40+ odottajat vol 4 (päiv. yksärillä)

Missäs kaikki ovat? Ja mitä kuuluu Nupulle?

Tänne kuuluu sellaista, että kävin tänään varhaisultrassa ja lähinnä kaduttaa. Alkio löytyi ja syke myös, mutta koko ei vastaa omaa käsitystä viikoista. Ovistestin, seksin ajoituksen ja raskausplussan perusteella olisi 7+2, mutta ultran vain 6+2. Eli siittiöt olisivat mikä eläneet 8 päivää ja plussa tullut testiin dpo 6. Ja ilmeisesti ovisplussakin virheellinen. Ei taida olla mahdollista. Gyne kovasti väitti, että kyllä kaikki on hyvin ja on vain ollut myöhäisempi ajoitus. En usko. Mutta näkyi siellä se syke sentään.

 

No heipä hei kaikille!

Pözzi, mulla kans kävi vahän samoin kuin sulla... mulla tosin ei niitä menkkoja tullut ollenkaan km:n jälkeen mutta ovistestin ainoa haalea viiva ja seksin ajoituksen mukaan laskin viikkoja itsekin enemmän kuin sitten lopulta ultrassa todettiin...

Täällä on eletty sumussa nää kaksi viikkoa kun odoteltu punktiota. Eilen se sitten vihdoinkin oli ei nyt mikään maailmaan kauhein kokemus mutta ei nyt mukavakaan... Aluksi ultrattiin tarkasti varsinkin alaraajat jotka näyttivätt normaaleilta, kaikki varpaat tallessa samoin reisi ja -sääriluut ok, pää normaali, samoin sydän.... käsistä ei puhunut mitään joten jouduin kysymään jälkeenpäin että mitä siellä nyt näki?? kuinkahan sen nyt kuvailis (lääkäri kun piirsi paperille) jos ajattelette kyynärvarren puolta lyhyemmäksi ja ranteesta kämmen + sormet virheasennossa itsekin näin nyt vilahdukselta käden ja erotin selvästi nyt kyllä sormetkin?? en tosin kuinka monta?? viimeksi oli vain jotain epäselvää mössöä.... rakenneultrassa pystytään sitten tarkasti mittaamaan ja arvioimaan jo tuleva hoitotarve yms. SIIS NYT JO!!

Sain lisää saikkua ensi viikon koska selvästikään en ole työkykyinen nyt...Viikon päästä sieltä lupasivat soittaa.... silloin tiedetään jo pikakromosomivastaukset...halusin soiton koska saan heti kysellä jos mieleen jotain tulee..... kirjeversio kun saattaa olla etten ymmärrä kaikkea ja sitten saa yrittää soitella jonkun lekurin perään Viikkoja joutuu odottamaan viljelyvastauksia....

Mies oli onneksi mukana, hän kun on tiennyt vain sen minkä olen kertonut.... sanoi jälkeenpäin että nyt se totuus vasta iski vasten kasvoja kerralla kun lääkäri sanoi "tämä on pysyvä tilanne".... huomasin että kun lääkäri ultrasi kyllä siinä kyynel miehen silmänurkassa oli, varsinkin kun pieni potki vimmastusti jaloillaan ja yritti hätistää ultraa pois

Tiedossa elämäni pisimmät päivät ja viikot

Nuppu 15+2

 

Nuppu, on varmasti pitkä aika odottaa tuloksia <3 Eikö ole nykytekniikka ihmeellistä, että jo ennen syntymää alkaa miettiä mitä hoitoa/kuntotutusta lapsi mahdollisesti tarvitsee. Toivon sydämeni pohjasta, että kromosomivastauksissa on hyvä tulos.
Minusta lääkäri on toiminut hienosti, kun piirsi teille paperille kädet. Saa paremmin selvää kuin ultrakuvasta. Minuakin alkoi itkettää vauvan hätistelyt <3

Parin tunnin päästä töihin lähtö. Ihan mukavaa on ollut että saa muutakin ajattelemista, mutta ihan kauheaa on olla koko päivä erossa pienestä kuopuskullanmurusta! Minä vien hänet aamulla päiväkotiin ja isänsä hakee iltapäivällä pois. Mutta minähän tulen kotiin vasta n. klo 22, joten en näe hereillä enää. Aamulla itketti taas jättää hänet päiväkotiin. Minua siis...

