4-vuotias on jo useasti sanonut haluavansa kuolla, että voi nähdä taivaan ja Jumalan. Mitähän tuohon osaisi sanoa..

Mun mielestä pienille lapsille ei tarvitsisi selitellä omia uskomuksiaan, eikä isommillekaan lapsille ainoana totuutena, vaan silleen "mä uskon näin ja joku toinen jollain toisella tavalla"-tyyliin.

Mulla onkin yksi todella fiksu uskovainen kaveri (vl), joka ei kerro lapsillensa uskontojuttuja. Saavat kuulemma sitten isompana itse päättää mihin uskovat, mutta kotoa ei tule pelottelua (sitähän se usein on, jos kovin aivopestään).

 

Mulla onkin yksi todella fiksu uskovainen kaveri (vl), joka ei kerro lapsillensa uskontojuttuja. Saavat kuulemma sitten isompana itse päättää mihin uskovat, mutta kotoa ei tule pelottelua (sitähän se usein on, jos kovin aivopestään).

Taitaa olla ainoa laatuaan. :O

 

Taitaa olla ainoa laatuaan. :O

Näin mäkin veikkaisin.

 

onkohan APn muksu ymmartanyt taivaan merkityksen oikein. puhuuko han tasta oikeasta taivaasta jonne paasee lentokoneella vai uskonnollisesta taivaasta ja ymmartaako ettei ole sama asia...

 

Mun mielestä pienille lapsille ei tarvitsisi selitellä omia uskomuksiaan, eikä isommillekaan lapsille ainoana totuutena, vaan silleen "mä uskon näin ja joku toinen jollain toisella tavalla"-tyyliin.

Mulla onkin yksi todella fiksu uskovainen kaveri (vl), joka ei kerro lapsillensa uskontojuttuja. Saavat kuulemma sitten isompana itse päättää mihin uskovat, mutta kotoa ei tule pelottelua (sitähän se usein on, jos kovin aivopestään).

Aivopesu erikseen, mutta Jumalasta, Jeesuksesta ja Taivaasta voi kertoa niin ettei koskaan pelottele lasta tai heitä semmoisia ehdollisia "jos et tee oikein, niin..."-lauseita.

Mä olen kertonut lapsille että Jumala on tehnyt tän kaiken, rakastaa meitä, on meidän kanssamme, auttaa kun me rukoillaan (rukousvastauksia lapset on saaneet paljon vaikka korostan heille että Jumala ei aina tee ku nka me halutaan), auttaa ettei tule painajaisia yöllä.
Meidän koululainen pitää Jeesusta "kovana jätkänä", jonkinlaisena supersankarina joka on vahvin kaikista.

 

mielestäni lapsi tarvitsee nyt asiantuntijan arvion tilanteesta. Saat itsekkin mielenrauhan jos todetaan että lapsella kaikki hyvin, nimittäin jo 4 vuotiaat voivat olla "itsetuhoisia" omalla tavallaan.

 

mielestäni lapsi tarvitsee nyt asiantuntijan arvion tilanteesta. Saat itsekkin mielenrauhan jos todetaan että lapsella kaikki hyvin, nimittäin jo 4 vuotiaat voivat olla "itsetuhoisia" omalla tavallaan.

Mun mielestä tuo nyt ei kerro mistään itsetuhoisuudesta vaan luonnollisesta uteliaisuudesta. Lapsi voi kysyä noita jopa innostuneena. Meillä tuo isompi on halunnut päästä Taivaaseen suunnilleen niillä perusteilla kun saisi siellä jätskiä (en tiedä onko teologisesti oikein ) ja näkisi edesmenneen pappansa.

 

Onneks en ole omilleni koskaan puhunut tollasista taivashöpinöistä. Tietävät että kuollut ihminen tai eläin haudataan ja siinä se.

 

Olipas taas yllättävää, että tässäkin asiassa isoimmaksi ongelmaksi nousee se, että lapselle on kerrottu jumalasta.

 

kannattaa varmaan olla yhteydessä perheneuvolaan,ei kuulosta ihan normaalilta jos jatkuvasti sanoo haluavansa kuolla

 

Olipas taas yllättävää, että tässäkin asiassa isoimmaksi ongelmaksi nousee se, että lapselle on kerrottu jumalasta.

