30-vuotias nainen ja 18-vuotias mies parisuhteessa. Mielipiteitä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ihastunut
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Aini, kuten fortunate osasi hyvin tiivistää:

Osa on aikuismaisia tuossa iässä, toinen osa ei.
Osalla toimii parisuhde vanhemman kanssa jos on itse kypsempi, ei kypsillä taas ei.
Fortunaten veljellä oli toiminu, mulla on toiminu, jollakin taas ei.

Ja tässä sun sekä jokaisen muun pitäisi nähdä se, ETTÄ ELÄMÄ EI OLE NIIN YKSINKERTAISTA.

Se mitä esimerkiksi sinä olet väittänyt, niin juuri kivenkovaa sitä että 18v on tuota ja tätä, eikä se voi tehdä sitä sun tätä eli ole ylipäätään aina hiljaa jos et parempaa keksi. Ei ole elämä niin mustavalkoista.

Jos tuollainen suhde toimii, ei välttämättä ole kyse 18-vuotiaan varhaisesta henkisestä kypsymisestä. Kyse voi olla myös toisen osapuolen kypsymättömyydestä.

Älä jaksa jatkaa valehteluasi. Eiköhän kaikki jo ymmärrä, että sinä et ole läheskään 30-vuotias.
 
No mutta jos nyt puhuttaisiin mielummin ihan siitä, että se nuorempi osapuoli on kypsempi joten näin ollen suhde toimii saman tasoisesti vanhempaan henkilöön, eikä eroa tule sen takia myöhemmässäkään vaiheessa. =)
 
Ai että minun juttuni kiusaamishaluisia, jaahas. Sinäkö sitten saat valehdella muille iäti? Valehteletko myös läheisillesi noin? Sekö on hyväksyttävää käytöstä?
 
No mutta jos nyt puhuttaisiin mielummin ihan siitä, että se nuorempi osapuoli on kypsempi joten näin ollen suhde toimii saman tasoisesti vanhempaan henkilöön, eikä eroa tule sen takia myöhemmässäkään vaiheessa. =)

En ole koskaan tavannut 18-vuotiasta, joka olisi normaalisti kypsyneen 30-vuotiaan tasolla kypsyydessä. Niin se vain on. Eikä kyse ole siitä, että en hyväksyisi erilaisuutta, vaan sellaista tyyppiä en vaan ole koskaan tavannut. Suhde toki voi muista syistä toimia joissakin harvinaisissa tapauksissa.
 
Emmä ota tätä nettimaailmaa noin vakavasti?

ja sitten... kyllä, sun juttusi todellakin alkavat mennä kiusaamisen halun puolelle. Kopioinko muutaman ilkeän virkkeen?

Minä en halua kiusata ketään, mutta haluan laittaa ihmiset ymmärtämään esimerkiksi erillaisuutta ja sitä että nuoremman ja vanhemmankin rakkaus voi olla kaunis asia.

Täällä kun vituttaa se että asioiden tiedetään olevan just eikä melkeen ja ihan niin kun muita vaihtoehtoja ei olisi.

Näkihän sen miten ykstoikkosta on teidän ajatusmaailma.

" 18v on sitä ja tätä ja ei voi toimia ja piste. "

Justiinsa. Kun itse taas koitan ajatella asioita juurikin päinvastaisesti, en mustavalkosesti ja ykstoikkoisesti, vaan totuushan tästä asiasta on se että 18-19v on sellanen ikä että osa siinä iässä on vielä täysiä kakaroita ja osa voi olla hyvinkin aikuismaisia ja siksi suhde vanhempaan toimia samalla tasolla. Tämähän on se totuus.
 
Miksi sä teet koko ajan ikään liittyviä provoja? Ne on liian läpinäkyviä ja tylsästi kiertää samaa kehää. Et sä osaa edes provota. Lue muiden provoja ja ota vähän mallia, kirjoita vonkaputouksista ja hellalle sulavista muovikulhoista välillä.
 