Parempaa mieltä muille

 

Nupulle jaksamisia. Toivottavasti kaikki menee parhain päin.

En ole vielä jaksanut kovin aktiivisesti tänne kirjoitella, kun kolme viikkoa sitten palasin töihin ja lapsi 11kk aloitti päivähoidon ja sitten tämä raskaus, niin ihan silleen pikkasen on väsyttänyt .

Niskaturvotusultrassa on tullut käytyä ja se oli 1,4. Tällä viikolla kävin nipt-testissä ikäni takia ja nyt odotellaan vastauksia. Siinä menee noin 2-3 viikkoa. Riskiluvut oli suht. hyvät mutta sitten tuo ikäriski ei enää näin 43-vuotiaalla ole kyllä hyvää nähnytkään . Mutta jotenkin en jaksa tässä vaiheessa asiasta normaalia enempää stressata, otetaan asiat sitten sellaisina kuin ne eteen tulee .Täytyy seuraavan kerran neuvolassa kysyä, että miten tuon lasketun ajan kanssa, kun ultra näytti vähän vanhempaa, mut toistaiseksi mennään tällä eli 13+0.

 

Ompas täällä hiljaista
Onko täällä henkilöitä, jotka eivät kuulu kirkkoon? Me emme mieheni kanssa kuulu kirkkoon, eikä kukaan mahdollisesti tulevista kummeistakaan kuulu ja kävin googlettamaan, kuinka ristiäiset sitten menee ja kummius? Uskonnon opetus koulussa vai yhteiskuntaoppi? (ei sillä että olisin mitenkään etuajassa ajatuksissani.. ).
Vaikuttaa vähän sekavalta tuo kaikki, ja vaikke emme usko kumpikaan, mietimme voisiko kirkkoon liittyä siksi aikaa, että kastamme lapsemme "virallisesti" ja pyydämme kummeja liittymään hetkeksi kirkkoon. Onko se ihan vinksahtanutta?
Silloin lapsi voisi tulevaisuudessa osallistua muiden kanssa uskonnon opetukseen, rippikouluun ja aikuisena päättää itse, mitä haluaa tehdä.

Ja toinen asia mitä EI olisi pitänyt googlettaa, on synnytys. En arvannut ajatellakkaan, kuinka paljon riskejä siihenkin littyy. Meillä (minulla) on suuri pelko vammaisesta lapsesta ja tästä olen käynyt juttelemassakin. Synnytyksessähän voi napanuora jäädä kaulan ympäri niin, että happivajauksesta tulee aivovamma. Vakava tai vähemmin vakava. Silti.
Ihan hirvittävä ajatus! Voiko sitä etukäteen mitenkään nähdä jos tällainen riski on?
Olen läheltä nähnyt kun jo edesmennyt ystäväni hoiti vaikeasti vammautunutta lastaan. Täysin sänkypotilas, kykenemätön puhumaan,ei motoriikkaa, ruokintaletkut yms. Tämän äidin väsymystä ja lapsensa puolesta taistelua vierestä katsoneena olen suoraan sanottuna kauhuissani. Ystäväni menehtyi aivoverenvuodon seurauksena nuorena ja lapsensa menehtyi n.6kk sen jälkeen. Siis tämä "lapsi" oli n.20-vuotias kuollessaan.

Ihan typerä juttu, mutta mua alkoi pelottaa kamalasti. Aiemmin ajattelin, että "ei tämä suutariksi jää" mutta en älynnyt pelätä synnytyksen komplikaatioita. Itse synnytys ei pelota vieläkään tippaakaan, vaan sen seuraukset.

