Toivottavasti kaikkien uusivuosi sujui mukavissa merkeissä! Meillä juhlittiin myös 5-vuotispäiväämme, ja sen kunniaksi join myös lasillisen kuoharia! =) Ei varmaan olisi pitänyt, sillä kuohari oli makeaa ja kun kyytipojaksi oli vielä leipomaani sacherkakkua, pisti sokerista huumaantunut typykkä pystyyn sellaiset bileet, että nukahdin vasta tänä aamuna kahdeksalta!
Eilen olimme ultrassa, kaikki näyttää olevan hyvin, napanuoran virtauksetkin tutkittiin, vauveli kasvaa just mukavasti keskikäyrällä, painoarvio 2000-2400g, jos olisi siitä se keskiarvio 2200g, niin syntymäpainoksi tulisi 3500g.
Vauvakirjallisuudesta: täällä intohimoinen lukutoukka :wave: Meikäläinen on aina viihtynyt nenä kirjoissa kiinni, ja kirjallisuuttahan olen opiskellut niin Suomessa kuin Italiassakin. Kaunokirjallisuuden lisäksi tykkään lukea paljon psykologiaa, sivuaineina on ollut sekä psykoogia että sosiaalipsykologia, mutta akateemisten opusten lisäksi arvostan myös ns. populaaripsykologiaa tyyliin Miehet Marsista ja Naiset Venuksesta :hug:
Joka tapauksessa, lähestyn kaikkia uusia asioita aina ensin teoreettisesta näkökulmasta, oi kyse sitten ruuanlaitosta tai laitesukelluksesta, sitten kun olen saanut mielestäni tarpeeksi vankan teoreettisen pohjan, käyn käytännön hommiin. Ja sama asenne minulla on ollut vauvan suhteen.
Jo ennen raskausaikaa luin raskaudesta (ruokavaliosta, liikunnasta jne.) kaiken, minkä vain käsiini sain. Nyt sitten raskausaikana olenkin keskittynyt vauvakirjallisuuteen. Olen ostanut tusinan verran mitä erilaisempia opuksia, niistä muutamat ovat puhdasta psykologiaa, osa konkreettisia käytännön oppaita ja oput jotain siltä väliltä. Yhdenkään kanssa en oe täysin samaa mieltä, mutta kaikissa on ollut ainakin jotain järkevän kuuloista.
Noin yleensä ottaen olen tyytyväinen,
kun lähestyn samaa asiaa useasta eri näkökulmasta, muodostan saamieni tietojen perusteella oman mielipiteeni, joka heijastaa omaa arvomaailmaani ja elämänkokemustani.
Miehellä on kokemusta varsinkin esikoisen vauvaiästä, hän on aina ollut ns. osallistuva isä ja eron jälkeenkin hän on huolehtinut lapsista käytännössä yksin aina tapaamisten aikana. Usein mies sanoo minulle, että käytäntö voi olla ihan eri asia kuin teoria, toisaalta monta kertaa hän on myös sanonut, että kieltämättä tiedän jo ihan teoriapohjalta hurjasti asioita, jotka hän itse oppi kokemuksen kovan koulun kautta :hug:
Myös anoppi yllätti kehuillaan, jotenkin olisin odottanut häneltä juuri sellaisia "kokemus opettaa eivätkä kirjat" -kommentteja, sen sijaan hän sanoi tosi tyytyväisen oloisena, että minä vaikutan erittäin valmiilta ja hyvin valmistautuneelta vauvaa varten :heart:
Vaikka joku kommentoisikin tyyliin "ei vauvanhoitoa kirjoista opi", niin itselleni sopii mainiosti tällainen tapa valmistautua ensin teoriatasolla, vaikka ymmärränkin hyvin, että joku toinen haluaa oppia asiat vain käytännössä. Itseäni vain helpottaa, kun minulla on jo jonkinlainen ennakkokäsitys asioista, ja siksi tosiaan olen lukenut hyvinkin erilaisiakin opuksia ja eri kielillä, kun niillä kaikilla on oma näkökantansa vauvankin hoitoon, uskon, että vauvaa hoitaessa ei kannata jäykistyä liikaa mihinkään tiettyyn ajatusmaailmaan, vaan kannattaa ennen kaikkea kuunnella itseään ja tehdä niin, mikä itsestä tuntuu luontevimmalta.
Vauvakirjoista poimimiani "helmiä", joiden kanssa olen samaa mieltä:
- Vauva kaipaa mahdollisimman paljon syliä ja läheisyyttä. Koska en haluaisi perhepetiä vaan nukuttaa vauvan omassa sängyssään alusta asti, aion yrittää pitää vauvaa mahdollisimman paljon sylissä päiväsaikaa mm. kantopussin ja kantoliinan avulla.
- Vauvan itkulla on monia syitä, eikä joka itkuun kannata tarjota tissiä, vaan yrittää oppia kuuntelemaan itkun eri sävyjä ja tulkitsemaan niitä.
- Vauvalle varsinkin alussa rintaa aina vauva sitä halutessa, mutta öisin pidettävä seurustelu minimissä välttämällä puhumista ja katsekontaktia niin, että vauva ei innostu seurustelemaan, vaan ainoastaan syö ja nukahtaa sitten.
- Päivällä sen sijaan aktiivistakin seurustelua vauvan ollessa hereillä, paljon rupattelua vauvalle, laulelua, hierontaa ja kaikenmoista hellimistä. Runsasta kehumista ja "hyväilyä" myös sanoilla, pienikin vauva ymmärtää yllättävän paljon jo äidin äänensävystä.
Oletteko te löytäneet jotain kiinnostavia vinkkejä vauvan hoitoon? Neuvot jakeluun! :wave:
Lentis ja söpöliini 32+4 :heart: