LA 31.8.
Kertomus ~ 27v ~ TYKS ~ ensimmäinen ~ Poikalupaus
Tuossapa nuo tiedot
Itse olen ajatellut pitää
vauvakutsut. Jonkun verran olen googletellut ohjelmaa sinne, kun tuntuis vähän tyhmältä pitää pelkkiä kaffekekkereitä. Jotain pientä tyttöjen hömppää, ettei menis siihen et porukka istuskelee sohvalla ja jutun aihe kääntyy siihen mitä vauvajuttuja kukakin toi...
Itse olen ostanut suurimman osan tavaroista kirppareilta, joko fb-ryhmän tai sitten turkulaisesta lastenkirppis-PikkuSiilistä.
Sitteri tuli myös käsikaupan kautta, tuollainen Disneyn Nalle Puh-hahmoinen melko perus jossa irroitettava lelukaari. Tosin sen lelukaaren onnistuin jo rikkomaan kun oli toinen klipsu vähän jäykkä ja sehän napsahti poikki
Ystävämies kehotti ostamaan jotain epoksiliimaa kovettajan kera niin pitäisi kuulemma kestää. Vielä en ole liimannut, saatika sitten edes koko epoksitavaraa ostanut.
Pinnasänky tulee isältä kunhan hän ehtii tsekkaamaan sen kunnon. Kyseessä vanha "perinnesänky" jossa on jo isäni nukkunut, minä sekä pikkusisarukseni myös. Sitä on ihan sitä varten säästetty että aikanaan saa jälkikasvun jälkikasvu siinä sitten myös nukkua
Toisessa päädyssä Bambi-hahmoja maalattu, Bambi itse sekä Rumpali ja Kukka. Kunhan on ehjä ja asiallisessa kunnossa niin ehdottomasti otan sen käyttöön. Voi olla, ettei siinä ole kaikkia hienoja ominaisuuksia kuten laskettavat reunat tms. mutta tunnearvoa on :heart:
Vaunut, kaukalo ja matkarattaat ostan käytettynä. Niistä on jo kaupat sovittuna, vaihtavat omistajaa tuossa kesä-heinäkuussa kun tämänhetkinen käyttäjä siirtyy isojen poikien rattaisiin
Meille tulee
Z-Line Alu Combi-yhdistelmät värinä musta joissa lilat tehosteet, kaukalo telakkansa kera sekä matkikset ovat
Gracon mustat. Vaunuihin saan sadesuojan, hyttysverkon sekä Gracon hoitokassin myös.
Omista
kotiutumisvaatteista ei ole mitään hajua. Vauvalle olen miettinyt jo paria eri asukokonaisuutta joihin luonnollisesti kuuluu pipo, body, potkuhousut sekä vielä joku viltti kaukaloon, riippuu mikä on lämpötila silloin elo-syyskuun vaihteessa kun laskettu aika on.
Vauvan asennosta ei mitään hajua, vielä on sen verran paljon tilaa muljata että iskuja tulee vähän joka suuntaan
Yleensä kyllä itsestä katsottuna vatsan oikealle sivulle sekä aika kohtisuoraan alas eli luulisi sitten jalkojen olevan vielä enimmäkseen tuonne alasuuntaan. Kovin tiukkoja monotuksia tuleekin, saa ihan säpsähdellä kun latasee niin täysillä
(.)
Eli voisin vähän esitellä itseäni tässä lopuksi sekä kertoilla tämän hetken kuulumisia. Olen siis 27-vuotias turkulainen, odotan ensimmäistäni. Kyseessä pilleriraskaus joka on ollut hyvinkin oireeton, pikkumörkö ei ilmoitellut olemassaolostaan
yhtään mitenkään paitsi parilla väliinjääneellä tyhjennysvuodolla joista ensimmäisen pistin vielä pitkäaikaisen pilleriensyömisen piikkiin ja toisen kohdalla sitten jo tuntui pieniä nipistelyjä alavatsassa ja teinpä sitten taukoviikon lopussa raskaustestin joka näytti erittäin selkeää positiivista.
Ensimmäisen 3kk aikana olen rysäyttänyt autollani melko komeasti ojan pohjalle, tippunut suurikokoisen hevoseni selästä jäiseen maahan kyljelleni, suorittanut ilman miesvoimia kohtuu raskaan muuton ja kantanut siis siskopuoleni kanssa kahdestaan kaikki huonekalut kummankin asunnosta rappusia ylös-alas... Missään ei tuntunut miltään, kukaan ei ilmoitellut et "hei äiskä rauhotus vähän ku mäki oon täällä". Ei pahoinvointeja muutamia heikotuksia lukuunottamatta jotka pistin senhetkisen syömisten perusteella ihan alhaisen verensokerin piikkiin. Iskiastyyppisiä kipuja on ollut jo aika alussa, mutten ole tiennyt että moiset voisivat johtua raskaudesta. Sen erikoisempaa väsymystäkään ei ole ollut, teen nelivuorotyötä Nokian tehtaalla joten jos vähän on väsyttänyt niin onko se ihmekään kun vuoroja on sikin sokin kaikkia sekaisin ja nukkuminen usein melko vähäistä.
