40+ odottajat vol 4 (päiv. yksärillä)

Odottaja......monesko lapsi.........la


hupiaelämään (43)....... 10.............22.10.13
Odottaja 70 (42)............1yht..........29.10.13
tuulias (40)...................3..............05.11.13
Nicola73 (40)................2..............05.12.13
Sirppuliini (40)..............2..............9.12.13 / KÄTTÄRI
Maisa72 (41)...............4...............11.12.13
Joulu13 (40).................2..............13.12.13
HillaKat (39).................6..............14.12.13
Alexa (40)....................4..............21.12.13 / KOS
mamuska7 (40)............6..............27.12.13
Milla-Sofia (41)............7..............04.01.14
äiskä-73 (40)...............5..............18.02.14
TR (44).......................4..............08.03.14 / K-HKS
JohannaT (39).............1..............18.03.14
Talvi-74 (39)................4...............24.3.14
memmu05 (40)..............1...............03.04.14
Ollakovai...? (39)...........3................12.05.14




Synnyttäneet:

Pökön tyttö........3.6.13 (2 pvää yli LA)......poika (4050 g, 52 cm)
äitiys ja onni......6.9.13 (13 pvää ennen LA)....tyttö (3410g, 48cm)

 

Tervetuloa vaan joukkoomme Ollakovai...? =)
Lisäilin sinut tuonne meidän listalle, jos vielä kerrot monesko tulossa ja millon sinulla on laskettuaika? niin lisätää tuonne listaan nekin...
Ja jos sieltä pikkuhiljaa siirtyy lisää uusia odottajia tänne listalle niin on sitten seuraa sinullekkin

 

Ollakovai..? On totta, että vanhempi ikä tuo myös viisautta miettiä omia ratkaisuja. Itse ajattelen raskausajan syömisissä, kun syön terveellisesti, se riittää. Ns kielletyt ruuat ei muutenkaan kuulu ruokavaliooni, niin ei ole huolta. Itselläni on vaan niin varma itseni tuntemisesta, että rasittaa neuvolakäynnit, koska kyllähän minä tiedän, jos jotakin ilmenee... Ei minulla enää olekaan neuvolakäyntejä. Vika käynti oli viime torstaina. Neuvolan terkkari ajatteli, että ovat turhia, koska kaikki arvot ovat koko ajan ok. hiukka pelottaa, kun tämä raskaus on tuntunut niin helpolta. yleensä aivan loppuraskaudessa on verenpaine hiukan koholla, mutta nyt sekin aivan pohjalla n 107/64 ja sitä luokkaa... hb erinomainen, pissa puhdas, vointi ok. Ainoa ongelma on streptocokki b. Kaikki ongelmat joita povataan vanhoille odottajille, puuttuu minulta.

 

Kiitos äiskä-73, kun lisäsit minut listalle ja hienoa, että huolitte joukkoonne -mäkin elän toivossa, että sieltä kuumeilijoista tulee pian uusia odottajia, ettei mene mulla ihan yksinpuheluksi Joo, tosiaan 3:tta odottelen ja la on 12.5.2014.

hupiaelämään, juu, mullekin th totesi to ekassa nlassa moneen kertaan, että "täänhän sä varmaan jo tiedät/muistat" . Ja tosiaan itsekään en normaalistikaan syö noita kiellettyjä aineita, niin terveellä järjellä luulisi pääsevän pitkälle.

Tuosta vanhojen odottajien ongelmista, niin mulle th totesi tyytyväisenä, et kun terveet elämäntavat ja normaalipainoinen eikä mitään sairauksia, niin sillä pääsee jo pitkälle, vaikka olis ikää. Jotenkin joskus risoo, et se ikä aina nostetaan tapetille, kun ei se automaattisesti merkkaa ongelmia. On niitä ongelmia ihan nuorillakin, ja uskon, et omilla valinnoilla voi vaikuttaa paljon -monille sairauksille ei tietty mitään voi, jos niitä suvussa on.

 

Lauantai iltaa:wave:

Tervetuloa porukkaan myös mun puolesta Ollakovai..?