Pirtsi 29 + 2

 

Hei Pirtsi!
Täällä toinen kirkkoon kuulumaton... Molempien vanhempien ei tarvitse kuulua kirkkoon, riittää että se pienituloisempi kuuluu. Kummien on kuuluttava kirkkoon. Ja sittenhän voi erota taas. Itsekin haluan kunnon ristiäiset ja papin, enkä pelkkiä nimiäisiä. Joten et ole ainoa joka näin ajattelee

Mä oon kans synnytysseurausten pelossa ja menossa pelkopolillekin juttelemaan... mua kans hirvittää ne kaikki mahdolliset komplikaatiot, niin vauvalle kuin itselle. Niin sektio kuin alatie... kummassakin kun on okat riskinsä. Ja toudellakin olen googlettanut ja yuotubettanut... mulle tietoisuus on hyvästä, jotta mieli voisi rauhoittua. So far so good, joten sillä mennåän. Ei ole niptiä tehtynä, mutta seulat ok ja rakenneultra ok, joten näillä mennään ja toivotaan parasta!

Aika hurjan rankka elämä sun kaverillas on ollut! Huh! Kuulostaa kyllä todella vaikealta tiöanteelta.

Mitäs muuta olet mietiskellyt? Onko sulla muuten sukupuoli tiedossa? Ja oletko jo tehnyt paljon hankintoja?

Babez74 rv 21+2

 

Hei!

Tämä viikko alkoi ankeasti. Kanta-palvelussa tulokset; 18-trisomia eli edwarsin syndrooma. "Kromosomaalinen poikkeavuus, syvä kehitysvamma, monielinvauriot, lyhyt eliniänodote" Tiesin heti päätökseni: keskeytys Kukaan ei tiedä, ei edes mieheni joka on työreissussa enkä edes kerro ennenkuin huomenna palaa kotiin. Äitipolilta lupasivat soittaa keskiviikkona. Tiedän jo mikä on tuomio, sinänsä huojentavaa saada tieto tämän pitkän odotuksen jälkeen...

Meidän vauvahaave oli tässä... poistan itseni listoilta... elämä jatkuu

Mutta teille muille ihanaa odotusaikaa ja nauttikaa pienistä potkuista... jossain vaiheessa saatte ihanan nyytin syliinne

Nuppu

 

Otan osaa Nuppu <3 Niin surullista

 

voi Nuppu <3 otan osaa

 

Voimia, Nuppu! Otan osaa ja toivon teille kaikkea hyvää jatkossa.

Minäkään en kuulu kirkkoon eikä lapsia ole kastettu. Se ei ole este uskonnon opiskelulle tai rippikoulun käymiselle. Lapsi on kyllä et:ssä ihan mielellään. Kastaa voidaan myös konfirmaation yhteydessä. Meillä ei ole ollut edes nimiäisiä. En oikein tajua, miksi minun sellaiset pitäisi järjestää kun inhoan juhlien järjestämistä muutenkin eikä puoliso osallistu ajatustyöhön ollenkaan. Lapsilla on kuitenkin "kummit" ja nyt mietin onko sellaiset "pakko" nimetä myös kolmannelle. Koko homma tuntuu vähän teennäiseltä nykyään, mutta esikoisen syntyessä se tuntui tärkeältä. Minulla on itselläkin yksi kummilapsi, melkein aikuinen jo, enkä ole ollut kovin kummoinen kummi.

Itse olen jo rauhoittunut "liian pienen" alkion jälkeen. Ainakaan ei ole vuoto alkanut, joten toistaiseksi kaikki hyvin. Ehkä ovulaatio ei sitten ollutkaan heti ovisplussan jälkeen ja luin netistä, että kiinnittyminen voi joskus olla tavallista myöhemmin, jolloin alkio kasvaa alkuun hitaammin. Minulla oli kiinnittymisvuoto dpo 12. Koska se yleensä on?

Pözzi 7-8+0

 

Ai niin, kuinka kauan teille on mahtunut tavalliset farkut? En muista enää edellisestä kerrasta. Jokohan tässä alkaisi tilailla äitiysvaatteita sovitettavaksi.