Sitten kun menet hakemaan sitä hoitoa vihdoin, mainitse siellä mm. se että jumitut yhteen asiaan, se että koet tarvetta esiintyä jonakin mitä et ole ja se ettet ymmärrä valehtelun olevan väärin.
Sinäkin kirjoitat ilkeästi, etkös itse ole senkin sanonut että niin metsä vastaa kuin sinne huutaa... heh.
 
No tuo identiteetti on nyt ihan yks ja sama, kun tuskin pystyn muuttamaan kaikkien mielipiteitä kuitenkaan ja se on vaan hyväksyttävä.

Mutta en vaan voi sietää tällästä tyhmyyttä...

Siis pitää nyt aikuisen ihmisen olla todellakin jos te väitätte kylmän suoraan että asia on joko näin tai että se on noin.

Kun minä itse jopa tiedän että ei se ole niin tai näin, koska elämä ei ole niin yksinkertasta ja mustavalkosta.

Pahimpia ootte juurikin te jotka tuutte rakkauselämässä aina neuvomaan ja sanotte esimerkiksi että tuon ikäsillä se voi olla näin tai sitten se voi olla noin. Minä taas käytän nuppia, enkä oo niin sokee ajatusmaailmaltani että lähtisin viljelemään mikä on oikein missäkin asiassa ja mikä ei... koska hyvin usein on niin ettei tällästä yhtä ainoaa oikeaa vastausta löydykkään. Miten joku ei voi sitä siis tajuta?
 
Jos sä joku päivä saat pääsi kuntoon ja kasvat normaaliksi aikuiseksi niin säkin ymmärrät meidän pointit. Mutta tuollaistahan se juuri tuossa teini-iässä on, luulee tietävänsä kaikesta kaiken. Ja juuri se on yksi syy minkä takia 18-vuotias ei ole kovin sopiva pari 30-vuotiaalle.
 
No tiiätkö tuskin tulen koskaan ymmärtämään ja en edes halua tulla samanlaiseksi, noin yksitoikkoiseksi ihmiseksi.

Ei niinku paljoo kiinnosta tuommonen asenne.

Minulle rakkaus on paljon suurempi asia, eikä se katso ikää. Ei todella. Sellanen on olemassa sanontakin.
 
Mä seurustelin 33-vuotiaana vuoden verran 19-vuotiaan kanssa. Ikäero ei ollut meille ongelma, eikä me sen takia erottu. Kumppanin perhe ei koskaan hyväksynyt meidän suhdetta tai mua, enkä mä kestänyt sitä, että perhe alkoi hyljeksiä mun kumppania meidän seurustelun takia, joten pistin suhteen poikki.

Niin että mikä ettei, mutta ympäristö aiheuttaa tuollaiseen parisuhteeseen todella paljon paineita.
 
Mitä helvettiä sä edes edelleen teet tällä palstalla? Kun me ei oikeesti haluta sua tänne, sun provot on tylsiä ja sun aidot ketjut on niiden samojen asioiden jankkaamista. Alkaa ärsyttää kun päivittäin täällä on vain näitä sun typeriä ketjuja. Sä olet jo saanut täältä kaiken neuvon mitä tulet saamaan. Nyt kannattais oikeesti vaihtaa jonnekin sopivammalle palstalle, kuten vaikkapa jonnekin, jossa käsitellään mielenterveysongelmia.
 
Turhaan sitten täällä kyselet, jos täällä on vaan ihme marmattajia. Kyllä mä ainakin olin 18 vuotiaana ihan lapsi. Nyt olen 26 ja on hurja ero siihen. Tuon ikäisen pitäisi olla ikäistensä kanssa, koska kolmekymppisen maailma on ihan eri kuin sellaisen, joka on juuri tullut täysi-ikäiseksi. Mutta mistä tietää, mikä ikiteini oletkaan.

18-vuotias poika on lapsellinen teinipoika. 30-vuotias on pedofiili, jos hän seurustelee tuollaisen pikkupojan kanssa.
 

Yhteistyössä