40+ ODOTTAJAT, vol 2

Mukavaa perjantaita :flower:
Tervetuloa Lokakuu :hug: täällähän meitä on ... itse taidan olla vanhin tällä hetkellä
Meidän neuvola aukeaa kesätauolta vasta ensi viikolla, jolloin pääsen aikaa tilailemaan... Omien laskujen mukaan LA olisi 15.3.2011

Päivät kuluvat taistellessa suurempaa pahoinvointia vastaan... aika hyvin on mennytkin,,toistaiseksi en ole oksunnut kertaakaan.... Väsymys kaataa ja vie untenmaille hyvin herkästi.. Onneksi nyt pari vapaata. Vaikka varastoon nukkuminen ei kyllä auta yhtään. Helteet toivottavasti hellittävät nyt... toivottavaa olisi, sillä olisi mukava jaksaa harrastaa liikuntaakin... nyt siihen ei ole pystynyt. Onko muuten teillä kellään ollut tässä vaiheessa jo hengästymistä ?.... Varsinkin ennenkuin päivä lähtee käyntiin puuskutan kuin höyryjuna,,, puhkun ja puhallan...YLipainoa ei juurikaan ole, en voi sen piikkiin laittaa...

...kotiaskareiden pariin....

AinoEmppu

 

Mää kans puuskutan menemään, vaikka viikkoja vasta reilut 13. Liikunta on tosiaan jääny minimiin, kun alkuraskauden vuosi ja tuhrutteli ja sitte tuli helteet...

Mun rinnat on jo valtavat. Piti käydä ostaan uudet rintsikat kokoa tupla D. Huh! Ja kai nää vielä tästä vaan kasvaa. mikähän se seuraava koko on? F? Alan olla kyllä jo irstas näky suurine rintoineni, kun pituutta mulla on vaan 160cm. Onneksi tuo masukin on jo vähän kasvanu, niin tasapainottaa hiukan.

Padmalle pahoittelu toisen kaksosen menetyksestä :hug: . Onneksi toisella on kuitenkin kaikki hyvin. Suurimmalle osalle kaksosraskauksista käy noin. Epäilen itsekin, että ne mun alkuraskauden riekalevuodot oli sitä, että toinen tuli pois.

-Happis

 

Ainoemppu...mä hengästyin tosi helposti jo ihan alkuraskaudesta...portaiden kiipeäminen puuskututti...urheilusta puhumattakaan, vaikka raskaaksi tullessani olin aika hyväkuntoinen. Nyt on kunto kyllä ihan jotain muuta...mitenhän tästä rapakunnosta joskus vielä noustaan

Ja Happis...kyllä niissä rintsikoissa niitä kirjaimia kuule riittää...mulla menossa nyt kuppi G ja odotan innolla imetysvaihetta jos vaikka tissit turpoo No sinänsä kurjaa et isommat koot täytyy sit ostella erikoisliikkeistä ja sehän maksaa :kieh:

Meillä on tänään jo viileämpää ja sekös tuntuu hyvältä. Kummasti saa lisää virtaa ja tästähän sitä porskutellaan taas eteenpäin!

Pinkkis 34+4

 

Eipäs AinoEmilia yritetä etuilla . Ketjun vanhin olen MINÄ ! Voisin vaikka löydä vetoa...

Minullakin jo F:t menossa ja synnytyksen jälkeen ne tosiaan vasta turpoavat. Siis rinnat. Nyt ei enää onneksi ihan niin kipeät kuin aiemmassa vaiheessa. Mieskin kun kosketti, niin piti kiljahtaa.

Ihanaa ! Tänään loistosokerit ja vain 8 yksikköä Protapahanea.

Niin ja tervetuloa Lokakuu !