Istukka mulla on etuseinässä joten en ole osannut tunnustella mitään liikkeitäkään, jos jotain "kuplahduksia" on tuntunut, en muista että olisi, mutta JOS on, niin äkkiäkös nekin joksikin ruoansulatustuntemuksiksi leimaa. Kohtunikin on taka-asennossa joten mitään vatsaakaan ei merkittävästi ollut. Pienen pienen pömpön alun havaitsin tuolla samalla viikolla kun testinkin tein. Mutta tosiaan, positiviinen testi sunnuntaina 1.4., 2.4. soitin ehkäisyneuvolaan koska ensimmäinen ajatus oli että keskeytän sen. Erosin lapsen isästä alkuvuodesta ja luulin että tämä raskaus olisi ollut erään toisen aikaansaannos ja siis suht alussa vasta. Toki hänelle ensimmäiseksi ilmoitin että miten on käynyt ja hänenkin kantansa oli että kesken, koska ei ole valmis isäksi vielä. Sain ajan e-neuvolaan keskiviikoksi 4.4. ja siellä ultrattiin, ensin alakautta mutta sitten lääkäri ihmetteli että onko mulla virtsarakko täynnä. No ei se ollut, kokeili uudestaan ja totesi että ei, kun tää on vaan niin iso jo! Siinä kohtaa vähän säikähdin että mitä... Sitten hän ultrasi vatsan päältä ja siellähän sitten näkyi ihan selkeä vauvan alku jo, viikolla 18+5. Lääkäri näytti näytöltä mulle myös kuvaa ja kuulosteli sydänäänet ja tsekkasi muutenkin että kaikki oli ihan kunnossa, pikkuinen liikuskeli kovinkin reippaasti siellä
:heart:
Hän täytti kuitenkin mulle Valviraa varten laput jotta olisin saanut anoa keskeytystä. Soitin kuitenkin lääkärikäynnin jälkeen eksälleni, kerroin viimeisimmät kuulumiset ja pyysin miettimään melko pikaisesti mitä tehdään. Ollaan ihan hyvissä väleissä, et sen suhteen ei ongelmaa. Kehoitin soittamaan äidilleen sekä myös siskolleen (jolla la 1.7.) jotta saa vähän tukea ja keskusteluapua ettei yksin pyörittele asiaa päässään. Tultiin siihen tulokseen, että vauva saa tulla, eksä on hänen elämässään mukana sekä osallistuu kuluihin ym. ja siskonsahan olikin sitten aivan innoissaan kun parin kuukauden ikäerolla on serkukset syntymässä
Siinä sitten odottelin pääsiäisen pyhien yli, soitin lähineuvolaan, kävin siellä ja sieltä lähtiessä sainkin jo soitella aikaa rakenneultraan johon myös vauvan isä tuli mukaan ja aika silmät iloisina hän siellä katseli monitorista pikkumörköä
Isyystestin hän tietenkin haluaa teettää, vaikka itselleni onkin ihan itsestäänselvyys että vauva on hänen mutta ymmärrän kyllä hänenkin kantansa asiaan ja ihan vapaasti saa isyytensä varmistaa. Niin itsekin tekisin samassa tilanteessa.
Nyt tässä on sitten vaan odoteltu ja ihmetelty liikkeitä sekä kasvavaa vatsaa, osteltu vaatteita ym. pientä tavaraa ja fiilistelty hyvän ystävän sekä tuon eksän siskon kanssa vauvajuttuja, ystävälläni kun on laskettu aika kuutisen viikkoa ennen minua
Kaksi neuvolakäyntiä on takana, yhdellä luennolla olin kuuntelemassa synnytyksestä sekä vauvan käsittelystä ja tulevana maanantaina on sokerirasitus
Loppukuusta taas neuvola-aika sekä lääkärintarkastus. Työpaikan kautta lähettelin raskaustodistuksen sekä Kela-laput eteenpäin ja odottelen sieltä sitten päätöstä, vaatteita ja tavaraa on tullut sen verran hankittua jo, että pyysin paketin rahana. Saa nähdä saanko edes sitä, kun olisi pitänyt se ensimmäinen neuvolakäynti suorittaa jo aikaisemmin, mutta kun en tiennyt koko raskaudesta ennen kuin silloin huhtikuun alussa vasta
Ja se ensimmäinen lääkärikäynti meni sinne 18+5 asti vasta.
Mutta mutta, tälläinen romaani näin alkuun. Vatsakuvia ei ole ensimmäistäkään vielä. Asun "avioliiton kautta siskopuoleni" kanssa eikä vaan ole häntä tullut pyydettyä vatsaa kuvaamaan, en jotenkin osaa, tuntuu kummalta... Pitäisi varmaan itse kuvailla automaatilla tai peilin kautta
Tuo sukulaisuussuhde on siksi lainausmerkeissä kun tosiaan verisukua emme ole, isäni ja hänen äitinsä olivat aikanaan naimisissa ja olemme melko pienestä asti olleet yhdessä kuitenkin.
Kertomus & Minimörkö 25+2