30 ja risat - ESIKOISTA ODOTTAESSA (vol.5)

kiitos manna! voin tässä sanoa kun oma mies painaa töitä paljon nyt ennen lapsen syntymää että aika yksinäiseltä välillä tuntuu. tässä kun en oikein enää uskalla edes kävelylenkille kun pelkää et synnytys käynnistyy keskellä metsää.. ja kauppaankaan ei ole mitään asiaa koska autossa oleminen on täyttä tuskaa tällä mahalla. Nettishoppailu on tullut aika tutuksi, lompakkoa rasittaen :LOL:

Mulla on sen verran hyvä tilanne et mies ottaa isyysvapaan jälkeen kokonaisen vuoden vuorotteluvapaata ollakseen sitten vauvan kanssa ja äidin apuna =)
 
HELLO!

Lentoemo:Mä höpöttelin myös monikossa melkein koko raskausajan! :) Oli muuten aika vaikeaa synnytyksen jälkeen puhua itsestään yksikössä...Ei meinannu millään tajuta,että rinssi on jo masun ulkopuolella!

Sompio:saanko olla utelias ja kysyä,että mistä oot keksiny nimimerkkisi?Asutko kenties Sompion alueella?

Rinssi voi hyvin ja paksusti.Just soittelin neuvolaan ja kysyin,että joko voin aloittaa maissivellin?Nannimäärät alkaa jo olemaan sitä luokkaa(litra päivässä),että poitsu tarvii kohta tuhdimpaa tavaraa.Sain luvan,joten aattelin illalla kokeilla...toivottavasti ei mee masu sekasin.

Päivät alkaa olla aika samanlaisia aamusta iltaan.Joskus ei edes tiedä,että onko maanantai vai lauantai?Oon aika paljon rinssin kanssa kahdestaan,kun miehellä on pitkiä työpäiviä ja harrastuksia.Pakko kai se on myöntää,että välillä on kyllä tosi rankkaa. :(
Varsinkin sellaisina päivinä,kun pikku herra vääntää,kääntää,känisee,oksentaa ja haluaa vain olla sylissä eikä nukahda millään.Päivätkin voivat tuntua ikuisuuksilta kun odottaa että puoliso tulee kotiin ja saa hetken lepuuttaa käsiä...
Vaikka onkin rankkaa niin päivääkään en kyllä vaihtaisi pois!On toi oma kullannuppu sen verran ihana tuhisija!

Aurinkoista viikonloppua teille kaikille tuleville äipille!!!

T:bella&rinssi 2,5kk :heart:
 
Mä olen kanssa paljon yksin miehen duunin takia.Tällä vkolla on ollut yhden yön kotona=)
Mutta kai mä olen alusta alkaen oppinut tottumaan siihen ja nautin yksin olostani äärettömästi.
Just sitä rauhaa,menot kui tykkää ja just sitä ruokaa mitä tahtoo.

Ostin toiset äippähousut kun vanhat ei taho mennä kiinni vaikka kiloja tullut vain 2.Mutta farkut kirraa pahasti.

Onnellinen milky rv tasan11
 
Tervetuloa mukaan, Marchal! Ei se haittaa, vaikka tänne ilmaantuu vähän myöhemminkin. Mites sun raskausaika on mennyt kaikkinensa? Onko loppua kohden oireet, väsymys ym. lisääntynyt?

Manna, ja muut Bola-koruista kiinnostuneet, mulla ei sellaista ole, mutta huomasin, että Bebes ainakin niitä myy:

http://www.bebes.fi/kauppa/index.php?cPath=27

Kiva kuulla myös, Bellan kuulumisista!
 
