Naapurin tyttö Olen pahoillani puolestasi. Älä luovu toivosta, varmaan vielä sen vaavin saatte.
Voihan surku, lämmin:hug:..toivon sitä pysyvämpää plussaa vielä.:kiss:No, testasin mä silti, että saan mielen rauhan ja ihan oli täys nega ja pers holisee verta kunnolla. Näin siinä kävi Mutta eipä menetetä viel toivon jyvästä uutta yritystä vaan ja kp siis ilmeisesti 3.
ONNEA GB!!!!:flower:=):heart:Mä tein nyt sit uudet testin, kaksi testiä samasta pisusta no, kun ekaan halvempaan haamu piirtyi, dippasin vielä digin samassa liemessä : Raskaana 1-2
tää on käsittämätöntä!! Yli vuosi tätä toivonut ja ukkokin tais keretä toisen helmoihin tässä välissä :/ Mutta vauvan pidän! Siitä ei tartte kahta kertaa miettiä. Sopivasti Halloween haamujuhla päivänä testasin tän!
Kaikille tutuille jotka minut muistaa, tsemppiä - ihmeitä voi tosiaan tapahtua ja minulle se kävi juurikin silloin ku sitä vähiten odotin!
Vastahan sie olethin 42 - oikein muisteleinhin.Kiitos onnitteluista Mur-Mur sekä Tintti-Tiivari
Ikäähän minulla on jo 42v. ja vauva kerkeää syntyä juuri ennen 43v. synttäreitäni. Katsoin,että LA olisi 11.7. Exä ei ole laittanut kuin parin rivin tekstarin tästä, hämillään on ja ei kuulemma kuulunut enää hänen suunnitelmiin tämä. Eli kylläpä tämä sitten uhkaavasti siltä vaikuttaa,että minusta sitten tulee peräti viiden lapsen sinkkumamma. No, toisaalta se meidän yhteiselokaan niin auvoista aina ollut, josko tämä ratkaisu sitten on näin oikein. Tämä ajoitus vaan on erittäin hankala, tässä nytkin muuttolaatikoiden keskeltä kirjoittelen. Muuttoa pitäis jatkaa, mutta viime yö meni kyllä "harakoille". Ja koiran kanssa on mennyt hermot yksi x-kertaa! Mä en ole koskaan koiran kanssa elänyt ja onhan tää ollut haastavaa. Siihen vielä päälle se,että lapset tappelee koirasta joka ikinen päivä! Täysin sisäsiistiksi se ei ole vieläkään oppinut, ikää kuitenki jo 7kk. Olen jo aiemmin harkinnut tuon myymistä, mutta nyt kun vauvakin ilmoitti tulostaa, myyntiaikeet vaan vahvistui. Toki lapsille se on iso menetys, mutta olen jo muutenkin huolissani omasta jaksamisesta.
Anteeksi jälleen kerran omanapainen tilitys, en tästä oikein voi vielä kenellekkään kertoakkaan, pakko jonnekin päätänsä ja sydäntänsä tyhjentää. Mutta sen verran kerron vielä, mä olen haaveillut ja ihaillut jo pitkään Emmaljungan valkoisista vaunuista - aatella, liekkö mä vielä sitten ne yhdet vaunut käyn ostamassa!