No mutta sehän on tässä osa ongelmaa.. On puhuttu taivaasta ja jumalasta, ja nyt lapsi haluaisi kuolla jotta näkisi molemmat.

Jos näistä ei olisi puhuttu, niin epätodennäköistä että lapsi puhuisi moisia. Ellei lapsella sitten oikeasti ole jokin pahasti vinossa, masennusta, hyväksikäyttöä ym.

 

Miksi pitää heti nähdä jotenkin ongelmallisena tällaiset asiat? Kuuluu normaaliin kehitykseen pohtia syntyjä syviä. Ei lapsi voi kunnolla käsittää edes koko kuolema ja taivas käsitystä. Älä ota vakavasti. Lapsi nyt vain höpöttelee ja aivan ymmärrettävää. Ei kannata tehä isoa numeroa.

 

No mutta sehän on tässä osa ongelmaa.. On puhuttu taivaasta ja jumalasta, ja nyt lapsi haluaisi kuolla jotta näkisi molemmat.

Jos näistä ei olisi puhuttu, niin epätodennäköistä että lapsi puhuisi moisia. Ellei lapsella sitten oikeasti ole jokin pahasti vinossa, masennusta, hyväksikäyttöä ym.

Kyse on 4-vuotiaasta. Ei sen ikäinen vielä ymmärrä kuoleman lopullisuutta oli siinä taivassatuja tai ei. Jos tosissaan ollaan huolissaan lapsen kuolemanhalusta ja epäillään masennusta tai hyväksikäyttöä, siihen ei mitenkään liity taivaat ja jumalat. Ja jos taas on kyse pelkästään uteliaisuudesta, joka kohdistuu taivaaseen, asiassa ei ole mitään huolestuttavaa.

 

kannattaa varmaan olla yhteydessä perheneuvolaan,ei kuulosta ihan normaalilta jos jatkuvasti sanoo haluavansa kuolla

Halu nähdä Taivas/kuoleman miettiminen vs. jatkuva halu kuolla elämän masentavuuden takia ovat eri asioita.
Meidän muksu rinnastaa Taivaan suunnilleen joksikin huvipuistoksi ja haluaa sinne mutta ei tuo masentunut ole.

Ap ei ole itse asiassa edes kertonut että onko lapsi edes masentunut tai ahdistunut, ja tulee mieleen että onko kyse siitä että tässä asiassa se äiti on se ahdistuneempi osapuoli.

 

Minä en sanoisi mitään. Antaisin lapsen puhua. Enimmillään kysyisin miksi näin, sitten jättäisin asian silleensä. Lapsille tuossa ei ole mitään synkkää, se on vain sellaista jutustelua ja mutustelua. Jos aikuinen menee siihen liikaa mukaan, siitä voi kasvaa isompi asia kuin se onkaan.

 

Kyse on 4-vuotiaasta. Ei sen ikäinen vielä ymmärrä kuoleman lopullisuutta oli siinä taivassatuja tai ei. Jos tosissaan ollaan huolissaan lapsen kuolemanhalusta ja epäillään masennusta tai hyväksikäyttöä, siihen ei mitenkään liity taivaat ja jumalat. Ja jos taas on kyse pelkästään uteliaisuudesta, joka kohdistuu taivaaseen, asiassa ei ole mitään huolestuttavaa.

Ai, mä oon sitten varmaan kasvattanut lapseni väärin, koska kyllä he tuossa iässä tiesivät että sieltä haudasta ei enää nousta. Että kuollut on kuollut, ei elä enää ikinä.

 

jos minkään ikäinen lapsi sanoo tahtovansa kuolla on asiantuntijan arvio silloin paikallaan! pienikin lapsi voi olla itsetuhoinen

 

[QUOTE="V ieras";29415565]Ai, mä oon sitten varmaan kasvattanut lapseni väärin, koska kyllä he tuossa iässä tiesivät että sieltä haudasta ei enää nousta. Että kuollut on kuollut, ei elä enää ikinä.[/QUOTE]

Niin sitähän tuo juuri tarkoittikin. :headwall: Puhuin lopullisuuden ymmärtämisestä, en tietämisestä. 4-vuotias on aika pieni vielä.

