[QUOTE="mmm";23218680]Yöheräilyä ei voi kouluttaa pois, kuten lasta ei voi myöskään väkisin opettaa puhumaan. Mitä enemmän luen kirjoituksiasi, sitä enemmän minulle tulee sellainen olo että vika onkin kirjoittajassa itsessään ja hänen halussaan väkisin saada lapsi tiettyyn muottiin. Ja hänen mielipiteessään että lapsessa on jotain vikaa vaikka suurin osa ketjun viesteistä onkin toista mieltä. Nämä äitipuolet kyllä saavat aikaan lukuisia surullisia ihmiskohtaloita kun lasta retuutetaan mielentilatutkimuksiin jne. ja ihan aiheetta.
Aitoa välittämistä ja vähemmän sääntöjä ja koulutusta ja katsokaa asiaa sitten uudestaan vuoden päästä.[/QUOTE]
Mä en ole sanonut et lapsessa on vikaa. Olen pohtinut että voisiko olla, vai onko tämä lapsi vain niin erilainen kehityksessään kuin omani. En ole sanonut missään vaiheessa, kysynyt vain TEIDÄN mielipidettä, että HUOLEHDINKO TURHAAN. Ilmeisesti huolehdin.
Lasta ei ole väkisin yritetty saada puhumaan, mutta en tosiaan tiennyt et häntä ei saa yrittää edes opettaa sanomaan sanoja oikein. En tiennyt et kun hän sanoo itta, en saa korjata ja sanoa artikuloiden että KIS-SA. Olen ymmärtäny että puheterapiaan jos päätyy, on paljon myös KOTIharjoituksia. Näin ainakin mun pojallani oli R-vian kanssa.
Yöheräilystä voi opettaa pois. Se yleensä tehdään vauva-iässä, sitä kutsutaan UNIKOULUKSI. Näin ison lapsen heräilyyn en keksi keinoja, ilmeisesti niitä ei sitten ole ja meidän täytyy vain heräillä kaikkien hänen kanssaan ja toivoa että koululaisen koulu ei mene huonompaan suuntaan, koska siitäkään ei saa yrittää opettaa pois. Onko tämä nyt tottakaan?!
Ja joku kirjoitti kuinka isä ei huomaa mitään, minä vain. Isä ei ole käytännössä ollut missään tekemisissä lasten kanssa, ei missään ennen omansa syntymää. Ja tämän jälkeen seuaavat lapset joiden kanssa on viipynyt yli kymmenen minuuttia ovat olleet minun lapseni. Kaikenkaikkiaan käsittääkseni äidin puolella sama tilanne. Ystävillä nuorempia lapsia, ei kokemusta lapsista, minkäänlaista ennen omaa. Ei lapsia sisaruksilla jne.
Minä epäilin jo ekassa viestissä että voin epäreilusti verrata tätä lasta omiini ja kysyin teidän mielipidettä. Musta on hirveää että täällä aletaan minua sitten syyttämään. Olen kuitenkin tämän lapsen elämässä nyt MELKO tärkeässä osassa. Ja aion pysyäkin. un tarpeidenmukaista ei todellakaan ole tehdä lapsesta sairasta, laittaa häntä johonkin muottiin tai kouluttaa hänestä minun mieleistäni, hän on oppinut jo täällä asuessaan joka toisen viikon erittäin hyvin "meidän rytmiin, sääntöihin ja leikkeihin". Te minun syyttelijät unohdatte nyt että tässä uusioperheessä, suht tuoreessa on mukana myös kaksi muuta lasta: ekaluokkalainen ja pian 5 vuotta täyttävä. Tässä mennään LASTEN ehdoilla. jokaisen heidän.
Ja yökastelusta: kyllä minun mielestäni kyse on tämän lapsen kohdalla vain siitä et kun tietää vaipan olevan, pissaa siihen herättyään. Vaippa ei ole ihan täynnä ja aamulla kun heräämme, se on todella kuuma. vasta pissattu. Ja tästä ei mun mielestä opi pois niin kauan ku vaippa on. Miksi muuten olisi näitä kuivaksiopetteluvaippoja keksitty? Kyllä me alamme kokeilemaan niiden kanssa pikkuhiljaa sitä yövaippaa pois. Ja me, täällä alamme, koska äiti ei ole innokas aloittamaan. Eikä isä. Mutta minusta on jo kyllä korkea aika. Jos menee metsään, et joka yö on lakanat vaihdettava, sit jätämme ja yritämme myöhemmin uudestaan. Omani ovat oppineet yhtaikaa sekä päivä että yökuivaksi, vaipat vaan olivat samantien molemmilla kuivat aina yön jälkeenkin kun päivällä jätettiin vaipat pois. (poika 2v ja 8kk ja tyttö 2v tasan) Ja kuka sanoi et 4 vuotiaana vasta kuiva täytyy olla??? Voi hyvänen aika!! Kai se oli vitsi?!!
Nämä asiat on uusia mullekin taas. Ja sen ymmärtäminen että MINÄ en ole tätä lasta kasvattanut, enkä ollut edesauttamassa hänen elämäänsä tätä ennen ei ole joka asian kanssa niin helppoa. Minun on löydettävä nyt ne sävelet tämän lapsen kanssa, ja on niitä löytynytkin. Mut fakta on että me Äitipuolet (ja siis toistan että minunkin lapsellani on äitipuoli isänsä luona) hyvin harvoin olemme niin pahoja kuin te äidit/me äidit luulemme. Lapsen etu on kaikkien yhteinen asia. Oli perheitä yksi tai kaksi.
Väärin on olla kysymättä, väärin on kysyä. Väärin on olla mielipiteitä, väärin on ihmetellä. väärin on yrittää auttaa tätä lasta ku ei ole minun, väärin on olla yrittämättä koska sit en välitä ja haluan eroon. Mitä tässä nyt tekis
Asiallisia onneksi suurin osa vastauksista. Kiitos kovasti niistä. Huojentava kuulla et suurin osa on sitä mieltä et kaikki on ok. Mut et mut haukutaan ku kysyin, koska nää on mulle outoja juttuja. Katsotaan aikaa eteenpäin kuinka lapsi kehittyy.. Kiitos kaikille.