35+ Lapsettomat

Kysyn näin jälkikäteen että mahtuisinko vielä minäkin mukaan tähän ketjuun? :ashamed:
Kokeneista lääkäreistä vielä että käsittääkseni Felicitaksessa on Suomen ensimmäisen IVF:n suorittanut lekuri edelleen hommissa.

Tuleeko kenellekään teistä lugeista (progesteronista) agressiivisia tuntemuksia? Meikäläisellä menee hermot.
 
Piti tarttua tuohon Anjan eiliseen viestiin, kun oikein karvat nousi pystyyn. Mua ainakin ottaa pannuun just tollanen ajattelemattomuus, kun todellakin niitä lapsia ei niin vain tehdä ja vaikka suunnitellaankin aktiivisesti hankkimista ja hoitoja, ne ei suunnitelmien mukaan kuitenkaan toteudu. Tämän kaiken kokeneena musta ainakin on tullut tosi varovainen, kun uudessa porukassa tutustutaan. En todellakaan utele ihmisten "lastenteosta" yhtään mitään. Varmaan siinä on toinen puoli itsesuojelua. Eipä tartte omista "suunnitelmista" kertoa mitään.
Anja, et todellakaan ole mikään luuseri, vaan määrätietoinen, upea aikuinen nainen, joka etsii aktiivisesti, sitkeästi ja kärsivällisesti ongelmaan ratkaisua. Lopussa kiitos seisoo ja asiat järjestyvät aina parhain päin. Nurkan taakse ei vain vielä näe!
Olisipa meillä joku "salainen" käsimerkki tms, jolla voisi viestiä porukassa, että "Hei, kärsin lapsettomuudesta!". Silloin voisi ventovieraiden keskelläkin tuntea yhteenkuuluvuutta, ja voisi yhdessä pakoilla noiden "lapsentekijöiden" keskustelunavauksia. :LOL:

Tsemppiä naiset!
 
Salainen käsimerkki saa kannatusta.
Miten olis, kun raskaana olevat ihmiset aina silittelee vatsaansa, jos vaikka valittais sellainen napakka vatsan taputtelu vasemmalla kädellä? Kutsuilla helposti muut tulkitsisivat kylläisyyden osoituksena, mutta asiaan vihkiytyneet ymmärtäisivät salaisen viestin...
:LOL:
 
Sunnuntaita!

Chloe :wave:

Seinäkukkanen peukut pystyssä täällä ollaan edelleen. Ei se tuhrutus vielä mitään merkkaa.

Anja ihmiset on kyllä tosi ajattelemattomia, useimmin vielä naiset. Harvemmin miehet toisiltaan kyselee moisia, mun mieheltä ei kuulemma ole kukaan koskaan kysellyt. Yleensäkin, miks ihmeessä pitää vierailta ihmisiltä kysellä henkilökohtaisia asioita, oli ne sitten arkoja aiheita tai ei niin arkoja? Monesti kannattaisi vissiin vastata takaisin jotain tosi nasevaa, mut usein käy niin että itse hölmistyy sitä ajattelemattomuutta, eikä osaa sanoa juuta eikä jaata. Multa kerran tässä kysyi yks työkaveri et mihin mä oon lähdössä, kun kesken päivän oli jälleen menossa lääkäriin. Silloin onneks sain sille sanottua, ettei se kuulu sille ja on ihan mun ja esimiehen välinen asia mihin keskellä päivää lähden. Eipä ole sen jälkeen kysellyt :kieh:

ekavekara lisään sut listoille. Mitä tietoja laitetaan?

No voihan kökkö, siellä tais alkaa sataan ja mä kun olin suunnitellut taas "terapiapäivää".
 
lyhennetyllä listalla nyt hoidossa olevat ja hoitoa odottavat

pidempi lista löytyy sivulta 121

Tiistai 25.5.2010

Seinäkukkanen 45.....2.ivf..................... siirto 12.5., testi 26.5.
pottu70 39/41...........4.ivf.....................siirto 14.5., testi 28.5.
ekavekara- 40+........1.ivf......................siirto 21.5., testi 1.6.
Carinna 38/34...........3.icsi....................siirto 21.5., testi 4.6.
Sharlin 35/42.............3.ivf....................punktio vk 22
Frangipani 35/39.......1.iui......................vk 22
Soulmama 36/39.......1.iui.......................kesäkuu
Chloe70 40/43..........2.iui.......................kesäkuu
Liisa34 35/35............1. icsi:n 1.pas.........kesäkuu
Rosmariini -74 35/36..1.ivf/icsi.................elokuu
janetski74 35/35.......3.icsi.....................elokuu
wabisabi 40.............2.ivf.......................elokuu
toivorikas-72 37/46...4.icsi.....................syksy
Vesiheinä 39/43........3.ivf......................syksy?
Ninnatar 36/32..........ensikäynti?
Anja73 35................tutkimukset
vilkas75 35...............tutkimukset
Marjaana71 37/34.....clomit
Sointu2010 40/40......femarit+clomit
Niiskunen 36/28.........clomit+pregnyl+luget
Sinivatukka 40/37.....3.ivf:n 1.pas ?
Relish 35/38...............1.ivf ?
StellaR 38/45............5.ivf?
Miisamari 36/36.........5.icsi?
Iines-74 36/41...........3.ivf?



Plussanneet :heart:

Tikru70, tyttö syntyi 22.8.09.......... (3.ivf)
Maaria, poika syntyi 17.12.09........ (5.icsi)
Vaahtokarkki, tyttö syntyi 13.1.10 ..(3.icsi)
sarina13, tyttö syntyi 17.2.10..........(1.ivf:n 1.pas)
talvikauris, poika syntyi 24.3............(1.ivf)
tiki-71, LA 24.5.10 (tuplat).............. (3.ivf)
vilhelmiina72 (tuplat)..(1.siirto luovutetuilla, taustalla 6 ivf:ää omilla)
Auringonkukka, LA 31.5.10............ (3.icsi)
tyhmäblondi73............................... (1.ivf:n 1.pas)
idaliina, LA 13.7. ............................ (2.icsi)
Möhkö-72...................................... (1.ivf/icsi)
mileena......................................... (luomu)
Wäinö............................................(luomu, inssiä odotellessa)
Mullu, LA 21.10.10.........................(3.icsi:n 2.pas)
meriharakka...................................(2.ivf)
jipsis...............................................(luomu)
Villiheinä, LA 20.11.10....................(3.ivf/icsi)
Siiri Sisilisko....................................(luomu)
wellamo 38/41...............................(1.ivf:n 3.pas)
karmilla........................................(1.ivf)
PetKat.........................................(1.ivf)


 
Kiitos kaikille tuesta, ja Iines ja Chloe suurkiitos Varilan yhteystiedoista! Sainkin heti ensi viikolle ajan =). Vaikka pettymys pitää vielä otteessaan, tuntuu paljon paremmalta, kun tietää mihin seuraavaksi suunnistaa...

Sattuiko kukaan lukemaan tämän viikon Anna-lehdestä SUHTEET-sarjan juttua "Biologian erottamat". Tietääkseni sarjan tarinat ovat olevinaan tosielämästä.

Siinä jutussa 28-vuotias endo-taustainen Tiina tapaa menevän, osittain vielä teinivaihetta elävän 40-kymppisen Jarin, joka suostuu viimein pitkin hampain IVF-hoitoihin. Kolmen hoidon kuluessa käy kuitenkin ihmeellisesti niin, että biologisen lapsen saamisesta muodostuu alun perin vastahankaiselle Jarille oikea pakkomielle. Asia selitetään sillä, että Jari on itse aikoinaan adoptoitu, ja nyt sitten jokin alkukantainen tunne aktivoituu ja hän saa päähänsä, että hänen on kuuluttava biologisessakin mielessä johonkin perheeseen (ja samalla ei ole kuitenkaan vaivautunut ottamaan yhteyttä omiin biologisiin vanhempiinsa)... Jari kuvaa että "Lapsettomuus alkoi vaikuttaa tunteisiini Tiinaa kohtaan. Sitä alkoi automaattisesti ajaa tunteitaan alas".

Tiina taas ajoi alun perin hoitoja tarmokkaasti, mutta vähitellen sopeutui lapsettomuuteen niin hyvin, että "itsekin ihmetteli sitä". Kuulemma hän "ei ole varma, ajoiko häntä eteenpäin varsinainen vauvakuume vai enemmänkin sairauden aiheuttama hätä siitä, että jos lapsia aikoo yrittää, on toimittava nyt!".