 

[QUOTE="ninja";29415830]jos minkään ikäinen lapsi sanoo tahtovansa kuolla on asiantuntijan arvio silloin paikallaan! pienikin lapsi voi olla itsetuhoinen[/QUOTE]

Voi olla itsetuhoinen, mutta ap:n keissi ei kerro ainakaan vielä semmoisesta mitään. Olennaista on että MIKSI lapsi haluaa kuolla. Senkö takia että olisi jännä nähdä se mahtava paikka mistä vanhemmat puhuu (vaikka maanpäällinen elämäkin tuntuu lapsesta kivalta) vai sen takia että oma elämä on niin kurjaa.

 

Voi olla itsetuhoinen, mutta ap:n keissi ei kerro ainakaan vielä semmoisesta mitään. Olennaista on että MIKSI lapsi haluaa kuolla. Senkö takia että olisi jännä nähdä se mahtava paikka mistä vanhemmat puhuu (vaikka maanpäällinen elämäkin tuntuu lapsesta kivalta) vai sen takia että oma elämä on niin kurjaa.

Niinpä. Jos lapsi kertoo haluavansa lentää kuuhun, tarkoittaako se, että hänellä on kotona huono olla ja haluaa sieltä mahdollisimman kauas? Kyllähän lapsikin sen tietää, että kuu on aika kaukana kotoa.

 

[QUOTE="dawn";29414956]Oliko sulla onnellinen, tasapainoinen lapsuus? Eikö kukaan perheestäsi, lähipiiristäsi ollut uskossa?[/QUOTE]

Minun pappa oli, mutta ei se kyllä niistä asioista minulle puhunut sillon kun olin pieni.. Joskus sitten kun olin teini pahimmillaan, niin saattoi se sanoa että hänellä ei ole ikinä yksinäistä koska Jeesus on hänen sydämessään... Tuo vaan jotenkin painui mieleen. Vaikka sillon olin tietenkin sellanen että tukin korvani ja melkein huusin päälle, että ei kiinnosta... Ei tullut mieleenkään se että haluaisin tulla uskoon.
Minun mummokin oli kai uskossa, mutta hän kuoli jo silloin kun ehdin täyttää 3, enkä muista häntä ollenkaan

Mun vanhemmat on aina jollain lailla kunnioittaneet uskovia, mutta ihan "normaali" perhe meillä oli. Ikinä ei puhuttu Jumalasta tai mistään hengellisistä asioista... Isäkin saattoi kutsua mun pappaa hieman "pilkallisesti" taivaan mieheksi...

Olin myös perheen ainut lapsi ja loppu peleissä aika lellittykin. Vaikka sain aikalailla kaiken mitä halusin, tuli mulle kumminkin aina olo että jokin puuttuu...

 

muistan kyllä sen että joskus kyselin että miten pääsee taivaaseen, niin vastaus oli aina "kun vaan uskot että Jumala on olemassa", tuollaisen vastauksen sain.

Kyllähän nykymaailmassa monikin sanoo, että uskoo Jumalaan, mutta se jääkin sitten siihen, ei se ole sellaista uskossa olemista jne.

 

muistan kyllä sen että joskus kyselin että miten pääsee taivaaseen, niin vastaus oli aina "kun vaan uskot että Jumala on olemassa", tuollaisen vastauksen sain.

Kyllähän nykymaailmassa monikin sanoo, että uskoo Jumalaan, mutta se jääkin sitten siihen, ei se ole sellaista uskossa olemista jne.

Sinäkö se täällä taas omilla valtuuksillasi taivaspaikkoja jakelet ja lokeroit ihmisiä "oikeasti uskoviin" ja sitten niihin toisiin.

 

[QUOTE="vieras.";29416107]Sinäkö se täällä taas omilla valtuuksillasi taivaspaikkoja jakelet ja lokeroit ihmisiä "oikeasti uskoviin" ja sitten niihin toisiin.[/QUOTE]

minusta tuntuu että se lokerointi on jonkun toisen korvien välissä

 

No katsos, oletko kuullut mullasta? Sellaiseksi ihminen muuttuu ja käsittääkseni siihen mullan pinnalle kasvaa kukkia, nurmea ja esim. puiden juuret menevät syvälle sinne multaan..

Onko sielu todistetusti olemassa?

Onko todistettu, ettei sitä ole?