 

Minultakin :hug: Padmalle menetyksestä :hug:

Ensioire tästä raskaudesta oli mulla tissien pingotus ja arkuus... ja tuntuu kans että kuppikoko paisuu päivittäin... jos vanhat merkit pitää paikkansa, niin jo hyvissä ajoin ennen synnytystä saa myös alkaa pitää liivin suojuksia kun alkavat vuotelemaan... Aina on tähän asti hyvin maitoa tullut niin ettei ole tiennyt mihin sitä laittaa.. =)

No hyvä sitten ett' muutkin puuskuttaa. Ei mullakaan mikään rapakunto pitäisi olla. Olen fillaroinutkin melkein tuhat km tänä vuonna. En tiedä kuvittelenko vai joko massu pömpöttääkin... ainakin on pömppö olo... ja alavatsa jotenkin pingottaa mukavasti,,,, menisi nyt nämä piinaviikot nopsaan.
Alkaa vähän jännittämään kaikenmaailman seulat ja muut,,,, oletteko menneet kaikkeen mahdolliseen punktioon ym....

Kävin ostelemassa väljiä mukavia vaatteita matkalle mukaan ja sattui löytymään sellaisia joita voi pitää muutenkin ,,, mahtuu kun maha kasvaa ja vielä ensi keväänäkin ennenkuin (jos) pääsee vanhoihin mittoihin takaisin...

Hei taas & Hauskaa perjantaita... mulla mies töissä ja palloilen itsekseni,,,, murkku lähtee kuitennii kylille B)

 

Discovery ai sorry .... ei etuilla ei... hehe.... välillä muistan ikäni.... usein tuntuu kuitenkin edelleen kaksvitoselta... vaikkakin viisaammalta kuin silloin B)

Oikeasti elämä on ihanaa just nyt ja tämän ikäisenä... :heart:

 

Hei kaikille, minä täällä pitkästä aikaa :wave: . Olen kyllä päivittäin lukenut kirjoituksianne mutta kommentointi on jäänyt.

Tervetuloa uusille mukaan! Muutava vauvakin on syntynyt, tuhannesti onnea pienokaisen jo saaneille, ihania vauvantuoksuisia hetkiä!

Padmalle osanotto toisen pienokaisen menettämisen vuoksi!

Mulla raskausviikkoja 36+1, laskettu aika 28.8 joskin synnytys yritetään käynnistää 20.8, eka äitiyslomaviikko takana. Raskaus mennyt muutoin loistavasti paitsi nyt meinaa hieman masentaa: vauva perätilassa edelleen, kohdunsuu hieman auki. Olen syöksysynnyttäjä, matkaa synkkärille 160 km eli siis täydellinen yhdistelmä! Pelottaa ihan kauheasti, mitä jos vauva alkaa syntymään, kukaan ei voi taata minulle edes kätilöä mukaan. Olisi kyllä tosi kiva mennä ambulanssiin synnyttämään perätilassa olevaa vauvaa mukana ainoastaan ambulanssin henkilökunta jotka täällä ovat parikymppisiä nuoria miehiä.

Kävin juttelemassa tästä synkkärillä, viikkoja on niin vähän ettei synnytystä voida käynnistää, eivät voi antaa mitään supistuksia estävää lääkettäkään, eli siis eivät voi tehdä nyt mitään. Jos alkaa syntymään niin sitten alkaa, ei voi mitään. Koen oloni tosi turvattomaksi.

Vauvaa yritetään kääntää reilun viikon päästä, onko teillä kokemusta siitä? En haluaisi missään nimessä synnyttää perätilassa olevaa vauvaa alateitse vaan haluaisin sektion. Mutta vaikuttaa hieman siltä että minut meinataan painostaa alatiesynnytykseen, onhan tämä jo neljäs lapsi jne... Onkohan minun pakko suostua siihen?? Vauvan painoarvio tällähetkellä 2,9 kg, laskettuna aikana noin 3,6 kg.

Jos ihmettelette kelloaikaa kun tätä kirjoittelen, niin tämä mamma ei saa nukuttua kun on niin sairaan kuuma. Olen käynyt jo pari kertaa suihkussa tämän yön aikana mutta se auttaa vain hetkeksi. Olisipa teltta niin menisin ulos nukkumaan, siellä on 15 astetta, täällä sisällä 28, yäk! Pitää huomenna käydä ostamassa pöytätuuletin, ei tästä valvomisesta tule muuten mitään.

Ihanaa viikonloppua teille arvon Leidit!

Miina70 + masuasukki 36+1

 

Huomenta vaan !

Nukuin ennätyksellisen hyvin. Ihanaa vaihteeksi. On sitä valvottukin. Ainoa huolenaihe on, että kääntyikö sikiö perätilaan. Oli vielä torstaina Taysissa rt:ssä. Nyt tuntuvat potkut ilkeästi alas.