Lopputulos on se, että Jari haluaa eron. Se on Tiinan vaikea hyväksyä, mutta jutussa hän kuitenkin sanoo ymmärtävänsä Jaria. Meinaavat siis erota kavereina. Lapsista Tiina totetaa, että "maailmahan on täynnä lapsia, joista voin nauttia!".

Olenko ainoa, joka veti tuosta jutusta useammankin herneen nenäänsä? Lähteekö kukaan IVF-rumbaan sairauden aiheuttaman paniikin pohjalta? Luulisi, että ensimmäisen Puregon-piikin iskeytyessä vatsaan tulisi mieleen, että tässähän ei ole mitään mieltä, ellen todella halua vauvaa. Ja Tiina veti läpi sentään 3 IVF:ää...

Jarista en halua sanoa sanaakaan - itse kierrän kaukaa juuri tuon miestyypin joka ei ole löytänyt itseään hyvissä ajoin ennen kuin täyttää 40 vee!

Voi hyvin olla, että kyseessä on tositarina. Ja minä en ole nyt ihan aidosti parhaassa mielentilassa lukemaan tuollaisia tarinoita... Mutta tulee jälleen mieleen se, että silloin harvoin kun lapsettomuudesta kirjoitetaan, niin onko mieltä esitellä tapausta, missä nainen toteaa, että "sopeutui lapsettomuuteen niin hyvin, että itsekin ihmetteli sitä". Uskaltaisin väittää, että tilanteeseen sopeutuminen on 90%:lle lapsettomista juuri se kaikken vaikein asia...
 
wabisabi ... mulle tuli vaan mieleen sellainen, että jos tilanteeseen ei ole sopeutunut, tuskin suostuisi lehteen haastateltavaksi...? Ehkä siksi kaikki julkiset lapsettomuusjutut on niitä missä on a) lopulta onnistuttu b) sopeuduttu tilanteeseen c) vapaaehtoisesti lapseton. En ainakaan itse haluaisi tarinaani lehtiin tai telkkariin tässä vaiheessa. Se on sen verran henkilökohtaista tuo kipu, etten sitä koko maailmalle tahdo jakaa...

Mutta ärsyttää tuo kyllä minuakin... :/
 
Felicitasta voin minäkin suositella lämpimästi..
Oliko täällä muita samoissa ajoissa hoitojen kanssa kuin minä.. Frangipani mikä tilanne teillä?
Itsellä siis punktio vk 22. Tänään oli ulta, siellä näkyi vaan 3 pientä rakkulaa, no ne riittäis jos olisi hyvän laatuisia. Itsellä ei toiveet tosiaan ole kovin korkealla, kun kahdessa edellisessä ei ole siirtoon päästy. Mutta on nyt helpompi olo, kun ei ole niin paljon soluja, ei ole vatsakaan niin pinkeä. Perjantaina uusi ultra.
 
Sharlin
ultra ens maanantaina. Inssi todennäköisesti ke tai to. Koitan olla ajattelematta asiaa. Kierto venähti pitkäksi, joten mun tuurilla oviskin siirtyy eteenpäin ja ajottuu tietty viikonloppuun. Äh. :headwall:

muoks. Ja tää olis siis luomukiertoon.
 
Voi wabisabi, olen sanattoman pahoillani. Tiedän, mitä se on, kun ei päästä siirtoon (tapahtunut kaksi kertaa myös meille). Olet kuitenkin selvästi jo suunnittelemassa tulevaisuutta, kun varasit ajan uudelle lääkärille. Hyvä, hyvä! Toivottavasti saat hyviä neuvoja.

ON Tulin juuri pidennetyltä viikonloppulomalta ja olin ilman nettiyhteytksiä päiväkausia. Aika hyvin tuli ajateltua muutakin kuin tuota lähenevää hoitoa. Tosin kyllä se nega on testattu myös tässä kierrossa tänä aamuna (kp 26 ja mulla kierto yleensä 28pv). Eli nyt vain odotellaan täti punaista. Ensi vklna tosin taas olen matkalla ja siksi tässä hieman kärsimättömänä odottelen, ehdinkö käydä alku-ultrassa kp2 ja silloin olisi tarkoitus vielä jutella tuosta lääkityksestä.

Lykkyä tykö naiset, missä vaiheessa sitten menettekin!
 
Iines, kiva kun lisäsit listaan! Mulle voi laittaa tiedoiksi vaikka että 40+ , 1.ivf ja pp4.

Anja mulla uteluihin auttaa, ja niitä ei onneksi enää juuri tapahdu eikä kyllä aiemminkaan, etten luonnostaan ole niin kovin innostunut toisten lapsista, joten olen varsin immuuni muiden pikku mussukoille, vatsoille ja uteluille. Vastasin yleensä että "ei ole suunnitelmissa" ja utelu tyssäsi yleensä siihen. Tai ehkä ympärilläni on aina ollut poikkeuksellisen paljon hienotunteisia ihmisiä.
Jotenkin en osaa ajatella satunnaisia tiedusteluja edes ajattelemattomuutena, vaan keskusteluaiheenyrityksenä muiden joukossa vaikka voihan olla että jotkut harjoittavat sadismia sillä tavoin. Mutta ymmärrän että jollekin asia on niin kipeä ettei muistutuksia kaipaa enää muualta.
Lisäksi ajattelen näistä hoidoista että tässähän niitä lapsia juuri tekemällä tehdään, eri asia onnistuuko tekeminen, joten sekään sanontatapa ei nosta karvojani mihinkään suuntaan.

PP4 ja tuntuu että jo nyt kaikki normaalikierron tutut menkkaenteilyt läsnä.

 
Pahoittelut Wabisabi ettette päässeet siirtoon asti. :hug: Mutta onneksi sulla on jo katseet tulevaisuudessa. Mä muuten olen lukenut sen Annan artikkelin ja ihan samoja ajatuksia siitä kuin sinulla.

Iines ,sullahan lähestyy käynti pikavauhtia. Muakin on ultrattu menkkojen aikana, joten niiden takia sun ei tartte siirtää aikaa.

Liisa mahtavaa että pääsette tekemään PASin jo kesäkuussa.

Ekavekara , Tervetuloa mukaan! Me muuten piinaillaan ihan samoilla päivillä, mullakin tänään pp4. Sullakin testipäivä 4.6.? Kirjoitit aiemmin, että meinaa mennä hermot.. Mulla tuntu moneenkin otteeseen viikonloppuna että menee hermot - ja menikin. Voi miesparkaa mitä joutuikaan kestämään, oikein itsekin pelästyin "kohtauksiani". :D

ON: mulla tosiaan pp4 menossa ja kyllä tää odottavan aika on kyllä NIIN pitkä. Mulla on ilmeisesti lievää hyperiä päällä, joten en oikein voi enkä saa urheilla tai rehkiä, jotta sais sillä tavalla ajatukset muualle. Olisin varmaan pelaamassa golfia joka ilta jos se olis vain sallittua... Eilenkin tuli niin huono olo iltapäivällä, että menin töistä suoraan kotisohvalle ja makasin siinä koko illan nestettä tankaten. Mulla on selkeästi munasarjat vielä todella turvoksissa ja pientä kipuilua sen vuoksi ja sit lisäksi tuo pahoinvointi. Tänään soitin hoitajalle kysyäkseni neuvoa ja meinas että pahoinvointi voi tosin johtua lugeistakin. Mene ja tiedä.

Tsemppiä kaikille ja eritoten Seinäkukkaselle ja potulle loppupiinailuihin!
 
Onnea Karmilla ja Petkat! Plussat ovat aina ihania uutisia!

Carinnallahan oli loistava saalis. Toivottavasti olosi tasaantuu.

tervetuloa ekavekara!

ON: Eilen alkoi menkat, joten perjantaina sitten aloitellaan piikitys. Ens viikon keskiviikkona ois sitten eka ultra. Saas nähdä miten Menopurit alkaa vaikuttamaan. Tässä vielä jännätään, että menikä meidän talon ostotarjous läpi... :)
 
Kiitos!
Carinna, jännätäänkin sitten samaa tahtia! Minulla tosin testi jo 1.päivä. Ikävää että olet turvoksissa, mutta eiköhän se levolla ja nesteellä. Liikkumattomuus tosiaan ei millään tavalla helpota sitä progesteroniraivoa.

Itsellä ei juuri mitään turvotusoireita enää.