Mä tykkään taas käydä neuvolassa..outo olen kai .. vaikka voinnissani ei ole ollut mitään vikaa..otan kai vaan kaikilla tavoilla ilon irti tästä raskaudesta..onhan edellisetä jo kuiteski 14 vuotta=)

Maanantaina olis se kokoarvio..ihan hulluna odotan sitä ja hiukan pelottaa jos on mulle liian iso typy matkassa..

Odottaja 70 36+4

 

odottaja 70 olethan taas ensisynnyttäjä .tosin minäkin sanon kaikille, että ensi kertaa on tämä vauva matkassa. Enhän ole tätä ikinä synnyttänyt...
En tajua, mutta mulla on tullut neuvola vieroksuja vasta muutama vuosi sitten. Ehkä paljolti johtuu siitä, että on huomannut, ettei siellä hirveesti tiedoilla juhlita. äitinä tunnen lapseni paremmin. Lapset meillä neuvolaan viekin isi. Mua inhottaa mennä sairaalaankin synnyttämään. ällöttää koko ajatus. Nyt on tosin pakko, kun on se streptocokki, että saa sen lääkityksen. Ja kyllä pelottaisi synnyttää kotona, jos jotakin tapahtuisi, kun matkaa sairaalaan on niin paljon. Ja onhan aina toivoa saada puudutteet, kun sairaalaan menee. Siis toivoa, kun monesti jäävät saamatta...

Aikaa enää vajaa kaksi viikkoa. todennäköisesti käynnistetään ennen 18.päivä.

 

Ihana sunnuntaipäivä. Ulkoilua ulkoilun perään. Siivotakkin ehdin jo, tervetuloa uusi viikko.

Onnea pikkuisesta äitiys ja onni! Kohta ropisee vauvauutisia ja sehän nopeuttaa meidän muidenkin raskausviikkoja ihan silmissä. Neuvolasta saa kyllä nauttia, jos tykkää. Vaikka sitten kaikki olisikin sitä samaa vanhaa rataa kyselyineen kaikkineen.

Ollakovai, tule rohkeasti vain mukaan, kyllä odottajia aina tupsahtelee väliltä mukaan. Ja onnea plussasta.

Kerroinkohan jo, että mulla oli se synnytystapa-arvio 38 vkolla? Harvapää... En oo koskaan sellasessa ollu, mutta nyt sitä toivoin nopeiden synnytysten takia, onko käynnistysmahdollisuuksiakaan edes. Se selviää sitten vajaa 2 kk kuluttua.

 

hillakat Perustele asiasi, että pelkäät vauvan syntyvän matkalle. haluat vauvan syntyvän turvallisesti sairaalassa. Ei minulta ole ikinä evätty käynnistystä, koska en sitä toivo itseni takia vaan ainoastaan vauvan takia. Ei se käynnistäminen houkuttele muutenkaan, että jos voisin olla varma siitä kerkeämisestä sairaalaan pääsystä, en edes vaatisi käynnistystä.

 

Käynnistystä en missään nimessä minäkään haluisi..kaksi ekaa käynnistetty aikoinaan, eka siksi kun oli myöhässä 20 päivää..toka käynnistettiin ettei kasva liian suureksi mulle koska eka 3400g oli niillä rajoilla että ulos tuli joskin ei helpolla (jos olisin joutunut synnyttää tyyliin saunan takana, luultavasti toinen tai molemmat olisi kuollut..) ja kolmas tulikin sit nopsasti omilla suppareilla, sairaalassa kerkesin olla alle puol tuntia (olin jo 8cm auki ku menin sinne) ja matkaa sairaalaan vain vartti..kolmas oli alle kolme kiloo..
toivottavasti hupiaelämään en kuiteskaan ole ihan ensisynnyttäjä ja eka synnytys toistu... ja kroppa jotain muistaisi ja ennen kaikkea lapsi olisi pienikokoinen!!

Aurinkoisa sunnuntaita!!

odottaja 70

 

Tänään taas muistui konkreettisesti mieleen se asia, että raskausaikana kestävyys ei mulla ole ihan normikantimissa. Hölmönä tein melkein 2 tunnin reippaan lenkin ja loppusuoralla iski väsymys ja voimattomuus. Jos olisin kehdannut, olisin istunut tien penkalle lepäämään, mut oli niin paljon muitakin lenkkeilijöitä, et jatkoin sitkeesti hampaat irvessä kotiin asti. Että vanhuus ja viisaus ei mulla kulje käsi kädessä, tää sama homma on toistunu joka raskaudessa, mut kun ei tajuu, niin ei tajuu:headwall:

Hui, pelottava ajatus, et vauva syntyis matkalla tai eteisen lattialle. Itsellä myös nopeat synnytykset, mut nyt meillä on onneks tosi lyhyt matka sairaalaan -jos nyt eivät just toukokuussa lomauta koko porukkaa säästösyistä.

 

Tervetuloa minunkin puolestani Ollakovai! Tosi kiva että meitä tulee koko ajan lisää ja uskon kyllä että lisää mammoja tulee niin että et sä täällä yksin joudu olemaan.

Olitte jutelleet raskausajan syömisistä, niin mulla kuuluu tosi monet kielletyt aineet säännöllisesti syötävien ruokien listalle. Sushia söisin tosi mielelläni nytkin, samoin ilmakuivattuja kinkkuja ja erilaisia juustoja. Plus että ihan mielelläni ottaisin lasin Proseccoa silloin tällöin. No jouluna sitten saa herkutella.

ON: Mulla on maha pompsahtanut ihan megalomaaniseksi viimeisen viikon aikana. Nyt on todella kömpelö olo kun yrittää esikon kanssa leikkiä, auttaa pukemaan, yms. Muutenkin alkaa puuskututtamaan tämä jättimaha ja liitos- ja selkäkivut. Alkaa olemaan sellainen olo että sais jo tulla tää kaveri. Joka ilmeisesti on pää ylöspäin... Tuntuu potkiskelevan alaspäin tässä paraikaa. Sais alkaa kääntymään jo, mutta tuntuu ihan esikoisen raskauden toisinnolta. Mulla on aina reilusti lapsivettä, joka ilmeisesti tekee sen, että niillä on tilaa pyöriä kohdussa vielä aika lopussakin. Esikko ainakin vaihtoi asentoa vielä aika lopussa ja ei kiinnittynyt kanavaan kunnolla missään vaiheessa ja sitten hän olikin siellä sivuttain vielä siinä vaiheessa kun vedet olivat menneet ja ponnistusvaiheessakin. Ei suostunut kääntymään millään ja pihdeillähän hänet sit käännettiinkin (Englannissa). Katsotaan mitä tästä synnytyksestä nyt sit tulee.

Sirppis 31+0

 

Tere

Sirppuliini hyi kamala kuulostaa kauheelta tuo pihdeillä kääntäminen :O Oliko paha??

 

Odottaja no kyllä se oli aika karmea kokemus. Meillä siis pikkumies ensin käännettiin pihdeillä ja sen jälkeen vedettiin ulos samaisella värkillä, koska aikaa oli kulunut liian kauan ja hänet piti saada ulos. Englannissa turvaudutaan pihteihin usein vielä nykypäivänäkin kun Suomessa samassa tilanteessa vietäisiin hätäsektioon. Munkin kohdalla oli se pläni, että ensin kokeillaan kääntää pihdeillä ja jos ei onnistu, niin sitten sektio. Olin siis spinaalissa leikkurissa ja valmius leikkaamiseen oli olemassa.

