Varoitus: pitkä omanapainen tilitys luvassa! Terveisiä pohjamudista, täällä taas ollaan eli
KP 2.
Eikä vain se että menkat alkoi, taitaa olla kiertokin ihan sekaisin. Eilen oli DPO 19, jos ovistestiin ja limoihin oli luottamista, joten sen mukaan menkat oli myöhässä, vaikka kierron pituus sinänsä oli normaali (ovis sen sijaan oli aikainen, jos sellaista edes oli). Ehdin jo vähän ihmetellä että olisikohan vihdoin tärpännyt, mutta eilen sitten hanat aukesivat kertaheitolla heti aamulla, ei edes mitään tuhrua varoittamassa tulevasta. Taitaa kyllä oikeasti olla aika heittää hanskat kehään, sillä nyt alkaa kroppakin reistailemaan. Näen seuraavat vaihtoehtot:
1. Ovista ei tapahtunutkaan, vaikka ovistesti näytti selkeää plussaa ja myös limat ja alavatsanippailut sopivat ajankohtaan. Tämä olisi huonoin vaihtoehto, sillä epäilen etten edellisessäkään kierrossa ovuloinut, en ainakaan saanut sitä testeillä bongattua. Ei lupaa hyvää jatkon kannalta.
2. Ovis oli sittenkin myöhemmin, mutta ovistestit ja limat puhuvat kyllä sitä vastaan.
3. Luteaalivaihe oli yhtäkkiä 18 päivää normaalin 16 (joskus 15) sijaan.
4. Varhaisessa vaiheessa keskenmennyt raskaus. Tätä vaihtoehtoa olisin melkeinpä toivonut, sillä vaikka keskenmeno olisi ollut kurjaa, se olisi kuitenkin selittänyt tuon oudon kierron ja myös antanut toivoa, sillä olisin ainakin tullut raskaaksi. Mutta ei, testasin eilen illalla, vaikka menkat olivat jo alkaneet, ja putipuhdas nega se oli. Tuskin se hormoni yhdessä päivässä olisi ehtinyt hävitä.
Esivaihdevuosioireilta tämä valitettavasti vaikuttaa.
Olen niin maassa. En olisi kyllä koskaan uskonut että toisen lapsen saaminen olisi näin vaikeaa. Kyllä mä tajuan että todennäköisesti jäämme yksilapsiseksi perheeksi ja olen ikionnellinen ihanasta rakkaasta ainokaisestani
, mutta mulla on kyllä pitkä matka siihen että osaisin hyväksyä asian ja elää sovussa asian kanssa. Sydäntä raastaa kun näen vauvoja, raskausvatsoja, vaippamainoksia jne, vaikka ihania ovat eikä minulta millään tavalla pois (älkää ymmärtäkö väärin, suon tietysti nämä asiat muille). Minulla olisi sydämmessäni paikka toiselle lapselle (ja miksei suuremmallekin määrälle, jos vaikka ne Pirtsin unen kaksoset tulisivat mulle
) ja tällä hetkellä suren todella paljon sitä että tämä paikka näyttää jäävän tyhjäksi. Tiedostan toki edelleen että olen onnekas kun on kuitenkin yksi lapsi, kaikki eivät ole yhtä onnekkaita, mutta silti tunnen suurta tuskaa kun sitä sisarusta ei kuulu.
Mutta yritys jatkuu, nyt alkaa vissiin YK 37, repikää siitä huumoria...
Taidan hakea tänään taas kuningatarhyytelökapseleita, joten eikun kohti seuraavaa festiä...
Anteeksi omanapainen päivitys. Tsemppiä kaikille muillekin ja onnea plussanneille sekä Joyzylle pahoittelut KM:sta!