tilaisuuksissa käyttäytymistä, mutta tällaista "rauhassa" olemista voi harjoitella lukemalla satuja tms.

Ja mielestäni neljävuotias ei enää tarvi mitään viihdykettä (leluja, värityskirjoja tms.) noin pieneksi aikaa.

 

[vieras]

Rakastaa esiintymistä ja esillä olemista ja se sitten tulee esiin myös negatiivisena puolena juurikin silloin, kun olisi muiden vuoro olla esillä.

Tuo ikävä kyllä kuulostaa siltä, että muutoin hiljaa ringissä seisovat juhlavieraat saavat seurata melkoista esitystä.

Meillä kastajaisissa vähän vajaa nelivuotias seurasi kiinnostuneena toimitusta mummonsa sylistä. Isosti kyllä harmitti erään vieraan samanikäinen, joka mm. konttaili kastepöydän alla niin että pappi piti toisella kädellä koko ajan kynttilää pystyssä kun pelkäsi koko pöydän kaatuvan....

Voisitteko kotona harjoitella vaikka järjestämällä nukelle tai nallelle "kastajaiset", niin lapsi tietää mitä on tulossa ja miten käyttäydytään?

Olemme osallistuneet aikaisemminkin ristiäisiin ja juurikin keväällä se kokemus meni aivan metsään Lapsi siis tietää, mitä tilaisuudessa tapahtuu ja miksi sellainen järjestetään. On ollut mukana myös oman pikkusisarensa ristiäisissä 3-vuotiaana ja silloin meni todella kivasti. Harjoittelua voisimme kyllä kokeilla

 

[vieras]

Oikeasti, lapseni ei varmasti ole ollut ikinä hereillä ollessaan kahta minuuttia pidempää aikaa hiljaa. Hänellä riittää juttua aivan tauotta ja hiljaa oleminen tuntuu tuottavan suuria vaikeuksia.

Keskittymisharjoitukset lienevät tässä tapauksessa paikallaan. Pystyykö keskittymään leikkeihin, piirtämiseen tai vaikkapa palapelin ääreen? Oletteko arkisin koko ajan menossa, vai onko lapsella lainkaan ns. tylsiä hetkiä kotona? Harjoitusta peliin, kyllä normalisti 4v:n täytyisi hyvinkin pystyä suoriutumaan yksistä ristiäisistä ilman hirveää showta.

 

[viiden äiti]

Olikohan se niin, että 3-vuotiaan pitäisi pystyä keskittymään johonkin asiaan 10-15 minuuttia. Aika yksilöllistä tämäkin on, sekä riippuu ajankohdasta jne. Aina vaan ei mene putkeen!

Meillä on kokeiltu erilaisia keinoja lapsen hiljaisena pitämiseen. Lapselle selitetty hiljaa olemisen tärkeyttä jo etukäteen. On luvattu vaikka jonkun kiva juttu jälkeenpäin ikään kuin palkinnoksi. Tai hommattu jotain hiljaista tehtävää tilaisuuden ajaksi (tai rusinoita rasiaan). Olemme myös sopineet etukäteen kumpi vanhemmista poistuu tarvittaessa (ääneti!) lapsen kanssa ja tämä vanhempi jää lapsen kanssa tilaisuuden alkaessa kauemmaksi tapahtuman keskipisteestä ja lähelle uloskäyntiä, jolloin poistuminen on helppoa ennen massiivi räjähdystä. Asiasta on turha riidellä siinä vaiheessa kun tilaisuus on käynnissä.

Toisaalta, kastetilaisuushan on nimenomaan lasten juhla. Lasten pientä hälinää tuskin kukaan panee pahakseen. Lapsi oppii käyttäytymään erilaisissa tilaisuuksissa vain osallistumalla. Joskus menee hyvin, toisinaan paremmin ja joskus... Asiasta kannattaa keskustella jälkikäteen ja antaa hyvin menneestä käytöksestä kiitosta!

 

[ap]

Oikeasti, lapseni ei varmasti ole ollut ikinä hereillä ollessaan kahta minuuttia pidempää aikaa hiljaa. Hänellä riittää juttua aivan tauotta ja hiljaa oleminen tuntuu tuottavan suuria vaikeuksia.

Keskittymisharjoitukset lienevät tässä tapauksessa paikallaan. Pystyykö keskittymään leikkeihin, piirtämiseen tai vaikkapa palapelin ääreen? Oletteko arkisin koko ajan menossa, vai onko lapsella lainkaan ns. tylsiä hetkiä kotona? Harjoitusta peliin, kyllä normalisti 4v:n täytyisi hyvinkin pystyä suoriutumaan yksistä ristiäisistä ilman hirveää showta.

