3-kymppiset ensimmäistä odottavat

Kiitos Piinamiina vinkistä! Kuulostaa mielenkiintoiselta, vaikka meillä onkin vielä seksi sujunut. Mutta varmasti jatkossa tulee hankalampaa, kun nyt jo maha rajoittaa melko paljon..

Kiva kuulla Poppien kuulumisia ja että teillä menee hyvin! Tuota olen kyllä kuullut monilta, että vaatteita on liikaa, täytyy varmaan yrittää rajoittaa niiden hankkimista itse.

Me haettiin tänään vaunut ja kasattiin ne odottamaan, alkaa olla sellainen olo, että meille tulee ihan oikeasti vauva. Ja vaunuihin ollaan tyytyväisiä, vaikka tekikin hiukan tiukkaa mahtua niiden ja tämän mahan kanssa hissiin. Toivottavasti maha siis jää pääasiassa synnärille Keskiviikkona oli ultra, pikkuinen painaa arviolta 745 grammaa ja on toisenkin lääkärin mielestä samaa sukupuolta kuin rakenneultran tehneen. Ja "tosi virkeä vauva", minkä kyllä tunnenkin.

Seuraavien viikkojen aikana saankin taas ravata oikein olan takaa eri paikoissa, tämän kuun lopulla on lääkärineuvola, helmikuun alussa äitipoli+ultra ja käynti neuvolaterkkarilla. No, ainakaan ei tarvitse jäädä yksikseen miettimään, onko kaikki kunnossa.

Kivaa viikonloppua kaikille!

fabula 24+3

 

Meille syntyi eilen, eli 5.1 klo 18:05 pieni poikavauva pituutta löytyi nuorelta mieheltä 51cm ja painoa 3245 grammaa.
Nyt ihmetellään eloa perhehuoneessa muutama päivä. Synnytys oli aikamoinen suoritus, palailen siihen joskus myöhemmin, mutta meillä on siis kaikki vallan hyvin.

Musicro+minimies

 

Meille syntyi eilen, eli 5.1 klo 18:05 pieni poikavauva pituutta löytyi nuorelta mieheltä 51cm ja painoa 3245 grammaa.
Nyt ihmetellään eloa perhehuoneessa muutama päivä. Synnytys oli aikamoinen suoritus, palailen siihen joskus myöhemmin, mutta meillä on siis kaikki vallan hyvin.

Musicro+minimies

Paljon onnea, Musicro!

Mie oon taas valvonut koko yön. Pari kertaa oon nukahtanut, mut eka kerralla heräsin siihen et mies unissaan etsi miun mahasta kauhaa ja toisen kerran koira herätti haukullaan. Ylipäätään tunteet on niin hirveen pinnassa, ettei nukkuminen meinaa onnistua kuin pienissä pätkissä. Onneksi ei tarvitse herätä töihin tms.

Kohta täälläkin ollaan ylitetty kaikki maagiset rajat ja vauva saa tulla kun on tullakseen. Maanantaina sovitaan sektiopäivä.

Piinamiina 35+4

 

Onnea Musicro!!!

 

Onnea Musicrolle ja koko perheelle!

 

Onnea musicro! Ihania uutisia!
Poppie teillä menee ilmeisesti yötkin hyvin? Täällä on oltu taas muutaman päivän tissitakiainen, mutta mikäpä tässä pakkasta pidellä sohvan nurkassa.
Piinamiina on kyllä jo hyvillä viikoilla. Pitää jossain vaiheessa tutustua noihin vinkkaamisii juttuihin. Melko kuiva kausi ollut täällä...
Fabulan viikot senkun kiitävät eteenpäin myös! Sullakin odotettavissa eläväistä tapausta mahan ulkopuolella

Nipsunen ja neitonen 4vko 2pv

 