lensin rapuissa noin 1,5 vuotta sitten ja katkaisin toisesta jalasta luun ja molemmista nivelsiteet. raskauden takia eivät pääse paranemaan kun raskaushan löystyttää hieman niveliä :( joten kävely on hieman hankalaa välillä eikä tämä lantion löystyminenkään helpota asiaa.. muuten on kaikki mennyt hienosti, poitsu on mahassa todella pirteä ja välillä luulenkin sen tulevan navasta läpi! :LOL:

oireita ei ollut kuin aluksi ihan vain vähäistä pahoinvointia joka loppui kyllä suht nopeasti ja nyt on sitten väsymystä "aaltoina". välillä olen kuin supermamma siivoten, järjestellen kaappeja ja pesten ikkunoita ja sit toisena päivänä en nouse sohvalta kuin jääkaapille ja vessaan ja nekin vihaisesti muristen. onneksi mieheni osaa hyvin erottaa nämä skitsofreniset minäni ja pahan päivän sattuessa ottaa jo hyvissä ajoin sohvalla murisevan pallokalaminäni jalat syliinsä jalkahierontaa varten :heart: =)

 
Bolakorusta: tilasin omani Siniperhosta, (vai siniperhonen?), tuli 2 arkipäivän sisällä, ei tarvinnut maksaa edes postimaksuja. Eilen oltiin illallisella, jossa mulle moni sanoi, että Italiassa on myös tapana pitää ihan kilisevää kulkusta mahan päällä, tällaista korua eivät olleet ennen nähneet.

On se vaan jännä, kuinka Italiassa raskaana oleva nainen on niin huomion keskipisteenä. Kaikki ovat ihan onnessaan, ja miehetkin herkistyivät muistelemaan lastensa syntymää ja keskustelemaan alatiesynnytyksen ja keisarinleikkauksen välisistä eroista. Oma mieheni on ollut kovin tyytyväinen kahden ekan lapsen keisarinleikkaukseen, no eka oli siis perätilassa ja elikattiin sen takia, ja toka sitten sen vuoksi, että ekakin oli leikattu. Paikalla olevat kaksia jo äitiä olivat synnyttäneet alateitse, eikä ollut kauhean kiva kuulla, että toisen esikko oli ollut syntyessään sininen kaulan ympärille kiertyneen napanuoran takia ja toisen pariskunnan esikko oli ollut keskoskaapissa 3 päivää, kun oli pitänyt imeä lapsivettä keuhkoista :/ Olisi kiva kuulla tutuilta aina silloin tällöin ihan positiivisiakin synnytyskertomuksia, eikä aina näitä - on se ihme kuinka nainen unohtaa 2 tuntia synnytyksen jälkeen ne helvetilliset tuskat, joita on kärsinyt -kertomuksia. Alkoi taas pelottamaan koko synnytys, pian mies saa mut taatusti vakuutettua keisarinleikkauksesta. Vielä kun luin, ettö alatiesynnytyksessä sytomegalovirus voi tarttua vauvaan, ja mulla siis on sytomegalovirusvasta-aineet veressä. Pitääpä kysyä gyneltä, että mikä ihme juttu toi oikein on :/

Mutta oli tosi sööttiä, kun kaikki olivat niin innoissaan raskaudesta, kyselivät ja huolehtivat ja miettivät että mitä voin syödä ja mitä en :D

Oli muuten hassua, kun menomatkalla mies rupesi kyselemän, että kun mä olen haaveillut tuollaisesta isommasta autosta, niin mitä jos vaihdettaisiin mun kauppakassi isompaan. Mies siis ei aio luopua bemaristaan ;) Mutta kun mun auto on niin pieni, niin pitäiskö kokeilla, että voisko autokaupan kanssa tehdä jonkinlaista vaihtojuttua. Siis mähän rupesin itkemään ihan valtoimenaan :LOL: Mies oli ihan ihmeissän, että itkenkö mä ihan tosissaan, ja mä yritin nyyhkiä, että ne on nää hormonit :LOL: Voi hyvää päivää :p Sitten mä sain jotenkin nyyhkittyä, että mietitään asiaa, mutta että tuli vain niin yllättäen tuo hänen ehdotuksensa. Olen kyllä pikkukiitäjääni tosi kiintynyt, mutta enpä olisi kuvitellut, että ajatus auton vaihdosta saisi mut vollottamaan ihan hulluna :LOL: Ehkä nyt kuitenkin kokeillaan, että sopiiko vauva tarvikkeineen kauppakassiini ja jos ei, niin sitten mietitään auton vaihtoa. Kun tuolla mun omalla on niin helppo parkkeerata, täällä on tuota tilaa niin vähän. Ja se on muutenkin söpö ja niin erikoisen värinen, että samanmerkkisistä ei löydy samaa väriä keneltäkään!