Onneksi en tiennyt pihtisynnytyksen riskeistä siinä kohtaa, koska muutenkin pelotti lapsen puolesta hirveästi. Onneksi pihtejä käytti kokenut vanhempi naislääkäri, joka oli tehnyt pihtisynnytyksiä paljon. Pojalle ei käynyt mitään - ainoastaan pienen pieni punainen jälki toiselle puolelle otsaa, joka hävisi parissa päivässä (paljon paljon pahempaakin olisi voinut käydä). Itsellä ei ollut yhtä hyvä säkä eli tuli paha vaginaalinen repeämä, toisen asteen repeämä välilihaan ja sen lisäksi vielä eppari. Toipuminen oli kivulias ja pitkällinen. Nyt oma gyne onkin väläytellyt suunnitellun sektion mahdollisuutta, mutta katsotaan rv 36 mikä on tuomio. Alan itsekin kallistumaan sektion puoleen, koska mitä lähemmäs synnytystä mennään, niin alkaa palautumaan muistiin kaikki synnytyksen inhottavuudet (kesto 48h, vedet ensin/ei käynnistynyt, oksitosiinikäynnistys, en auennut, lapsi väärässä asennossa, ponnistin 1h 20 min ilman mitään tulosta ja sit noi pihdit) plus toipuminen sen jälkeen (en pystynyt kävelemään pariin viikkoon kuin ihan pieniä matkoja könkkäämällä etukumarassa, lopullinen toipuminen kesti liki vuoden - että pystyin sanomaan alapääni tuntuvan normaalilta). Kummasti monia asioita on tässä unohtanut, mutta nyt ne alkavat välähtelemään takaisin mieleen.

Olis ihana saada onnistunut synnytyskokemus, mutta pelko siitä että seuraavakin menee pieleen, on todella voimakas. Toista "huonoa" synnytystä en ole valmis läpikäymään - pelko vauvan hyvinvoinnista on niin voimakas ja haluan olla toimintakykyisempi synnytyksen jälkeen kun on jo yksi lapsi kotona odottamassa. Tiedostan toki sen, että sektiohaavakin on kipeä, mutta olen jutellut paljon ystävien ja kollegoiden kanssa, joille sektio on tehty ja se vaikuttaa helpommalta tieltä kuin se, jonka minä viimeksi kuljin. Jää nähtäväksi miten lapsi maailmaan saatetaan ja miten toipuminen menee.

 

Sirppuliini

Kyllä kuulostaa kaameelta!! Koville olet sinäkin joutunut ja toivon että nyt menisi hyvin!
Edellisestä synnytyksestäsi on kuiteskin niin vähän aikaa josko se kans auttais asiassa. Ainakin mulla niin teki vaikka sekin käynnistettiin ja väliä oli 3 vuotta.

Mulla ekassa yritettiin imukupilla ja monta kertaa, ilman mitään lääkitystä(voit vain kuvitella kuinka huusin, tuttu oli sairaalassa töissä ja aivan paniikissa kun mun huuto kaiku käytävillä ja lasten lääkäreitä kuulutettiin paikalle!!!), ei jäänyt päähän kiinni, sektioa valmisteltiin, mutta sit lääkäri päätti että nyt sen on tultava heti, kaksi lääkäriä työnsi mahasta vauvaa ulos ja pari repi sitä alapäästä, minä koitin ponnistaa vaikka olin täysin puhki(ponnistus vaihe mulla 1h 30min.)
Mulla kans eppari plus karseet repeemät, mut sit toivuin nopeeta jota lääkäritkin ihmettelivät! jotain hyvää edes!
nyt olenkin sanonut miehelle että jos imukuppia yrittävät tunkea värkkiini niin minä lähden aivan samantien meneen!

Tunnin päästä pitäis lähteä ultraan, hiukan jännittää mitä siä sanotaan.

 

Odottaja huh, sinunkin synnytyskokemuksesi kuulostaa aivan karmivalta. :S Kuinka ihmeessä sä et saanut epiduraalia tai jotain?? Eihän nyt herranen aika ilman kivunlievitystä pitäisi alkaa tollaista tekemään. Aivan hirveetä. Toivotaan että ultrassa selviää, että lapsi on priima-asennossa ja synnytys menee normaalisti. Tule sit kertomaan mitä siellä sanottiin.

Mulla on vähän sama kuin sulla kun et suostu imukuppitouhuihin, että mä en aio suostua oksitosiinikäynnistykseen (aivan helvettiä, supparien välissä ei esim. tuu taukoja ollenkaan ja muutenkin ihan sairaan rajut supparit) enkä ylipäänsä yrittämään alateitse jos lapsi on taas väärässä asennossa. Nyt ainakin osaan pitää puoleni, koska on jo kokemusta asiasta. Viimeksi vietiin kuin pässiä narussa kun sitä vaan luotti sokeasti sairaanhoitohenkilökuntaan.