Soulmama, pääset kohta hoidon kivoimpaan vaiheeseen eli piikityksiin =)
 
Seinäkukkanen
Täällä edelleen pois kotoa matkoilla piinailen vaikka piinailu on kyllä jo loppunut. Testipäivä on huomenna, mutta kuukautiset ovat jo alkaneet :( Eilen itketti ja raivostutti, joten huominen testi ei enää niin jännitä. Tietty kuiteskin sen testin teen ja niitä inhoittavia lugejakin vielä pistelen vaikka se tuntuukin typerältä. En tiedä mitä teen jatkon kanssa. Lopetanko hoidot tähän vai pitäisikö elokuussa vielä kerran kokeilla vaikka se onkin jo aika epätoivoista kun tätä ikää on niin paljon. Täytyy nyt ensin toipua tästä.
 
Heissan taas!

ekavekara lisäsin tiedot listalle.

Carinna on siihen käyntiin vielä pari viikkoa aikaa. Äkkiä tää kuitenkin on mennyt, tuntuu kun vasta olis sen negan testannut pari päivää sitten. Mulla tuli lugeista mm. pahoinvointia, eli voi ihan hyvin olla niistä.

Soulmama kiva että pääsette nyt tositoimiin. Jännät ajat sulla kaikenkaikkiaan, toivottavasti molemmat projektit onnistuu :)

Seinäkukkanen :hug: vielä toivotaan, jospa se sittenkin...

wabisabi milloin sulla on se käynti? Mielenkiintoista olis kuulla miten käynti meni :)
 
Seinäkukkanen :hug: , olen sanaton..

Carinna itsellä oli aikoinaan sama tilanne ja kun olen aina tottunut liikkumaan paljon, otti se koville. Lääkäri kielsi minulta nimenomaan golfin, koska siinä tulee vartalolle kiertoliikettä swingissä ja munasarjat voi kiertyä koska ovat niin suuret. Ja ensi viikoksi on luvattu hienoja kelejä, olisi kiva päästä, mut ei niin ei. Tosin nyt kun mulla saalis tosi pieni, niin toipuminenkin omalta osalta varmaan nopeampaa. Mutta malttia levon kanssa.. onneksi teillä lohtuna niin hyvä saalis.
 
Voi Seinäkukkanen... :'( Paljon halauksia sulle. Jos käy niin ikävästi, että huominen testi on nega, niin parantele itseäsi ensin kaikessa rauhassa ennenkuin murehdit tulevaa!

Frangipani, Soulmama ja Sharlin toivottavasti teidän munikset oikein ryöpsähtää kasvamaan nyt kesän kynnyksellä!! :D

Carinna ja ekavekara tsemppiä piinailuun. Toivottavasti sulla ei ole hyperiä eikä muuta häikkää, Carinna, vaan olo kohenee pikaisesti...

Varoitus: nyt tulee tuossa alla omaa napaa vähän runsaammin - ihan siltä varalta, että tästä tarinasta olisi apua muillekin (esim. seinäkukkaselle, jos pohdit jatkoa!)

Iines ja Chloe - olen tosiaan teille superkiitollinen, kun yhdessä vinkkasitte minut Varilan vastaanotolle. Olin siellä jo tänään, ja tuntuu kuin iso kivi olisi vierähtänyt sydämeltä! :heart:

Varila tuntui todella asiantuntevalta, selitti asioita ihan eri tyyliin kuin mihin olin tottunut edellisellä klinikalla, ja oli huippumiellyttävä muutenkin! Hänen mielestään meidän tilanne ei ole kahden epäonnistuneen hoidon jälkeen mitenkään toivoton, vaan hoitoja kannattaa ehdottomasti jatkaa. Mutta koska munasarjat eivät selvästikään reagoi isoon Puregon-annokseen (tai Puregon+Menopur -yhdistelmään) odotetulla tavalla, niin samaa lääkitystä ei ole enää järkeä toistaa. Hän sanoi, että hiipuvia munasarjoja on paras herätellä jo hoitoa edeltävässä kuussa (minun tapauksessani Zumenoilla, Primolutilla ja muutamalla Menopur-pistoksella), jotta saadaan mahdollisesti enemmän ja paremman laatuisia folleja seuraavassa kuussa. Ja pistoslääkkeeksi sitten Pergoveris 300iu / vrk heti menkkojen & IVF-yritysen alettua. Hänen mielestään Femarit ovat minun tapauksessani täysin turhia.

