A
auttakaa
Vieras
Meillä on 3v tytön nukkumaanmeno muuttui yhtäkkiä pari viikkoa sitten ihan hulluksi temppuiluksi. Aiemmin meni ihan kiltisti nukkumaan kun vaan laulettiin pari laulua, toivotettiin hyvät yöt ja jätettiin omaan huoneeseen sänkyynsä.
Sitten jossain vaiheessa tuli se että alkoi huutaa kun lähdin pois huoneestaan ja pyysi jäämään viereen istumaan. Siinä sitten hädissäni lupasin kun en halunnut että vauva herää tytön huutoon ja kohta olis kaksi huutavaa ipanaa... Väärin toimin, tiedän. Kuitenkin koin sen vielä varsin helpoksi kun ei vieressä tarvinnut istua kuin varttin verran ja tyttö oli unessa.
Nyt on pari viikkoa ollut ihan järjetöntä, jos istun vieressä niin alkaa vaan temppuilemaan, sanoo että en haluu nukkua ja istuu eikä suostu edes menemään makuulle. Olen sanonut että istun jos hän alkaa kiltisti nukkumaan, jos ei nuku niin en menen sitten toiseen huoneeseen. Aina kun poistun huoneesta niin alkaa se järkyttävä karjuminen ja itkeminen. En tiedä miten kauan voin antaa hänen huutaakaan yksin siellä huoneessaan.
Lopettaa lopulta sen huutamisen sitten kun isä menee ja sanoo että nyt nukutaan. Ongelmallisinta on nyt se että mies on menossa viikon päästä leikkaukseen jonka jälkeen ei pääse todellakaan liikkumaan kunnolla joten hänestä ei sitten ole apua pitkään aikaan. Eli mun pitäis yksin jaksaa tota temppuilua jos ei saada häntä taas opetettua jäämään yksin rauhassa nukkumaan. Miten se nyt onnistuu? Annetaanko huutaa vaan? Kun jos huutaa niin sitten on mentävä kuitenki nenää pyyhkimään kun on ihan räkäinen ja taas kaikki alkaa alusta.... huoh... en olis uskonut että näin avuton voisin olla noin pienen muksun kanssa. Paskaksi äidiksi tunnen itseni
Sitten jossain vaiheessa tuli se että alkoi huutaa kun lähdin pois huoneestaan ja pyysi jäämään viereen istumaan. Siinä sitten hädissäni lupasin kun en halunnut että vauva herää tytön huutoon ja kohta olis kaksi huutavaa ipanaa... Väärin toimin, tiedän. Kuitenkin koin sen vielä varsin helpoksi kun ei vieressä tarvinnut istua kuin varttin verran ja tyttö oli unessa.
Nyt on pari viikkoa ollut ihan järjetöntä, jos istun vieressä niin alkaa vaan temppuilemaan, sanoo että en haluu nukkua ja istuu eikä suostu edes menemään makuulle. Olen sanonut että istun jos hän alkaa kiltisti nukkumaan, jos ei nuku niin en menen sitten toiseen huoneeseen. Aina kun poistun huoneesta niin alkaa se järkyttävä karjuminen ja itkeminen. En tiedä miten kauan voin antaa hänen huutaakaan yksin siellä huoneessaan.
Lopettaa lopulta sen huutamisen sitten kun isä menee ja sanoo että nyt nukutaan. Ongelmallisinta on nyt se että mies on menossa viikon päästä leikkaukseen jonka jälkeen ei pääse todellakaan liikkumaan kunnolla joten hänestä ei sitten ole apua pitkään aikaan. Eli mun pitäis yksin jaksaa tota temppuilua jos ei saada häntä taas opetettua jäämään yksin rauhassa nukkumaan. Miten se nyt onnistuu? Annetaanko huutaa vaan? Kun jos huutaa niin sitten on mentävä kuitenki nenää pyyhkimään kun on ihan räkäinen ja taas kaikki alkaa alusta.... huoh... en olis uskonut että näin avuton voisin olla noin pienen muksun kanssa. Paskaksi äidiksi tunnen itseni