4-vuotias sylkee, potkii, raapii, tönii ym. terrorisoivaa. Normaalia?

[huolestunut]

Missä on mennyt vikaan, kun lapsesta on tullut tuollainen. Kun muut 1.5-vuotiaat lapset tönivät, veivät leluja kädestä ja kiusasivat muita lapsia, meidän poika oli kuin enkeli. Nyt sama vaihe on tullut kun poika on jo 4-vuotias kun nämä 1.5-vuotiaana olleet termiitit ovat rauhoittuneet. Huomiosta ei voi olla kyse, sillä lapsi saa enemmän huomiota kuin moni muu lapsi. Lapsi on kotihoidossa ja virikkeitä ja seuraa riittää. Hän on kolmelapsisen perheen keskimmäinen. Koko ajan kehutaan ja kehutaan. Annetaan hyvää palautetta aina kun siihen on tarvetta. Syliä saa koska vain. Silti jatkuva negatiivinen käytös jatkuu. Esimerkkinä tästä luin kirjaa kuopukselle, kun poika tuli ja sylkäisi meidän päälle ihan yks kaks. Juuri tätä ennen olin lukenut kirjan hänelle ja antanut huomiota. Pikkusisko on kohta 2v joten ei ole mitään tuoretta mustasukkaisuusvaihettakaan päällä. Onko käytös normaalia tuon ikäiselle vai mistä voi olla kyse??

 

[Kowalski]

Oliskohan sitä, että jos uhma jäi jossain vaiheessa tulematta, niin se tulee nyt kahta kauheampana? :/

Ei muuta kuin pitkää pinnaa teille vanhemmille :hug:

Käykö lapsi kerhossa tms? Mietin, että onkohan ikäistään seuraa vailla.

 

[Tähtisumu]

En sanois etta toi olis normaalia minkaan ikasena. Kaipaisko poika kuitenkin lisaa huomiota? Jos vaikka kaipaa enemman kun muut tai kahdenkeskista aikaa sinun tai isansa kanssa? USkon etta toi "huonot tavat" menee kuitenkin ohi kun rajat on kokeiltu.
Jaksamista ja omia hermojasi saastat kun et mene kiukutteluun mukaan, ainakin meilla se toimi. :hug:

 

[vieras]

Oliskohan sitä, että jos uhma jäi jossain vaiheessa tulematta, niin se tulee nyt kahta kauheampana? :/

Ei muuta kuin pitkää pinnaa teille vanhemmille :hug:

Käykö lapsi kerhossa tms? Mietin, että onkohan ikäistään seuraa vailla.

Samaa ajattelin, nyt voi olla uhma (tai oman tahdon ikä, joksi sitä nykyään kutsutaan), jos sitä aiemmin ei ole ollut. Jos lapsi ei ole kerhossa tms. niin nyt voisi olla sille oikea hetki, alkaa olla siinä iässä, että ikäisten seura on tarpeen. Tekee myös hyvää tottua ryhmään ja oppia miten siellä käyttäydytään, jos ei vielä ole enempiä kokemuksia siitä tullut. Lapsilla on monenlaisia vaiheita, ehkä neuvolassakin osattaisiin auttaa? Voimia teille!

 

[samaa mieltä]

kuin ågorginaali, että onkohan lapsella ikäistään seuraa? Näkeekö tarpeeksi saman ikäisten käytösmalleja ja oman iän leikkejä?
Eiks jossain ollu tutkimus, että keskimmäisellä lapsella on aina vaikeampaa monilapsisessa perheessä? Vanhin huomataan koska hän on vanhin, nuorin saa huomiota olemalla pieni, ja keskimmäinne jää jalkoihin, vaikka sitä ei tietoisesti tee. Kuulemma lapsesta tuntuu siltä että häntä ei huomata. hitto ku en muista missä tää tutkimus oli..

Mutta olkaa kärsivällisiä ja ehdottomia. Jos ei muuta ni rankaisut ja jäähyt. Ja tosiaan, antakaa pienimmästäkin asiasta positiivista palautetta ja tehkää tilanteet sellaisiksi ettei konflikteja pääse syntymään. ennaltaehäisy jos mahdollista, että ehdit kehua ennenku tapahtuu. =)

 

[heppatyttö]

No todellakin on normaalia uhmiksen touhua. Samoista asioista kamppailen oman poikani kanssa. Tänään just neuvolassa kysyin samaa asiaa ja antoi MLL:n ohjekirjasen 4-5 v. ja sen mukaan ainakin aivan normmalia rajojen kokeilua, testausta jne. Eli vain pitkää pinnaa

 

[Kowalski]

Eiks jossain ollu tutkimus, että keskimmäisellä lapsella on aina vaikeampaa monilapsisessa perheessä? Vanhin huomataan koska hän on vanhin, nuorin saa huomiota olemalla pieni, ja keskimmäinne jää jalkoihin, vaikka sitä ei tietoisesti tee. Kuulemma lapsesta tuntuu siltä että häntä ei huomata. hitto ku en muista missä tää tutkimus oli..

Olen kuullut saman jutun, jopa psykan tunnilla joskus: keskimmäinen on väliinputoaja, ja keskimmäisen kanssa on useimmiten suurimmat ongelmat.

 

[Valaja]

Se on vain vaihe. Yks ikävä vaihe. Ei aina kannata olla kovin syvällinen, jos perusasiat on kunnossa. Sinnillä vaan samaan malliin.

 

[heppatyttö]

Meidän poika on vanhin eikä todellakaan "väliinputoaja" ja aivan samoja juttuja on. Myös kaverini vanhimmalla sama uhma vaihe.

Tässä pätkä MLL:n sivuilta 4-5 vuotiaasta:

"
Itsekeskeisyys usein vähenee tässä iässä. Lapsi pystyy aiempaa paremmin ottamaan huomioon muidenkin tunteita ja toiveita. Lapsi osaa mm. osoittaa myötätuntoa, lohduttaa ja houkutella muita paremmalle tuulelle. Aina ei kuitenkaan ole mukava jakaa, joustaa eikä ottaa muita huomioon!

4-vuotias nauttii samanikäisten lasten seurasta. Tunteita on vielä vaikea hallita, ja lapsi voi joskus olla leikeissään aggressiivinen, huutaa ja töniä. "

 

[heppatyttö]

Se on vain vaihe. Yks ikävä vaihe. Ei aina kannata olla kovin syvällinen, jos perusasiat on kunnossa. Sinnillä vaan samaan malliin.

NO JUURI NÄIN!!!

 

[huolestunut]

Lapsi käy 2krt viikossa kerhossa, siellä ikäistä seuraa. Meillä on paljon kyläpaikkoja, joissa käydään viikottain. Tuttavapiiristä ei löydy ihan samanikäistä poikaseuraa.

 

[vieras]

En sanois etta toi olis normaalia minkaan ikasena. Kaipaisko poika kuitenkin lisaa huomiota? Jos vaikka kaipaa enemman kun muut tai kahdenkeskista aikaa sinun tai isansa kanssa? USkon etta toi "huonot tavat" menee kuitenkin ohi kun rajat on kokeiltu.
Jaksamista ja omia hermojasi saastat kun et mene kiukutteluun mukaan, ainakin meilla se toimi. :hug:

Ihan normaalia tuon ikäisen kokeilua. Tietenkin lapset ovat erilaisia persoonia, joten toisilla kasvaminen tekee kipeämpää kuin toisilla.