Vertailun vuoksi: Fertinovassa SU suositteli insseillä jatkamista (Varilan mielestä se on meidän tapauksessa ajan hukkaa - pupuilu ajaisi saman asian) ja MM suositteli taas uutta IVF:ää samalla Femar+Puregon+Menopur -yhdistelmällä kuin tässäkin kuussa...

Kun sitten menin hoitajan luon juttelemaan, niin tämä totesi, että "ahaa, Varila onkin saanut yllättävän hyviä tuloksia näillä herättelyhoidoilla". Kun kerroin, että olin ollut aiemmin Fertinovassa, niin hoitaja sanoi, että on ollut siellä aiemmin itsekin, ja siellä annetaan enemmän standardihoitoa tyyliin 150-300iu Puregonia. Tällä klinikalla saa kuulemma katsoa todella tarkkaan mitä potilaalle on määrätty, kun Varila säätää hoidot enemmän tapauskohtaisesti.

Nyt on sanottava, että minun mielestäni Fertinova ei ole mitenkään huono paikka - päin vastoin, siellä tapaamani lääkärit ovat aivan ihania ihmisinä ja varmasti päteviä. Hoitajat ovat ihan parhaita, ja klinikan hintakin on kohtuullinen. Minulla oli kuitenkin henk. koht. se ongelma, etten tiennyt keneen olisin voinut luottaa, kun minua hoitavat lääkärit olivat eri linjoilla hoitojen suhteen. Ja koska tiesin, että olemme vähän haastavampi tapaus, ja aikaakin on rajallisesti, niin ajattelin, että on tässä vaiheessa järkevintä konsultoida todellista eksperttiä. Nyt tuntuu vanhvasti, että päätös oli oikea, ja Varila on juuri se ekspertti mitä etsinkin - mentiin sitten hoitojen kanssa syteen taikka saveen!

Aloitan tuon herättelyhoidon heinäkuussa, ja uusi IVF-yritys on sitten heti elokuun alussa...
 
wabisabi tosi hienoa että käynti oli noin hyvä ja antoi uutta puhtia yritykseen. Se Varila kuulostaa tosiaan asiantuntijalta. Kuulostaa tosi hyvältä tollanen yksilöllinen, just sulle tehty suunnitelma. Mä uskon että se tuottaa tulosta ;)
 
Seinäkukkanen voi itku... Ehkä ei kuitenkaan vielä aivan kannattaisi luovuttaa, ivfhän oli vasta toinen ja olet kuitenkiin piinailemaan asti päässyt.

Iines, huomasin, kiitos.

wabisabi, on aina niin ihana kuulla lääkäreistä jotka paneutuvat yksilöllisesti potilaan asioihin. Toivon sormet ja varpaat ristissä että tuo antaa teille sen kaivatun lisäpotkun hoitoihinne. Hidas lähtö voi sitten kiihtyä hienoihin tuloksiin koska niinhän ne sanoo että hitaasti hyvä tulee!
Meille myös sanottiin, kun ihmettelin vastaanotolla pitääkö heti lähteä liikkeelle noin kovista hoidoista (mitään muita hoitoja en ole kokeillut kuin nyt tämän ensimmäisen ivf:n), että muiden hoitojen testaileminen on rahan ja mikä pahinta, ajan haaskausta kun ikätekijä on mukana.
 
wabisabi minulla vähän samantyylisiä tuloksia, kun kaksi edellistä kaavaa mentiin samalla tavalla Puregonilla ja silloin jo ajattelin, että mitä järkeä on tehdä toinen kaava samalla tavalla, kun ekasta oli niin huonot tulokset ja molemmat meni mönkään. Soluja oli 19 molemmilla kerroilla, mutta eivät hedelmöittyneet. Sitten lääkärin suosituksesta mentiin jonottamaan luovutettuja ja kun jossakin vaiheessa ajattelin ilmottautua toisellekkin klinikalle jonoon, sieltä lääkäri suositteli vielä kokeilemaan kolmatta kertaa omilla ja ihan eri kaavalla. Ensin oli e-pillerit, tosin tuntuu, ettei ne auttaneet, kun niillä pyrittiin saamaan tasalaatuisempia soluja.. Nyt mulla on kortisoni, diabeteslääke ja Primaspan ja myös tuo Pergoveris. Ja nyt lisättiin vähän Gonal-F:ää. Pergoverista voi olla vaikea saada, että kannattaa sitten soittaa apteekkiin ja tilata etukäteen. Ja se muuten ainakin mulla polttaa niinkuin ampiaisen pisto.. mutta kyllä sen kestää.
 
Seinäkukkanen Ei oo totta... :'( Voi itkujen itku...

wabisabi Hienoa, että vaihdoit lääkäriä. Nämä on niin kalliita hoitoja, että on hirveää maksaa sellaisesta, mitä ei koe parhaaksi mahdolliseksi hoidoksi. Puhumattakaan nyt näistä henkisistä kärsimyksistä. Käyn itsekin Varilalla ja mulla oli ihan sama fiilis ekan käynnin jälkeen: Kivi vierähti sydämeltäni.

Hyviä vointeja kaikille! Kunpa kesäkin palaisi.
 
Wabisabi, sulle isot pahoittelut ettei se ainokainen sitten jaksanut. Voi surkujen surku. Olin itse samassa tilanteessa ekassa hoidossa (tosin munasoluja saatiin silloin 9, mutta yksikään ei hedelmöittynyt mikä oli suuri yllätys lääkäreillekin). Kyllä siitä aika lohduton olo tulee. Minäkin olisin sinulle suositellut Varilaa, olen kuullut hän on erikoistunut vaikeisiin tapauksiin. Harkitsen itsekin hänen pakeilleen menoa.

Liisa, sulle lohdutushalaus negan johdosta. Tosi hienoa että pakkasesta löytyy tavaraa, se varmasti lohduttaa eniten näinä päivinä.

Onnea plussanneille Karmilla ja Petkat! Petkat, toivon että saat unohtaa pelkosi ja raskaus jatkuu normaalisti. Nuo muut plussanneet taitavat pääasiassa porista jossain toisessa (plussanneiden lapsettomien?) ketjussa, missä olisi siis enemmän samassa tilanteessa olevia. Me pidetään tuota plussalistaa mukana ihan motivaatiosyistä (ja että muistamme että se plussauskin on mahdollista ;)) Mutta tietenkin saat täällä meidän seurassa jatkaa niin pitkään kuin haluat!

Seinäkukkanen, voi harmi, haleja sinulle... :( Ymmärrän että mietityttää hoitojen jatkaminen. Toisaalta monillahan se kolmas kerta toden sanoo, etenkin jos on aiemmin päästy siirtoon asti. Oletteko harkinneet luovutettuja munasoluja?

Sharlin, sulle pidän ihan erityisesti peukkuja! Voi kun tällä kerralla onnistuisi paremmin!

Iines, tuolla aiemmin kysyit tyroksiinista: Kyllä vain, niin se on että lääkityksestä (pieni tai normaali annos) ei voi olla haittaa sillä jos sitä ei tarvittaisi, niin oma kilpirauhanen vain säätää tuotantoaan sitten pienemmäksi. Mun täytyy sanoa että itse voin paljon paremmin vaikka vasta pari viikkoa olen lääkettä ottanut, ja ihan pientä annosta. Eron huomasi heti vuorokauden päästä! Uskomatonta. Tämä erikoislääkäri kertoi että voi olla että mulle kuuluva normaali tsh-arvo olisi esim noin 1, ja nyt kun on ollut vajaatoimintaa niin se on 2,5 (mikä on täysin normaalin rajoissa sekin, mutta mulle siis ehkä vajaatoimintaa). Jos näin on, se selviää verikokeilla kun olen 3kk tätä lääkettä ottanut. Mulla lisääntyi viimeisen puolen vuoden sisään ne oireet niin rajusti (ja tsh:kin oli noussut 0,6:lla edellisestä mittauksesta), että sen takia päätin raahautua lääkärin. Ja olen tosi tyytyväinen että sen sain aikaseksi! Mieskin sanoo että olen kuin eri ihminen kun energiaa on aamuvarhaisesta lähtien niin paljon. Ja vatsa toimii paljon normaalimmin. Meidän suunnitelmista: meillä on varmaankin kesäkuussa pas (kaksi alkionruppanaa saatiin viimeisestä hoidosta pakastimeen) ja syksyllä ehkä suuntaan Varilan puheille ja/tai luovutettujen munasolujen jonoon.

Paljon kesähalauksia ja tsemppitoivotuksia teille kaikille urheat ja sisukkaat naiset!!!
 

Yhteistyössä