 

Nupulle pahoittelut todella ikävästä uutisesta... Olikin sitten vähän enemmän kuin vain käsissä vikaa:-( voi pientä enkeliä.. Mutta niin kuin totesit, parasta on kun se kaikki epätoetoisuus on nyt poissa, pääsette asiassa eteenpäin eikä tarvitse jossitella. Voimia ja jaksamista keskeytyksen kanssa ja uutisten jakamisen kanssa. Ihanaa, että olet kuitenkin jaksanut meille tulla kertomaan kuulumisiasi. Toki tule takaisin, jos elämä ykskaks yllättääkin teidät positiivisesti... Youneverknow...
Parempaa syksyn jatkoa ja joulun odotusta. Elämä jatkuu! Kaukohalit!

 

Ai niin, kuinka kauan teille on mahtunut tavalliset farkut? En muista enää edellisestä kerrasta. Jokohan tässä alkaisi tilailla äitiysvaatteita sovitettavaksi.

Moikka! Justiinsa kävin kaikki farkut läpi ja vanhoista farkuista mahtuu enää kahdet ja oli jo ostanut kahdet mamalicious mammafarkut ja justiinsa ostin henkkamaukalta kahdet lisää.. Ne oli ihanloidyavat, stretchiä ja ei kiristäviä nappeja tai vetoketjuja. Nyt menee yläosatkin uusiks kun pallo vaan kasvaa...

Rv 21+3

 

Apua Babez mulla ei menny omat farkut enää varmaan rv 15 jälkeen mitkään
Ja en tiedä olenko tullut sumopainijaksi vai onko henkkamaukka muuttanut kokojaan? Olen normaalisti kokoa 38 eli ämmä. Mutta kun kävin sovittamassa omaa kokoani olevaa paitaa, ei se mennyt edes käsivarsista alas! Kävin hakemassa koon 40, sama homma, koko 42 meni jo hartioihin saakka ja heitin pusakan pois ja tulin siihen tulokseen että olen nykyään ilmeisesti kokoa XXXXXL ja läksin pala kurkussa pois koko kaupasta. Omasta mielestäni en näytä siltä, mutta..en tiedä.

Pözzi, luulin että lapsi ei saa osallistua uskonnon opetukseen jos ei kuulu kirkkoon ja juurikin että ei voi konfirmoida sellaista lasta? Netistä vielä luin jokin aika sitten?
Nimiäiset? Miten ne lasten/lapsen nimet sitten ilmoitetaan jonnekkin vai miten se käytännössä edes menee? Päätätte keskenänne nimen ja that´s it?

Kyllä mä haluisin silti ns.perinteiset kastajaiset kastemaljoineen ja pappeineen.

Niin joo Babez en ole hoksannutkaan youtubea! Ah, sinne siis seuraavaksi
Katsoin sieltä kyllä ennen munasolupunktiota videoita ja sehän näytti kyllä ihan teurastukselta se touhu siellä, vaikke se todellisuudessa sitä ollut. Ja kyllä, tunnustan että olen samantyylinen, haluan faktaa, haluan tietoa ja haluan nähdä asioita ja teen pohdintoja niiden perusteella. Mielummin otan kaiken tiedon vastaan, kun se että eteen lävähtäisi jotain mitä en osaa käsitellä mitenkään.

Ja samat tutkimuksetkin on tehty kuin sinulle, eli ei niptiä mutta veriseulat yms ja nyt se sokerirasitus isokokoisuuden takia.
Ultran mukaan poikaa odotellaan!
Hankinnoista kaikki suurin on hommattuna. Pinnasänkykin on kasattu ja pedattu. Puuttuu pieniä asioita enää, tutteja, pulloja, sen sellaista sälää.
Hullua, kun sovellus muistutti pari päivää sitten, että "onko sairaalakassi jo pakattuna"
No ei kai nyt vielä?? Sitä aloin googlettamaan, että mitäs sinne sitten mukaan tarvitsisi.
Oli imetysliiviä ja vaikka mitä, mutta mistä mä tiedän millaseks tissit kasvaa kun maito nousee, kun ne nyt on jo yli kuppikoon suuremmat.

Eli imetyspaitoja, liivejä ei ole hommattuna myöskään, enkä tiedä kannattaako ne?

Mulle ei ole edes ehdotettu sitä pelkopolia, ja olen kyllä sanonutkin että ei mua oikeesti se synnytys (vielä) pelota yhtään, en osaa ollenkaan pelätä sitä koska on aivan se ja sama mitä itselle käy, kunhan se lapsi olisi turvassa ja terve! Mutta tämä sama asia lienee kaikkien äitien pelko ja tulee olemaan koko loppuelämän

Jos Nuppu käy täällä vielä kurkkimassa, niin toivon sinulle ja miehellesi paljon voimia tähän tilanteeseen. Koskaan ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo, niin kliseeltä kun se kuulostaakin, mutta toivon että ajan kanssa saatte ajatukset selväksi ja pääsette tästä kriisistä yhdessä yli meni siihen kuinka pitkä aika tahansa. Jos tuntuu, että seinät kaatuvat päälle ja helpottaa jakaa pahaa oloa täällä tai muualla niin kirjoittele ihmeessä. Luulen, että me kaikki ollaan tukemassa toisiamme täällä, oli tilanne mikä hyvänsä.

 

Pirtsi, lapsen synnyttyä teille tulee kotiin lomake, johon merkitään lapsen nimet ja olihan siinä varmaan jotain muutakin. Muistaakseni kastaja sitten palauttaa sen sinne minne pitää. Kirkkoon kuulumattomat varmaankin palauttaa sen itse?
Lapsi voi osallistua uskonnon opetukseen, mikäli huoltajat antavat luvan (kaveri eikä miehensä kuulu kirkkoon, mutta silti heidän lapset käy uskontotunnilla). Ja rippikouluiässähän lapsi on sitten jo sen 15 eli voi päättää uskontokunnastaan itse (eikös se näin mennyt?). Mulla on vaan tämä tapaluterilaisten polku tiedossa

Pözzikö se kyseli miten on vielä vanhat housut mennyt jalkaan. No ei enää aikoihin. Viimeisen kerran varmaan ekan ultran kieppeillä, sen jälkeen on sitten kuljettu kollareissa ja nyt sitten äitiyshousut. Nyt huomasin, että kollareista paistaa päivä läpi :O Pitäiskö mennä kauppaan? Ainakin uudet salitrikoot on pakko hommata. Jalkaan menee entiset ihan hyvin, mutta rullautuu ärsyttävästi mahan alle.

Pirtsi, ei mullekaan sitä pelkopolia kukaan ole ehdottanut, pyysin sinne itse. Ja tänään se sitten on. (tai monestiko siellä käydään?) Ihan mukisematta kyllä neuvolalääkäri lähetteen teki. Synnytyspelkohan on monisynnyttäjillä muutenkin yleistä.
Sype-pkl esitietolomakkeessa kyllä kysyttiin, että mitä erityisesti pelkää, ja tuo, että lapselle sattuu jotakin, oli siellä omana vaihtoehtona.

 

Meillä oli alkuvuodesta nimiäiset. Minä kuulun kirkkoon, mutta lapsen isä (vaikka ei olekaan lapsen elämässä mukana) on eri uskontokunnasta, niin en halunnut kastaa lasta, vaan mietin, että hän saa sitten isompana itse päättää. Lapsi aloitti juuri päiväkodin ja sanoinkin siellä, että ilman muuta saa osallistua, jos on jotain uskonnollisia tilaisuuksia tai vastaavia. Meillä oli nimiäisissä kummipariskunta, ei he tietenkään ihan virallisia kummeja ole kun lasta ei kastettu, mutta seremoniamestareilta tilasin heille kummitodistukset ja lapselle nimenantotodistuksen. Ja tuo nimihän ilmoitettiin siten, että maistraatilta tuli kirje kotiin, se täytettiin ja toimitettiin maistraattiin. Jostain luin, että nimiäisiin voisi myös kutsua papin siunaamaan, vaikka lasta ei kastettaisikaan. Näin tilaisuudesta saisi ehkä juhlavamman, niin halutessaan.

Mammavaatteista, olen nyt rv 13+4 enkä ole ainakaan kolmeen tai neljään viikkoon voinut enää pitää tavallisia farkkuja . Yhdet mammafarkut oli jemmassa viime vuodelta ja toiset kävin ostamassa. Nää farkut on vielä vähän hankalat, kun maha on näihin liian pieni tässä vaiheessa, niin saa koko ajan olla housuja nostelemassa. Tässä odottelen, koska töissä huomaavat, että tää maha ei olekaan jäänne viime vuodelta .

 

Minä en osannut pelätä ensimmäistä synnytystä, mutta toisen raskauden aikana kävin pelkopolilla. Se kyllä auttoi ja voin suositella. Toinen synnytys oli helpompi ja nopeampi, mutta kyllä taas mietityttää, miten sen kivun, varsinkin ponnistuksen, taas kestää. Nyt näyttäisi siltä, etten kuitenkaan tarvitse tällä kertaa pelkopolia. Vauvan vahingoittumista en pelkää.

Fluturilla ja oliko se Vuorikristallilla on ainakin ihan pienet kuopukset. Onko teillä muita lapsia? Entö minkäikäisiä lapsia teillä muilla on? Olen kysellyt ennenkin. Toki ei ole pakko vastata Meillä on 5- ja 7- vuotiaat. Jääköhän uusi pikkuinen ihan yksin ja ulkopuoliseksi? Nuo kaksi ovat kyllä varsinainen parivaljakko. Aina on kaveri paikalla. Aika helppoa tämä elämä nykyään, mutta onneksi saa kesällä vähän lisää vaikeusastetta.

Kerronpa tässä omia asioitani, kun on muuten hiljaista.

Minun tekee koko ajan mieli ruokaa, milloin mitäkin - metvurstia, riisipuuroa, suklaata, ihan mitä vain. Esikoisen odotuksen suosikit eli ruismarjapuuro ja miniluumutomaatit maistuvat myös taas. Hassua, kun en ole tuota marjapuuroa kohta kahdeksaan vuoteen syönyt ja nyt on koko ilta pilalla, jos se on kaupasta loppu. Onkohan siinä joku odottajalle tärkeä ainesosa? Painoakin määrätietoisella iltasyöpöttelyllä on tullut kilo, mikä on oikein hyvä. Otan kaikki vastaan mielelläni. Aiemmin on ollut ongelmana liiallinen painon lasku imetysaikana.

Olen jo kertonut raskaudesta kahdelle ystävälle ja kolmelle työkaverille, mutten pomolle. Se saa odottaa nt-ultraan ja joulun yli jos sinne asti päästään. Kiva, että täällä voi keskustella kun muuten ei viitsi liikoja huudella eikä työkaveteita ihan hirveästi varmaan kiinnostaisi kuunnella mitään yksityiskohtaista tilitystä.

 

Hellurei!
On tullut tosi huonoja uutisia Nupulle. Toivotan teille jaksamista vaikeassa tilanteessa.

Mun odotus nyt vaan mennä rullaa eteenpäin. Puoliväli on ylitetty ja toinen poika on tulossa. Maha on isompi ja hieman eri mallinen kuin viimeksi. Ei vielä haittaa suuremmin kyykkimistä ja esikoisen nostelua, mutta tuskinpa kaukaa tieltä pysyy pois. Nivusia vihloo ja nyt tämän viikon ihanana lisänä myös tuota häpyliitosta. Se häpyliitosvihlonta on kyllä niiiiiiin syvältä ja tekee oikeasti kipeää. Nivusten vihlontaan jotenkin on jo tottunut ja yöllä ei ole pariin viikkoon voinut kääntyä heräämättä siihen kipuun. Eikä ne enää päivän päätteeksi palaudu vaan vihloo jo heti aamusta. Sikiö liikkuu paljon. Liekö tulossa samanlainen jäntevä huitoja kuin veljensäkin oli.

Meillä tulee ikäeroa lapsille n. 1v 5kk ja eiköhän ne lapset sitten ole tässä. En taida tähän touhuun enää tämän jälkeen ryhtyä, koska en todellakaan ole mikään supermama ja ei ole kyllä tuo isäkään mikän superdaddy. Molempia väsyttää kovin herkästi. Mutta siitä olen onnellinen, että nyt näyttää siltä että esikoinen saa itselleen seuraa. Olen jotenkin ollut aina omalla kohdallani sitä mieltä, että enemmän kuin yksi lapsi että saavat kasvaa "porukassa". (Tämä ei tarkoita sitä, että olisin jotenkin yksilapsisia perheitä vastaan, en missään nimessä. Ja eihän se kaikille edes ole mahdollista enempää saada.)

Tässähän tää
Helmi1234 + poika 23+6

 

Pözzi kyseli, onko muita lapsia. Kyllä vain, tuleva vauva on meidän 6. lapsi. Muut ovat 18-,16-, 15-, 11-, vuotiaat ja tämä 3-vuotias nykyinen kuopus.

Tiistaina oli rakenneultra. Asiat on kunnossa siltä osin ja tyttövauvaa odotellaan. Kyseessä on meidän perheen 5. tytär
SyPe-polillakin kävin, keskusteltiin edellisestä synnytyksestä, kivunlievityksestä ja minun toiveista. Minähän toivon käynnistystä vaikkapa H39.Henkisesti en pysty odottamaan, että synnytys käynnistyisi omin avuin, vaikka aina on niin käynytkin. Edelliset on käytännössä kaikki menneet H41 saakka ja erityisesti se, että viimeisimmässä kävi niin kuin kävi nostaa stressin pilviin. Erittäin todennäköisesti tulen sen myös saamaan, sype-pkl kätilö sanoi, että synnytykseen tarvitaan päätä, ja on tärkeää ettei sitä pelko jumita. Viimeksi muistan, kun saatoin paria viikkoa ennen synnytystä yhtäkkiä aina tajuta, että herrajumala, sehän voi syntyä milloin tahansa. Kun synnytys sitten käynnistyi, aloin täristä ja palella ihan hirveästi.
Kipua en niinkään pelkää, käytännössä ilman kivunlievitystä olen lapset synnyttänyt (nopeat synnytykset). Onneksi se kipu unohtuu niin nopeasti. Mutta mikäpä ettei sitä spinaaliakin voisi kokeilla, on kuulemma lyhytkestoinen.
Synnytyspelkohan on siitä erikoinen juttu, että sitä on paljon nimenomaan monisynnyttäjillä. Lieneekö sitten jokin taikauskoinen juttu, että voiko vielä selvitä siitä itse hengissä ja niin ettei lapselle tapahdu mitään. Minun kohdallahan on jo tapahtunut, joten toivon, että salama ei lyö kahta kertaa samaan paikkaan.

Ohhoh, tulipas pitkä vuodatus

Viikonloppua, ladies.

 

Maanantaina tuli nipt tulokset. Siinä oli kaikki hyvin ja tyttö tulossa . Jotenkin tuli heti lähemmäksi tämä tulevakin vauva, kun sai tuon sukupuolen tietää. Kun tämä syntyy, niin sitten mulla on yks poika ja kolme tyttöä. Poika ei asuu enää kotona, joten taitaa kodista tulla oikein prinsessojen valtakunta . Pözzi taisi kysellä aikaisemmista lapsista, niin poika tosiaan on jo 20v ja vanhin tyttökin 18v. Kuopus on tällä hetkellä kahta viikkoa vaille vuoden. Ikäeroksi hänelle ja tälle uudelle tulee noin 1v5kk.

Mukavaa viikonjatkoa kaikille

 

Mulla nyt ei varsinaisia vinkkejä ole ummetukseen, mutta näitä mä olen itse käyttänyt.
Syön joka päivä aamupalalla kulhollisen mysliä ja iltapalaksi n. 1-1,5dl kauraleseitä tilkalla maitoa. Leseitä on myös vehnää, ruista jne, että mikä nyt itseään nappaa. Tympeän makuisia, mut menettelee mut paljon joutuu syömään eli se 1-2rkl ei tehoo mulla mitään. Leseitä yritän välillä hieman värittää esim. rusinoilla tai jugurtilla.
Maito mulla kovettaa mahaa ja nyt olen taas hieman maidon juontia vähentänyt vaikka se sikiölle (ja mun omalle luustolle) olis hyvä. Korvaan sen jugurtilla, juustolla. Hätätilanteisiin minulla on kaapissa suurpakkaus mikrolax peräruiskeita ja kahdesti olen joutunut niihin tähän mennessä turvautumaan. Oi että, kun olisin noista mikrolaxeista tiennyt viime raskaudessa niin olisin säästynyt niiltä pahimmilta ummetusitkuilta ja luultavasti parilta sadalta ulospullahtaneelta peräpukamalta. Söin ekassa raskaudessa kuivattuja luumuja, mut niitä piti vetää hirveet määrät ja niissä on aika paljon energiaa, ni leseet sit autto paremmin.

Apteekista saa niitä suolen sisältöä löysentäviä juttuja ja niistä mun mielestä suurta osaa saa käyttääkin raskauden aikana, ainakin tilapäisesti.

 

Apua, Minulla on veristä valko vuotoa. Pitääkö nyt tehdä jotain vai odottaa vain?

 

Kiitoksia, tuohon tulokseen minäkin tulin kun ehdin ajatella. Meillä oli töissä iltatilaisuus kun totesin tilanteen enkä voinut siinä ruveta googlaamaan tms. Äkkiä vaan lähtien tänne kysymyksen. Soitan aamulla neuvolaan. Vuotokin näyttää loppuneen eikä kipuja ole. Ehkä tämä tästä. Mietityttää tietysti siksikin, ettei varhaisultrassa ollut viikkoja yhtä paljon kuin ovistestin ja ajoituksen mukaan piti olla. Se on kummitellut mielessä taustalla.

 

Fluturille onnittelut hyvistä nipt kuulumisista ja tytöstä!!

Kiva kuulla, että muillakin on vaateomgelmia... Mulla on rintsikka, alushousu ja takki issuet... Nyt on kaikkea tulossa postissa kun kaupoista ei mitään löydy!

Opin juuri tänään, että
Pieni rusehtava vuoto voi johtua emätinrylehduksesta, joten eikun apteekista lääkettä!

 

Jospa minäkin viimein uskaltautuisin kirjoittelemaan, kun nt-ultra on onnellisesti takana ja ihan mukavissa viikoissa jo ollaan. Lukemassa olen käynyt juttujanne jo plussasta asti ja samalla on tullut kyllä seurailtua vielä kuumeilijoidenkin kuulumisia.

Kaksi kertaa aiemmin olen tänne päässyt piipahtamaan ja aina joutunut maitojunalla takaisin. Nyt viikkoja takana 15, joten toivottavasti tällä kertaa saisin roikkua täällä loppuun asti.

Vaateongelmien kanssa painitaan täälläkin. Maha on iso jo nyt ja talvitakki menee kiinni juuri ja juuri. Kuitenkin koko talvi on vielä edessä, joten jotenkin tämä pitäisi ratkaista. Rintsikoiden ostoakin pitäisi miettiä, kun vanhat puristaa, mutta mietityttää saako sitä sitten taas parin viikon päästä olla ostamassa uusia, jos nämä tätä tahtia turpoaa. Omia housuja en ole voinut käyttää enää moneen viikkoon, mutta onneksi kivoja äitiysfarkkuja löytyy melko helposti.

Mitä Pözzille kuuluu? Toivottavasti vuoto loppui!

Keltsi 15+0