Miina minulla pojat syntyivät juuri 36+1. Ensiksi suunniteltiin käynnistystä, mutta myrkytyksen takia päädyttiin sektioon. Ongelmana noilla viikoilla saatta olla myös kohdunsuun kypsymättömyysn niin kuin minulla. Nytkin vauva on kuulemma hyvin ylhäällä, kohdunsuu kiinni ja kaulaa jäljellä 3 cm. Minulla ongelmana aina ollut paremminkin yliaikaisuus. Vauva ei laskeudu, niin ei paina kohdunsuuta avautumaan.

Jaksaiskohan lähteä ralleihin.

Discovery 29+6

 

Miina, tuli vaan mieleen ettei sulla ole siellä kaupungissa 160 km:n päässä sukua tai tuttuja, jonka luo voisit mennä varmuuden vuoksi muutama päivä ennen käynnistystä?
Tai ottaisko ne sairaalaan sisälle vähän ennen? Voi olla huonoja ideoita mutta en oikein muuta keksi.
Ymmärrän hyvin pelkosi, ei tosiaan hetkessä joudu tuo pitkä matka, ja ambulanssimiehet ei kuitenkaan ole kätilöitä...
Oma vauvani on ollut ihan poikittain, ja tosi ylhäällä, on närästänyt ja ollut tukalaa hengittää,
mutta nyt se on jotenkin edes muuttanut asentoa, koska tunnen liikkeitä alhaalla ja ylhäällä, en vain osaa sanoa mikä on kättä ja kyynärpäätä, mikä on jalan potkua......että miten päin on.

 

tete-a-tete, olet ollut kovin hiljaa, miten menee?

 

Miina täällä toinen syöksysynnyttäjä. Vielä en omalla kohdallani kykene ajattelemaan niin pitkälle kun raskaus vasta vähän yli puolen välin. Mutta pelottava ajatus vaikka mulla sairaalaan ruuhka-aikaan maksimissaan n. tunnin matka. Kilometreissä kuitenkin vain 30 km. Mulla kesti viimeinen synnytys kaikkinensa 55 minuuttia. Meille ambulanssin tulokin kestää 15 minuuttia ainakin. onk sinulla lapset syntyneet lyhyin väliajoin peräkkäin? Kuinka nopeita synnytyksiä sinulla on ollut? Ovatko antaneet sen käynnistysajan juuri syöksysynnytystä ajatellen? Kävitkö pelkopolilla?

 

Meillä lähestyy Stellan 1v synttärit!!! :heart: :heart: Kääk!!! Syyskuussa sitten, eikä edes tiedetä missä milloin ja kenen kanssa neitiä juhlistetaan. Olen ollut kovin hiljainen, kun mulla on koko lapsikatras koolla täällä. :heart:
Nyt sitten tämän raskauden oireettomuus taisi kadota sillä alamasua on juilinut sellainen parisen tuntia. :|
Ollaan ajateltu että, jos sinne Maaliskuulle tämän pienen kanssa päästään niin hän saa tulla maailmaan Irlannissa ja näin alustavasti kotona. =)

 

Miina, mun mielestä sun ei ole pakko suostua synnyttämään perätilassa olevaa vauvaa alateitse, vaikka tietysti houkuttelevat siihen.

Ite kävin pelkopolilla juttelemassa, kun edelliset synnytykset olleet vaikeita. Mulle suositeltiin jälleen alatiesynnytystä, vaikka lantio ahdas. Kuitenkin saan itse lopulta päättää. Alustavasti mietittiin, että yritetään käynnistää ennen kuin vauva ehtii kasvaa oikein isoksi, tai sitten leikataan.

Mulla on laskettu aika 16.9. ja lääkäri 20.8. Vauva on kasvanut normaalisti, eli neljäkilosta veikataan. Luulenpa, että kuitenkin jo 38 viikolla harkitaan käynnistystä. Toki lääkärissä saan varmaan tarkemman painoarvion kuin pelkkä sf-mitta, mikä taitaa olla aika epätarkka. Sen mukaan vauvan koko menis yläkäyrällä, toisaalta ite koen, että maha ei hirveen iso, eikä painoakaan ole tullut kuin kymmenisen kiloa!

