Päänvaivaa aiheuttaa siis kuukauden päästä 3v täyttävä poikani joka ei vielä käy potalla ollenkaan.
Tässä tulee nyt kuitenkin ensin hieman taustatietoa: Pottaan aloimme tutustumaan joskus alle vuoden ikäisenä ja silloin sinne saattoi silloin tällöin pissat tulla. Jossain vaiheessa poika teki stopin ja pottailu jätettiin suosiolla tauolle.
Muutimme uuteen kotiin vuosi sitten, ja samaan aikaan poika aloitti päiväkodissa (oli siis tällöin 2v.). Pottailut kotona olivat edelleen tauolla, koska poika teki erittäin selväksi ettei siihen halua istua, kuten ei myöskään pytylle. Ajattelin että se saattaisi johtua elämänmuutoksista joita siihen aikaan oli paljon (muutto ja pk:n aloitus). Päiväkodissa kuitenkin istui potalla muiden kanssa, vaikka ei sinne oikein ikinä mitään tullutkaan. Kotona nosti metelin aina kun vain ehdotinkin potalle menoa tai vaipatta olemista. Joten, asian annettiin taas olla.
Puolisen vuotta poika ehti päiväkodissa olla kun jäin äitiyslomalle ja loppuvuodesta meille syntyi vauva. Pottailusta ei ole puhuttu lainkaan nyt moneen kuukauteen, potta on kyllä ollut koko ajan näkösällä vessassa. Viikonloppuna ehdotin pojalle, josko otettaisiin tarrasysteemi käyttöön, että saisi siis jokaisesta potalla käymisestä liimata tarran hienolle paperille. Poika siitä innoissaan, mutta nyt kun eilen siitä taas puhuin ja näytin "pottatarroja" niin poika huusi ettei halua potalle eikä pytylle, haluaisi vaan tarrat .
Jos yrittää nostaa potalle niin lyö jarrut ihan täysi pohjaan.
Meillä käy paljon muita saman ikäisiä lapsia ja poika nähnyt kuinka he käyvät potalla, mutta ei ole siitäkään saanut mitään "inspiraatiota" itselleen.
Poika on muutenkin tosi vastahakoinen vaipanvaihtoon ja olisi varmaan kakatkin housuissa monta tuntia, jos vain annettaisiin olla.
Mielestäni meillä on kuitenkin aina suhtauduttu myönteisesti vessa-asioihin ja vaipanvaihtoon ym. eikä poikaa ole pakotettu potalle, silloin tällöin vain kehoitettu ja kysytty.
Joten mitä tässä nyt pitäisi tehdä? Jotenkin tuntuu itsestä tosi turhauttavalta , vaikka tiedän että jokainen kehittyy omaan tahtiin, mutta aina sitä saa kummastelevia katseita kun (varsinkin vanhemmat ihmiset) kuulevat että poika vielä kokonaan vaipoissa.
Rohkaisua, kokemuksia, vinkkejä ja apuja teiltä kaipailee
PimpeliPompeli :flower:
Tässä tulee nyt kuitenkin ensin hieman taustatietoa: Pottaan aloimme tutustumaan joskus alle vuoden ikäisenä ja silloin sinne saattoi silloin tällöin pissat tulla. Jossain vaiheessa poika teki stopin ja pottailu jätettiin suosiolla tauolle.
Muutimme uuteen kotiin vuosi sitten, ja samaan aikaan poika aloitti päiväkodissa (oli siis tällöin 2v.). Pottailut kotona olivat edelleen tauolla, koska poika teki erittäin selväksi ettei siihen halua istua, kuten ei myöskään pytylle. Ajattelin että se saattaisi johtua elämänmuutoksista joita siihen aikaan oli paljon (muutto ja pk:n aloitus). Päiväkodissa kuitenkin istui potalla muiden kanssa, vaikka ei sinne oikein ikinä mitään tullutkaan. Kotona nosti metelin aina kun vain ehdotinkin potalle menoa tai vaipatta olemista. Joten, asian annettiin taas olla.
Puolisen vuotta poika ehti päiväkodissa olla kun jäin äitiyslomalle ja loppuvuodesta meille syntyi vauva. Pottailusta ei ole puhuttu lainkaan nyt moneen kuukauteen, potta on kyllä ollut koko ajan näkösällä vessassa. Viikonloppuna ehdotin pojalle, josko otettaisiin tarrasysteemi käyttöön, että saisi siis jokaisesta potalla käymisestä liimata tarran hienolle paperille. Poika siitä innoissaan, mutta nyt kun eilen siitä taas puhuin ja näytin "pottatarroja" niin poika huusi ettei halua potalle eikä pytylle, haluaisi vaan tarrat .
Jos yrittää nostaa potalle niin lyö jarrut ihan täysi pohjaan.
Meillä käy paljon muita saman ikäisiä lapsia ja poika nähnyt kuinka he käyvät potalla, mutta ei ole siitäkään saanut mitään "inspiraatiota" itselleen.
Poika on muutenkin tosi vastahakoinen vaipanvaihtoon ja olisi varmaan kakatkin housuissa monta tuntia, jos vain annettaisiin olla.
Mielestäni meillä on kuitenkin aina suhtauduttu myönteisesti vessa-asioihin ja vaipanvaihtoon ym. eikä poikaa ole pakotettu potalle, silloin tällöin vain kehoitettu ja kysytty.
Joten mitä tässä nyt pitäisi tehdä? Jotenkin tuntuu itsestä tosi turhauttavalta , vaikka tiedän että jokainen kehittyy omaan tahtiin, mutta aina sitä saa kummastelevia katseita kun (varsinkin vanhemmat ihmiset) kuulevat että poika vielä kokonaan vaipoissa.
Rohkaisua, kokemuksia, vinkkejä ja apuja teiltä kaipailee
PimpeliPompeli :flower: