Oivikki Kiitti halista :flower:! En ole miehen kanssa jutellut koko asiasta vielä. Hän ei vieläkään tiedä, ett tärppi oli lähellä, mutt Sen tikun olen säilyttänyt, ett voin sitä hänelle näyttää. Jos se vähän motivois pupuiluun. Mies oli nytkin mennyt töistä suoraan mökille. Oli tosin yrittänyt soittaa, mutt mulla oli puhelin äänettömällä, kun olin kokouksessa. Se on nyt niin kortisonihuuruissa koko mies, ett vouhkaa miltei ympäri vuorokauden. Kotona ei viihdy yhtään. Eilen tuli kuuden jälkeen kotiin ja kun ei kehdannut enää lähteä käymään missään, alkoi jo kahdeksan aikaan kiukutella. Teki mieli sanoa puhelimessa tänään, ett mitäpä turhia tulet tänne, ku sanoi, ett tulee yöksi kotiin.
Mutt se on metkaa, ett nytkin kun aloin katella päivyriä, ett minne ovis ajoittuis ja mietin simppojen hankintaa, tuli sellainen olo, ett ne kerrat pitää minimoida. Ja kun tässä menneessä kierrossa näytti sittenkin riittävän ovispäivän pupuilu, suunnittelen jo, ett pahat simpat alta pois noin 3 päivää ennen ja sitten ovispäivänä itse pupuilu jne. Mutt mutt.. tiedän, että jos näitä juttuja alkaa liikaa suunnitella, sitä ensinnäkin laittaa liian isoja tavoitteita ja sit toisekseen, alkaa itsekin stressaantua koko ajatuksesta, joten voipi olla, ett jätän simppojen saannin ns. herran haltuun ja katsotaan miten käy.
Ja sitäkin jo mietin, ett jos nyt käykin tärppi, ett voidaanko sittenkään varata kahden viikon matkaa heinäkuun alkuun, kun ennen matkaa olisi vasta rv5+2 ja silloin ei varmaan mitään näkyisi ja reissun jäljestä pääsisi ultraan aikaisintaan rv7+4. Siis hyvin kaukana viilettävät jo mun ajatukseni
. Toisaalta jos noin kävisi, niin sehän menisi nappiin kun reissussa ei vaan auttaisi kuin rauhassa odotella mikä on tilanne. Mutt mitäpä sitten jo matkalla alkaisikin vuoto jne?