Mulla noin tunnin matka sairaalaan, ja sekin tuntuu pitkältä.

roosamaria ja nuppunen 33+3 vk

 

Roosamaria, mäkin menen sf-mitan mukaan yläkäyrällä, on se jännä että joillekin vaan tulee näitä isoja vauvoja. Itselleni tullut painoa 7 kg ja sokerit normaalit, kun seurattu, eli ei siihen itse voi paljon vaikuttaa, olen itsekin ollut syntyessäni 3900 ja 53 cm ja omat aiemmat lapset suunnilleen samaa koko luokkaa.
Sitten joku lihoo 30 kg ja saa vauvan joka painaa 2,5 kiloa, eli kai se on perintötekijöissä tämä juttu, tai en tiedä mistä johtuu? Olen aloittelemassa viikkoa 32.

 

Voi vitsi, kirjoitin vaikka kuinka paljon ja yhtäkkiä kirjoitus katosi jonnekin, vihaan näitä kannettavia =)

Kiitos kaikille kommenteista!

Vauvatoive10; On mulla sukulaisia samalla paikkakunnalla minne menen synnyttämään, mutta kun mulla on tuo mun 2-vuotias enkä raaski jättää häntä "ilma äitiä" pitkäksi aikaa. Nuo isommat lapsethan kyllä pärjäisivät mutta ei tuo pieni (tai äiti ei pärjää ilman häntä=) ). Ja eikä se olisi mahdollistakaan, mieheni on päivät töissä ja tytär kotihoidossa, kuka häntä hoitaisi jos lähtisin toiselle paikkakunnalle.

Mulla tässä perätilassa ei ole varsinaisia kovia potkuja ollenkaan vaan isoimmat liikkeet tuntuvat tuolla ihan alhaalla sekä ylhäällä oikeassa kyljessä, hikka tuntuu tuolla ihan alhaalla joka on minusta aika ihme juttu. Pään tunnen ihan selvästi tuossa vasemman kylkiluun alla. Vauva on ns täydellisessä perätilassa eli jalat suorina ylöspäin.

Jääräpää; Onpa kiva kuulla että on muitakin syöksysynnyttäjiä, ymmärrät varmaan pelkoni enemmän kuin hyvin. Miten itse olet kokenut syöksysynnytyksen? Minusta se on ihan kauheaa, kipu jysähtää kerralla kunnolla päälle ja supistukset ovat tauottomia, mitään puudutusta ei ehdi koskaan saamaan jne. Pahinta on tuo välimatka!

Mulla on 16 ja 14 vuotiaat nuo vanhemmat lapset. Eka synnytys kesti 45 minuuttia, toinen 1 h 15 min. Molemmissa meni lapsivesi ensin joten älysin lähteä synkkärille. Ekassa supistukset alkoivat vasta muutaman tunnin päästä lapsiveden menosta, toisessa synnytyksessä ne alkoivat puolivälissä matkaa ja vauva syntyikin heti kun pääsimme synkkärin ovesta sisälle.

Tämän kolmannen, 2-vuotiaan, kohdalla varasin heti alkuraskaudessa ajan pelkopolille ja siellä sovimme että synnytys käynnistetään juuri tuon nopeuden vuoksi. Kyllä sitä sitten viikko käynnisteltiinkin ennekuin lähti käyntiin. Kaikkinensa synnytys kesti varmaan 1,5 h. Mutta loppu menikin sellaisella rytinällä etten juuri muista mitään, kauhea hälinä vaan ympärillä.

Tämän neljännenkin kohdalla kävin myös pelkopolille, käynnistysaika sovittiin tuolloin 20.8. Mutta nyt kaikki suunnitelmat heittivätkin häränpyllyä, kirjaimellisesti. eli jos vauva pysyy perätilassa niin silloin synnytystä ei jostain syystä voida käynnistää. Olisi tosi kauheaa odotella kotona synnytyksen käynnistymistä ja ottaa riski että vauva syntyy ambulanssiin. Haluaisin ehdottomasti sektion.

Juu ja sekin vielä, että tämä tytär sai syntyessään vain 4 pistettä, johtuen nopeasta synnytyksestä, ponnistusvaihe kesti yhden minuutin. Vauva oli syntyessään ihan veltto ja reagoimaton, luulin häntä kuolleeksi. En saanut häntä rinnalleni, hänet kiidätettiin heti happikaappiin. Mitä jos lapsi olisi syntynyt ambulanssiin, huh!

 

miina Mulla ensimmäinen lapsi syntyi ihan "normaalisti" eli 11h kesti ja meni kaikkien oppikirjojen mukaan. Tulin kuitenkin heti perään uudestaan raskaaksi ja ikäeroa heillä nyt 1v4kk. Ilmeisesti tuo lyhyt ikäero heillä sai aikaan sen että toinen syntyikin vauhdilla(elimistössä oli kuulemma tuoreessa muistissa). Nyt tämän kolmannen ja toisen ikäeroksi tulee 2v11kk. Mulla muutenkin elimistö venahtanut tuosta toisesta synnytyksestä niin että uskon synnytyksen taas olevan hyvin nopea (on kuulemma pissarakkokin pudonnut alaspäin sanoi lääkäri joka tarkoittaa huonoa pidätyskykyä).
Toisen lapsen k0hdalla oli onni onnettomuudessa että aavistin jotain olevan tekeillä (tuli aavistus jotain nestettä ja ajattelin että jos on lapsivettä ) . Soitin silloin sairaalaan ja sanoivat että jää kotiin vaan...mutta onneksi menin kuitenkin päivystykseen synnytyspolille ja 5 tuntia istuttuani odotussalissa pääsin aamuyöllä lääkärille (supistuksia ei siis ollut). Lääkkäri totesi että 3 cm auki ja osastolle ja sanoi että käynnistellään parin päivän kuluttua. Heti kun sain lääkärin oven suljettua takanani niin housuun tuli kaikki lapsivedet kerralla ja samalla alkoi kauheet supistukset että vaatteet sain just vaihdettua vessassa enkä enää päässyt kävelemään kunnolla. Mua vielä kidutettiin siellä käyrillä ikuisuuden vaikka työnsin siellä jo yksinäni "jotain" ulos kun en pystynytn pidättämään. Kun lopuplta tajusivat asiantilan niin Juoksujalkaa sitten kiidätettiin saliin ja meinasi kyllä taju lähteä kivusta johtuen. Vauva tuli sitten nopeesti maailmaan eikä mitään koneitakaan siellä synnytyssalissa ollut ehditty käynnistämään. Vähän repesi että muutama tikki. Itse asiassa koin tuon syöksysynnytyksen todella kivuliaaksi kun ei mitään kivunlievityksiä ollut mutta muuten ihan ok. Vauva sai 9 pistettä ja oli hyvin eloisa alusta asti ja oli 3,5kg. Ainut mitä nyt pelkään tuossa on se että en tajua lähteä ajoissa tai en ehdi sairaalaan. Kyllä sen kivun kuitenkin jotenkin kestää vaikka se onkin ihan mieletöntä...mutta toisaalta sitten se on myös pian ohi. Juuri se käynnistely mietityttää että jos se viekin pitkän ajan ennen kuin käynnistyy niin on sekin (kai) tuskallista. En tiedä kun mulla ei käynnistyksestä ole mitään kokemusta.

 

Minnihiiri onnea hyvistä kuulumisista ultrassa :heart:

Padmasheer surullista, että toinen pienistä ei jatkanut kasvuaan. Onnea kuitenkin ihanista ultra näkymisitä.

Jääris ihanaa, että 4D ultrassa kaikki oli niinkuin pitää! Koska on hyvä aika mennä siihen 4 D utraan?

Lokakuu tervetuloa mukaan. Onnea hyvistä ultra näkymistä. Minäkin haluaisin kertoa töissä raskaudesta vasta rakenneultran jälkee tai oikeastaan mahdollisimman myöhään.

 

Pinkki hvyä, että tyttö on siellä lähtöasennossa.

Ainoemppu minullakin tuli ihan jo alussa sitä hengästymistä.

Miina ihan selvä, että jännittää tuo sinunun tilanne, tsemppiä!

 

Huomenta

Huh, takana hyvin nukuttu yö, onneksi lämpötila on laskenut siedettävälle tasolle. Kävin ostamassa tuulettimenkin ihan varmuuden vuoksi mutta sille ei ollut viime yönä käyttöä.

Jääris; Mulla tuo käynnistys tapahtui niin että joka toinen päivä otin suun kautta jonkun tabletin pari-kolme kertaa päivässä ja sen jälkeen olin käyrillä tunnin. Jos mitään ei tapahtunut niin pääsin yöksi kotiin. Seuraava päivä oli lepopäivä ja sen jälkeen uusi yritys. Tätä kesti viikon, se oli rasittavaa, tuli jo epätoivo ettei vauva synny koskaan. Mutta muutoin en kokenut käynnistämistä mitenkään huonona tai tuskallisena asiana. Ottaisin sen mielelläni nytkin jos vain se on mahdollista.

Eilen oli kauhea mylläys vatsassa ja masuasukki hieman muuttikin asentoa, pää tuntui oikeassa kyljessä mutta yöllä hän olikin palannut entiseen asentoonsa. Jospa hän vielä kääntyisi, toivossa on hyvä elää.

Oivikki; Minä onnistuin salaamaan raskauteni työpaikalla niin että saivat tietää siitä vasta kuukausi ennen äitiyslomalle jääntiä. Toki esimiehille kerroin hyvissäajoin mutta toiset eivät tienneet. Salasin ihan tarkoituksella ja odottelin uteliaana koska supina alkaa=). Mulla on tosi pieni vatsa ja pukeutumalla oikein sain sen peiteltyä. Tai sitten eivät vaan osanneet katsoa sillä silmällä koska olen näin vanha=).

Pari viikkoa sitten naapuri oli ihmetellyt ystävälleni kun en pääse raskauskiloistani eroon, luuli että kilot ovat peräisin tuosta kaksi vuotiaastani . Siis, painoahan on muutoin tullut ihan kiitettävät 14 kiloa mutta ne taitaa olla kaikki rinnoissa ja takapuolessa=)

Mukavaa sunnuntaita teille Mammat!

miina70

 

Muakin jännittää Miinan puolesta .

Mää näin aivan kauheaa keskenmenounta viimeyönä. Se oli niin todellista, että piti herätessä heti kokeilla, onko pöksyt märät. Tunsin unessa, kuinka veri hulahteli pöksyihin ja lopulta sikiö syntyi, kun en pystynyt sitä pidättelemään. Kädellä sitten kokeilin, niin se sikiö tuntui kankaan läpi pikkareissa. Aivan järkky uni. Oon vieläki siitä järkyttynyt.

-Happis 13+ jotain

 

Miina asioilla on tapana järjestyä :heart: . Kyllä se vauva varmaan vielä kääntyy oikeaan asentoon. Niin kuinka paljon ennen laskettua aikaa se käynnistysaika sitten yleensä on jos selllaisen saa?

 

(.)
Rouviinnuttu on. Morsian oli kaunis ja sulhanen komea. Morsiamen puku peitti alkavan vatsakummun, niin että vain "vanha" kätilö (eli sulhasen täti) huomasi sen, väitti ettei häntä voi huijata, ei kyllä ollut tarkoituskaan. Asia tuli selväksi muillekin.

Huomista rakenneultraa odotellessa.

Tsemppiä Miinalle synnytystä odottaessa. Asiat kyllä järjestyy.

Rva Siiri S, 19+6

 

Onnea ja kukkasia rouva Sisiliskolle :flower:

 

Happihyppy, olipa kauhea uni, mun unet on kanssa aika kauheita, nykyään, liittyen aviokriisiin ja ex seikkailee unissani melkein joka yö.
Ilmeisesti raskaus saa aikaan outoja unia!!! Onneksi sun uni ei ollut totta......

 

Miina sinullahan tosi hienosti onnistui tuo työpaikalla salaaminen. Katsotaan miten minulle käy, vielä ei kyllä näy mihinkään.

Onnea Siiri Sisilisko :flower:

Happis kauhea uni oli. Minä näin muutamian viikon tässä alussa paljon unia, kun yleensä en näe tai muista niitä yhtään. Toivottavasti tuollaisilta painajaisilta säästyn.

Vauvatoive sinulle toivon kauniinpia unia.