:heart: lentoemo ja lentäjän poikanen 20+0 :heart:
 
Täällä on ollut ensimmäinen tosi kuvotus-päivä. Oksentanut en ole, mutta lähellä oli.

Illalla vielä erehdyin katsomaan pelkokerrointa ja siellä piti suulla siirtää kulhosta mittakulhoon jotain matoja. Meinasin oksentaa olohuoneen lattialle ja piti vaihtaa kanavaa.

Huomenna neuvolaan!
 
Sompiolle hauskaa neuvolareissua, toivottavasti kuvotus ei äidy pahoinvoinniksi! Olen kyllä tosi kiitollinen siitä, että varsinaista pahoinvointia ei ollut ja se kuvotuskin loppujen lopuksi meni niin nopsaan pois.

Helistimen sivuilta sain vihdoin selville, että miksi ihmeessä pissaamisesta on tullut niin hidasta. Mulla on ihan raskauden alusta saakka pissa tullut tooosi hitaasti ulos, siitä puhumattakaan, että vessassa saa käydä ihan oikeasti viiden minuutin välein.

Nyt sitten selvisi, että progesteroni rentouttaa virtsarakkoa, ja siksi virtsa tulee niin hitaasti, eikä rakko koskaan tyhjene kokonaan, vaan se on aina 30-50% täynnä koko raskauden ajan.

Olen kauhea raskausuutisfriikki, musta on kauhean kiva oppia kaikkea uutta ihmiskropasta noin ylipäätään :D
 
Kiitos lentoemo-76 Ollaan muuten saman ikäisiä :heart:

Eka neuvola on ohi. Pää ihan sekaisin kaikista labratesteistä ja muista. Mutta eiköhän ne siitä selkiinny. Mä en ole etukäteen juuri mitään selvitellyt, paitsi syömisasioita aika tarkkaan. Ja mitä täältä on lukenut. Ostin uusimmat Vauva ja kaksplus-lehdet ja ne tuli luettua kyllä aika tarkkaan. Ja mies osti meille vauva-kirjan jo silloin heti kun mentiin kihloihin. Mutta ei ole tullut kauheasti luettua. Eiköhän se kuitenkin tästä :D
 
Sompio: mulle tuli just tässä mieleen, että hei, mä tartten myös jotain vauvanhoito-oppaita ja kasvatusoppaita kanssa! Oon jotenkin keskittynyt vaan tähän raskauteen, enkä vieläkään tiedä vauvanhoidosta mitään. Apua! :LOL: Onhan se hyvä, että mies voi mua neuvoa, mutta kyllä mun on parempi jostain lukea itsekin, tykkään kovasti kirjallisista ohjeista, sitten voi keskustella niiden käytännöllisyydestä miehen kanssa ;)

Luin joskus parikymppisenä (mulla on ollut vauvakuume jo kauan :D) tosi hyvän vauvanhoito-oppaan uusavuttomille, se oli tosi kätevä just tällaiselle baby-dummylle, siinä kerrottiin miten vauvan ummetusta voi hoitaa ja miten vauvan kynnet leikataan. harmi, että se kirja sitten hukkui johonkin, tässä 10 vuodessa suurin osa kirjan tiedoista on valitettavasti jo unohtunut.

Sentään hiukan olen tässä rauhoittunut, kun sain ostetuksi noita bodyja ja potkupukuja :heart: ne on niin söpöjä, toisaalta mä aivan kauhistun, että hyvänen aika, miten noin iso mönkijä mahtuu mun mahaan :D
 
Mä en ole ostanut vielä mitään.

Eilen just siskot mietti, että vievät kirpparille pottia ja leluja. Kai ne on mun suhteen luovuttanut, että en koskaan hanki lapsia. Oli siinä pitelemistä, että en möläyttänyt, että säästäkää parhaimmat lelut. Mä kyllä oletan, että ne on säästänyt parhaimmat lelut ja vaatteet.

Mutta jotenkin tuntuu, että toisen vanha potta saa mennä kirpparille. Ne ei niin paljon maksa, etteikö me sitten voitaisi ostaa meidän prinsessalle uusi potta. Samoin auton turvaistuin ostetaan uutena, vaikka heillä vanhoja olisi.

Haluaa vaan osan uutena ja tietää varmasti, että on sitten ehjä ja turvallinen. Muuttuuhan ne mallit vuosien saatossa.

Mutta hyvin olen pystynyt toppuilemaan asioiden kanssa. Varmaan ekan ultran jälkeen alkaa sitten himoshoppailu :D
 
Minä ostin viikonloppuna pikkuiselle ensimmäisiä vaatteita. Yhden bodyn ja yhden kaksiosaisen hirmu pehmeän asun sekä tietysti yhden pikkuruisen punaisen mekon... =).
Kirppikseltä siis, taisi mennä yhteensä ihan 7 euroo...Niin ja yhden imuosan löysin äitiyspakkauksen kestovaippaan!
Sama juttu, turvakaukalon haluan uutena ja ehkä vaunut myös......Voi ja kasvatusoppaisiin saakka en ole vielä mietteissäni ehtinyt ollenkaan! Pino niitä tänne......
Bantsku :wave:
 
Onpas tämä palsta virkistynyt uusien ansiosta viime aikoina. Itse en ole joutanut / päässyt hirveästi koneelle, oli suorastaan kova työ lukea kaikki viestit. Mitä lähempänä LA on, sitä vähäisemmäksi aika tuntuu käyvän, vaikka olen jo sairaslomalla..

Aiemmin juttelitte Me-muodon käytöstä. Itse huomasin, että alussa en ollut "me", mutta sitten kun mieskin pystyi jo tuntemaan potkut kädellään, aloin käyttää me-muotoa, varsinkin kun haluan jotain pientä passausta :) On kuulkaas paljon helpompi saada mies hakemaan sohvalla makaavalle vaimolle viidettä kertaa jotain keittiöstä, kun sanoo, että "voi rakas, toisitko MEILLE kupin kaakaota..." :LOL:
Eihän tuleva isukki siitä voi kieltäytyä!

Tuohon tavaroiden osteluun liittyen, minun kokemukseni mukaan bodyja ei kannata hirveästi ostaa, sillä niitä saa yleensä aina lahjaksi. Meillä on jo ainakin 50 pientä bodyä, kun ostin alkuinnostuksessa varmaan 10, äitiyspakkauksesta tuli muutama ja lähisukulaisilta on tullut hirveä määrä. Sen sijaan potkareita ja puolipotkareita on vaatekaapissa vähemmän...

Tosi ristiriitainen olo on näiden tavarahankintojen kanssa ollut. En ole taikauskoinen, mutta realisti ja välillä on tuntunut, että kuinka hirveää se sitten on, jos jotain pahaa tapahtuukin ja koti on täynnä tavaraa pikkuiselle. Mutta sysään nuo ajatukset pois... Hoitopöytä, vaunut ja turvakaukalo on hankitty hyvissä ajoin, vauvan vaatteet pesty ja silitetty ja nyt suunnittelen jo kaiken pienen tilpehöörinkin hommaamista (vaipat, tuttipullot jne.) ettei sitten lapsivuoteesta tarvitse könytä mihinkään markettiin.... Kamala ajatus.

Lentoemo ja muutkin kirjaostoksia harkitsevat, suosittelen lämpimästi tuota "Suurta äitiyskirjaa" (Perhemediat). Siinä on paitsi odotuksesta ja synnytyksestä myös vauvan hoidosta ym. todella kattavasti ja monipuolisesti.

Vauvakuulumisia sen verran vielä, että poikasemme potkii ja liikkuu innolla päivin ja öin. Kohdunsuu on alkanut pehmetä, enkä voi enää tehdä yksin pitkiä kävelyjä. Veristä vuotoa ei onneksi ole enää ollut sen yhden pelästyttävän kerran jälkeen. Vauva on neuvolan tädin mukaan laskeutunut hyvin ja maha on valtava. Närästys on vaikean liikkumisen lisäksi ehkä ärsyttävintä tällä hetkellä. Mahtava apuväline on tosi pitkä kenkälusikka, en tulisi enää toimeen ilman sitä :)

t. Metsätonttu ja poikanen rv 32+6







 
Ei olla vielä ostettu mitään,joskin tiiän että meille on tulossa kavereilta kauhae satsi pikkulasten vaatteita,joten ihan niitä pienimpiä ei tartte ostaa ees.
Odotan torstain nt-ultraa,jos sen jälkeen sitten uskaltaisi jotain hankintoja tehdä=)

milky rv 11+3
 
Hei vaan minunkin puolestani pitkästä aikaa.

Äitiyslomalla jo toista viikkoa, ja menoja on ollut melkoisesti. Tosin olen vielä töissä kiinni aika lailla, onneksi suurelta osin etänä pystyn avustamaan. Vatsa pyöristyy, vaan ei vielä tunnu laskeutuvan millään. Taitaa olla liian hyvin kalustettu yksiö, ettei suotta viitse vaihtaa vielä alemmas. Saisi kyllä jo ruveta tekemään muuttoa tänne meidän "maailmaan", on olo jo sen verran kankea useasti. Onneksi ei juuri mitään vaivoja ole. Välillä supistelee harvakseltaan ja kivuttomasti, liitoskipuja tullut jonkin verran, mutta ei juuri muuta.

Mulla on ollut viime viikkoina varsin ahdistunut olo, melkein kaikesta. Nyt viime aikoina maailman pankkitilanteesta. En yleensä edes reagoi tollaiseen, toki uutiset kuuntelen ja seurailen, mutta tilanteen tarkastelen, vasta kun oikeasti omalle osalle jotain sattuu, niin sitten mietitään mitä tehdään. En ole ollut pitkiin aikoihin ennakkoon pohtija ja mietiskelijä, vaan kaikkea se raskaus teettää, kun nyt pitää näitäkin murehtia ennakkoon. Vaikka ei taida olla edes mitään syytä huolestua ennakkoon... HUH!

Meillä pitäisi olla suunnilleen valmiina kaikki vauvan tuloa varten. Enempää ei kai kannata laittaa, vasta kun näkee oikeasti mitä juuri tämä vauva kaipaa. Ja vielä se, että on meidän esikoinen, niin katsotaan vasta kun nähdään. Näillä nykyisillä selvitään alkuun varsin hyvin.
En ole vielä pakannut itselleni kassia valmiiksi, enkä vielä varmaan sitä teekään. Vauvalle laitoin vaatteita ja jotakin muuta valmiiksi turvakaukaloon, että mies osaa ne sitten ottaa mukaan, kun hakee meitä.

Huomenna taas neuvolaan, nyt näitä käyntejä tuntuu olevan viikottain. Hyvä on, että pitävät huolta minusta ja asukista. Multa irtosi vielä tänään illasta hampaasta paikka, joten pitää yrittää saada huomiseksi hammaslääkäri. Toivottavasti saisin sen samaan aikaan kuin neuvola, kun ovat samassa talossa, ettei tarvitse kovin montaa kertaa lähteä tonne keskustaan...

Hyvää illanjatkoa kaikille. Palailen taas, ehkä ennen vielä laitokselle menoa...