 

Sirppuliini
Jep, kun pyysin kivunlievitystä, mulle vaan sanottiin että liian myöhäistä ja nyt on kyse vauvan hengestä..liian nuori olin vaatiakseni jotain, synnytyslääkäri oli synnytyksen jälkeen pahoillaan kaikesta kokemastani ja sitä kiros et kuka on päättänyt että pystyn synnyttämään!
sanoi et jos vielä meinaan lapsia tehdä niin ehdottomasti kuvaukset ja kunnon mittaukset täytyy tehdä..no sit ku toista odotin ja ennen LA:ta meni sairaalaan puhumaan asiasta ja pyytämään mittauksia, olikin vastassa veemäinen kätilö joka vähätteli kokemustani eikä uskonut (olin jo siinä vaiheessa valmis lähteen meneen) ja vaan sano että katotaas kuule mitä täälä sun papereissas oikein lukee..
Sit oli pitkään hiljaa ja sano että oho totta puhut,ompas ollut raju synnytys ja samantien pääsin kuvauksiin ym!!

Mutta mutta.. äsken tulin ultrasta..tällä hetkellä painoarvio oli hiukan alle 2700g ja arvion mukaan laskettuna aikana olis n.3200g jos ei hirmusesti heitä ja tulis suht ajallaan niin enköhän tuon just ja just saa ulos pakerrettua, toivon niin!
Ihana ultraaja oli!

 

Odottaja melkoista kohtelua ollut sullakin. Mua vielä ärsyttää ihan sikana sellainen, että pitää itse osata vaatia ja asia pitää esittää tiukasti/v-mäisesti. Sitä vaan toivois, että terveydenhuollon puolella asiat hoituisivat asiallisesti ja oikein ja sehän ei ollenkaan välttämättä mene niin - ihan tyypistä kiinni jonka saat vastaasi. Sulle ei nyt sit tuu suunniteltua sektiota ilmeisesti? Miltä susta itsestä tuntuu tuo tilanne? Kiva että nyt ultraaja oli kiva.

 

Sirppuliini

Juu ei tule näillä näkymillä suunniteltua sektiota, toivottavasti ei jouduta sit hätä sektioon.. mulle on ok että synnytän vauvan(kunhan hyvin mahtuu niin kestän kyllä ja mulle on sanottu että mulla on äärettömän korkea kipukynnys), sektiota taidan vieläkin enemmän pelätä.
Käynnistystä en minäkään haluais mut sitä mun varmaan tarttee vinkua ettei kauheesti yliaikaiseksi menisi ja suotta vauva kasvaisi kokoa!
Varmistin vielä tänään että onhan vauva tyttö, oli se =)

 

Heissan.
Hui kauhistus, kun luin synnytyskokemuksianne.. Vähän jo mietityttää.. Mulla on alle kk laskettuun aikaan ja välillä supistelee ja jomottelee. Keskiviikkona ois neuvola, vointi on kyllä ihan hyvä. Öisin tulee heräiltyä usein, kyljeltä toiselle kääntymistä. Eipä tässä muuta, kun kovasti vauvan haluaisin jo hellittäväksi.. Hyvää syksyä ja onnellisia ajatuksia!
tuulias

 

Hei vaan naiset!

Kylläpä teillä onkin ollut ilkeitä synnytyksiä, toivottavasti nyt sitten nämä synnytykset
olisivat niin sanotusti normaaleja alatiesynnytyksiä.
Mulla on kolme tullut suht nopeesti ilman kivunlievityksiä vaikka olenkin niitä pyytänyt niin minullekin on todettu ettei enää kerkee ja viimisin synnytys kun tyttö oli jo syntynyt niin sitten vasta lääkäri kurkki ovelta mutta eipä sitä enää tarvinnut. Toisessa synnytyksessä käytettiin käynnistys lääkitystä koska lapsivesi rupesi olemaan niin vähissä eikä omat supistukset riittäneet eikä tosiaan ollut kiva kokemus mutta siinä myös kerkisin saada spinaalipuudutuksen joka sitten auttoi ponnistus vaiheessa.