Lapsi pystyy helposti keskittymään erilaisiin asioihin MUTTA hän höpöttää aivan tauotta. Piirtämisenkin aikana hän selostaa koko ajan, mitä seuraavaksi tapahtuu tai mitä mikäkin tarkoittaa jne.

Lapsi on kotihoidossa ja yritän pitää, että hän olisi hiljakseen pikkusisaren päiväuniajan mutta tosi usein homma menee siihen, että lapsi joko alkaa kiukuttelemaan tai sitten mökästää muuten niin paljon, että pienempi herää. Myös esikoisen kotiutuminen koulusta saa aina aikaan melkoisen pölpötysvyöryn.

 

[ap]

Toisaalta, kastetilaisuushan on nimenomaan lasten juhla. Lasten pientä hälinää tuskin kukaan panee pahakseen. Lapsi oppii käyttäytymään erilaisissa tilaisuuksissa vain osallistumalla. Joskus menee hyvin, toisinaan paremmin ja joskus... Asiasta kannattaa keskustella jälkikäteen ja antaa hyvin menneestä käytöksestä kiitosta!

Minä olen käynyt tämän 4-vuotiaan kanssa muutamia kertoja kirkossa ihan tavallisessa Jumalanpalveluksessa. On mennyt todella hienosti. Ongelma tuntuu tulevan siitä, että meillä on kaksi muutakin lasta eli ei tälle yhdelle voi 100% huomiota antaa koko tilaisuuden ajan. Rusinoita tai muita eväitä en haluaisi antaa, koska sitten niitä kerjää pieninkin.

 

[letittää tuulen]

no, jos muksu ei ihan hirveeseen ääneen selostaisi siellä ristiäisissä ja pysyy muuten paikoillaan, niin voittehan jäädä vaikka hieman kauemmas, jos kastetaan srk-salissa. ei se varmaan tilaisuutta häiritse. miun mielestä se häiritsee, jos lapsi alkaa tapella tai juoksennella ympäriinsä tai keskeyttää omilla kommenteillaan jatkuvasti kasteen kulkua. tai, jos vanhemmat tekevät siitä suuren numeron. paras on silloin poistua pikapikaa pihalle ihan hissun kissun. toki silloin jää itseltä kaste näkemättä.

 

[ap]

Ehkä mä teen vaan asiasta liian suuren ongelman. Esikoinen on aina ollut niin helppo, kun on jaksanut olla hissuksiin hautajaiset, häät ja kaikki muut juhlat. Mutta tämän keskimmäisen vauhdikkuus saa minut välillä ihan hämmennyksiin.

 

[vieras]

Meillä myös poika, joka on puhunut lähes tauotta siitä hetkestä, kun oppi puhumaan. Jännitys lisää puhetta. Samoin tiukka kieltäminen asiasta saa aikaan jännitystä, joka lisää puhetta ja liikettä. Me harjoiteltiin rauhoittumista aikoinaan lukemalla joka päivä jonkin verran. Tavoitteena, että lapsi olisi silloin hiljaa ja paikallaan. Nyt ikää on jo 5 vuotta ja osaa olla tarvittaessa hiljaa. Mutta monta kertaa olen ollut pulassa pojan kanssa.

 

[ap]

Meillä myös poika, joka on puhunut lähes tauotta siitä hetkestä, kun oppi puhumaan. Jännitys lisää puhetta. Samoin tiukka kieltäminen asiasta saa aikaan jännitystä, joka lisää puhetta ja liikettä. Me harjoiteltiin rauhoittumista aikoinaan lukemalla joka päivä jonkin verran. Tavoitteena, että lapsi olisi silloin hiljaa ja paikallaan. Nyt ikää on jo 5 vuotta ja osaa olla tarvittaessa hiljaa. Mutta monta kertaa olen ollut pulassa pojan kanssa.

Ihanaa, tuo kuulostaa niin meidän tapaukselta. Meillä luetaan paljon mutta lapsi höpöttää koko ajan päälle. Ehkä pitäisi sopia, että lukemisen aikana pitää ollaa hiljaa ja kuunnella. Me ollaan pidetty noita lukuhetkiä enempi keskusteluhetkinä. Jotenkin on ollut tänne asti vaikea ajatella, että puhumisessa olisi mitään pahaa mutta nyt kyllä ymmärrän asian kääntöpuolenkin oikein kirkkaasti