Sarppa ja tiitiäinen 36 + 2
 
metsätonttu Mäkin käytän tässä vaiheessa jo törkeesti hyväkseni, että tuo prinsessalle sitä ja tätä... Ehkä ei vielä pitäisi, että palvelu pelaisi loppuun asti :heart:


sarppa70 Muakin vähän ahdistaa tuo pankkitilanne. Meillä on iso asuntolaina ja sitä on ennen asennoitunut, että kyllä sen saa maksettua ja parempi on maksaa omaa kuin älyttömiä vuokria. Mutta sitten alkaa ajattelemaan sitä lainanmaksun todellisuutta äitiysloman aikana. Varsinkin kun olen aina halunnut jäädä hoitovapaalle ja mennä vasta sitten töihin, kun lapsi olisi esim. 3 vuotta. Tällä hetkellä tuntuu mahdottomalta ajatella enään jäävänsä kotiin niin pitkäksi aikaa. Eli lottovoitto pitäisi saada pikapuoliin :D
 
Heheh, tuumasta toimeen, eli tänään ostin sitten kolme uutta opusta... Ei kylläkään vauvanhoidosta vaan enemmän vauvan ja pikkulapsen psykologisesta kehityksestä ja kuinka olla tiukka mutta rakastava jne.

Oletteko muuten mitä mieltä perhepedistä? Se on mun käsittääkseni Suomessa tosi yleinen. Esim. noissa mun ostamissa kirjoissa psykologit ovat KAIKKI perhepetiä vastaan, kun taas suomalaisissa kirjoissa en ole huomannut erityistä puoleen tai toiseen mielipiteilyä.

Itse en halua (ainakaan tällä hetkellä) perhepetiä, en ole koskaan pitänyt ajatuksesta, olen aina ajatellut, että perhepeti tekee hallaa parisuhteelle. Mieheltäni olen saanut kannatusta ajatukselle, hänen mukaansa perhepeti on ensimmäinen askel avioeron tiellä :LOL: Senkin hän siis oppi kantapään kautta, kummatkin lapset nukkuvat yhä 6- ja 8-vuotiaina samassa sängyssä äitinsä kanssa ja kun mies menee lapsia tapaamaan, niin sitten hänen kanssaan. Itsekin sitten päädyin samaan sänkyyn nukkumaan tytön kanssa, kun poika nukkui mieheni kanssa.

Ja kuitenkin melkein kaikissa tuttavaperheissä nukutaan vauvan kanssa samassa sängyssä. Hm... tiedä sitten muutanko jossain vaiheessa mieltäni, vai olivatko kaikki nämä tuttavapiirin äidit jo alusta alkaen perhepedin kannalla. Aika järkkyä, kun ystäväperheessä mies nukkuu yksin omassa huoneessaan ja nainen 2- ja 4-vuotiaiden lasten kanssa toisessa huoneessa. Ja näin ollut jo ennen kuopuksen syntymää. Saas nähä miten meillä käy, olisin kyllä surullinen, jos meillä ei äityydeltä ja isyydeltä jäisi enää tilaa/energiaa olla myös mies ja vaimo. Ystäväperheen nainen on tyytyväinen tilanteeseen, mutta hiukan miehen kanssa epäilemme, että mies ei. ;)

No, ehkä näistä superhienoista psykoanalalyyttisistä opuksista löytyy neuvoja myös tähän parisuhdeasiaan :LOL:
 
lentoemo-76 Olen ainakin näin etukäteen ajatellut, että totuttaisi prinsessan heti alkuunsa omaan sänkyyn. Mutta alussa pinnasänky olisi vanhempien makkarissa ja myöhemmin hänelle tulee oma huone ja oma sänky sinne. Tiedä sitten kuinka mieli muuttuu...
 
lentoemo-76 Niinpä. Ne kasvatusmetodit varmaan muuttuu vuosien varrella. Mun siskolla on ihan hirveän tottelemattomat ja lellityt pojat. Miehen kanssa puhutaan, että ei meidän lapsista tule tuollaisia. Katsotaan viiden vuoden päästä :heart:
 
Niin ja meidän prinsessa ei töllötä videoita liikaa. Vaikka kuinka itseä väsyttäisi, niin en laita lastenhoidoksi videota pyörimään :D Saa nähdä kuinka tämäkin pätee sitten kun äiti on tosi tosi väsynyt ja prinsessa kiukuttelee ja isi töissä...
 

Yhteistyössä