Nyt ois sitten rakenneultrassa käyty ja pikkusella kaikki hyvin, painoarvio on 403g tällähetkellä, istukka oli hyvin kiinni takaseinässä mutta tällähetkellä se on kohdunsuun edessä joten sain uuden tarkkailu ajan ultraan 2kk päähän ma 2.12.13 niin nähdään onko istukka noussut myös ylöspäin kohdunkasvun myötä, yritin myös udella tulevan vaavin sukupuolta mutta kuvakulmat oli aika huonot, oli kuitenkin sitä mieltä että sielä saattaisi poika olla joten saa sitten nähdä onko poika, meinasin kyllä vielä joulukuussa udella uudestaan ultrassa josko paremmin sitten näkis onko poika.

äiskä ja villahousu 21+0.

 

Hieno homma äiskä että vaavilla kaikki hyvin ultrassa :heart:

Odottaja 37+0

 

Äiskä ihanaa että rakenneultrassa kaikki hyvin. Eiköhän se istukkakin sieltä nouse ja josko vauveli paljastaisi haaruvälinsä paremmin sit joulukuussa.

tuulias sulla alkaa olemaan LA jo aika lähellä. Varmaan alkaa jo mietityttämään, koska kauaa ei enää tarvitse odotella vaavin saapumista. :heart:

 

:heart: Tälläinen mussukka siellä masussa polskutteli :heart:

 

Iltaa Ihanat, juuri sopivassa iässä olevat tulevat ja olevat äipät!

Voi kun aivan rupes teidän kokemat synnytykset heikkoa tekemään, Vaan toivotaan hyviä kokemuksia nyt uudemalla kerralla. Täällä tsemppaa yks pelkosynnyttäjä :headwall: vaan päivä kerrallaan.

Ja tervetuloa uudet! :heart:

Olen käyny päivittäin lukemassa kuulumisia mutta työt on vieneet niin paljon aikaa,etten ole jaksanu enää myöhällä kirjoitella. Mulla on nyt ongelma... Työsuhdetta (määräaikaista) oltaisiin vielä jatkamassa,mutten ole kertonut raskaudestani. Niin eikä kukaan ole edes huomannut tai ainakaan sanonut. Nyt mietin voinko olla kertomatta raskaudesta vai pitäisikö kertoa. varmaan jäisi sitten nekin tarvittavat rahat saamatta jos eivät sen vuoksi työtä jatkaisi. Vaan eipä tätä masua kauaa voi rotsin alle jemmata,melkoinen pötikkä olen

Mukavaa viikkoa kaikille!

Talvi ja :heart: Aarre 16+

 

Jaiks, melkoisia synnytyskokemuksia teillä. Jo sana synnytyspihdit saa kylmät väreet pintaan ja tulee mielikuva synkästä, viktoriaanisesta mieslääkäristä. Itsellä eka synnytys oli infernaalinen, kun tapahtui niin vauhdilla, etten ehtinyt saada kivunlievitystä, mut toinen oli jo helpompi, mut tuskallinen myös, kun ei siihenkään ehditty mitään lievitystä antaa. Henkisesti olen taas varustautunut siihen, että jos synnyttämään asti pääsen, niin tod.näk. taas ihan luomuna, jos on "perinteinen pikalähetys"

Väsymys on taas ihan tolkuton. Muistin kyllä, että alkuraskaudessa väsyttää, mut en mä muistanut, et se on näin kokonaisvaltaista. No, kyllä tää tästä, kohta on taas viikonloppu.

Talvi, raskaudesta ei kai tarvitse kertoa ennen kuin 2 kk ennen äippälomaa -ja ilman muuta sun kannattaa miettiä, mikä on sulle itsellesi edullisin vaihtoehto ja toimia sen mukaan.

Tänään olis veriseula ja 30.10. np-ultra -hiukan tuo ultra jännittää, onko kaikki ok:| Jos kaikki on ok, niin seuraavaks pääsee pelkäämään työnantajalle kertomista -mulla on ihan vakivirka, mut toimin asinatuntijatehtävässä, ja luulen, et aika vaikea löytää sijaista. Muutenkin pelottaa pomon reaktio, mut kai se on pakko kestää.

Ollakovai..? ja 9+2