Onnea uusista vauvoista! Harvakseltaan käyn täällä vielä kuulumisia lueskelemassa. Ihan hurjaa, että vasta oltiin monen kanssa alkumetreillä, ja nyt on täällä vauvoja jo vaikka ja kuinka Ja ihana kuulla, että vauva-arki sujuu monella kivasti! Meidän tyllerö olikin sitten koliikkivauva, mutta ei onneksi sieltä pahimmasta päästä. Nyt alkaa täällä elämä jo helpottaa, ja se sekä ulkopäikkärit ja alustavan päivärytmin luominen ovat saaneet aikaan sen, että nykyään meillä on suurimman osan ajasta ihanan hauska ja hyväntuulinen tyllerö, joka seurustelee ja juttelee innokkaasti ja seurailee reippaasti ympäristöä. Ihan mieletöntä, miten lapsi kasvaa ja kehittyy parissa kuukaudessa! Univelkaa mulla riittää, mutta ei sekään ole sieltä pahimmasta päästä. Muuten olen itse edelleen hurjan hyvässä voinnissa, ja kiloista ovat karisseet sekä raskauskilot että useampi muuten vaan ylimääräinenkin

Tsemiä odottajille ja hyviä vointeja kaikille!

Minervan ja neiti Ihana jo yli 2kk

 

Kiva kuullu sinusta minervan! mietinkin tässä lähipäivinä miten sinulla menee. Hyvä että koliikki ei ole pahimmasta päästä ja eikö sen pian pitäisi toivottavasti helpottaa? Meillä neiti ähisee varsinkin aamuyöllä/aamulla vatsaansa mutta saa pörisemään ilmat lopulta ulos. Oon miettiny onko meidän yösyömisissä jotain häikkää. Myönnän että en jaksa korjailla aina hämärässä imuotetta tai asentoa jos meidän hätähousu ottaa huonosti kiinni. Imetys on edelleen ollu mulla se haaste. Maidonnousu imetysten välillä saa myös aikaan kihelmöintiä..

 

Joo, selvästi on elämä jo helpottanut, kun kolmea kuukautta kohti mennään. Nuo yöähinät on kyllä tosi yleisiä, ja kaipa nekin vielä ajan kanssa helpottaa! Mä nousen yölläkin aina tuoliin syöttämään, kun meidän neitiä on pakko joka kerta röyhtäyttää - muuten jää melkoiset ilmat kiertämään, vaikka imuote on kuinka kunnossa. Tuosta röyhtäyttämisestähän ei nykyään paljon puhuta, mutta ainakin meillä siitä on ollut iso apu. Maidonnousu mullakin kihelmöi. Imetyshommat on täällä sujuneet hyvin. Kohta pitäisikin sitten alkaa totuttaa syömään maitoa myös pullosta, niin että pääsisin itse joskus paria tuntia pidemmäksi ajaksi lähtemään kotoa. Saapa nähdä, miten sujuu...

 

Meillä ollut tuo pullo käytössä melko heti. Toisen rinnan tiehyet vetivät kipuisasti tukkoon alussa ja pumppailin pulloon sitä tyhjäksi. Varmaan sekin aiheuttanut sitä imuotteen hankaluutta mutta uskon että ote paranee kun sinikkäästi irroitan liian kapean otteen ja neidin suu kasvaa. Olen joo alkanut kiinnittämään huomiota että röyhtäys tulee ruokailujen pääteeksi. Ite nousen kanssa öisin tuoliin syöttämään.
Kohta ne koliikki-itkut on muisto vain

 

Juu yötkin menee ihan kivasti. Miehestä on iso apu ja kun en imetä, hänkin voi ruokkia lasta. Edelleen on hieman harmitus siitä, ettei imetys onnistunut mutta näillä mennään. Vauva-arjen helppous tuli kyllä yllätyksenä, kun olen aina kuullut jostakin kuinka ei ehdi syömään tai kahvia juomaan ja nyt kyllä helposti ehdin molempia vaikka kuinka monta kertaa. Vauva nukkuu vielä paljon, niin ns. omaa aikaa kyllä on ihan rutkasti. Itkuisuus on hieman lisääntynyt alkuviikoista; ilmeisesti jotain vatsavaivoja on (olen antanut siihen Disflatylia).

En voi sille mitään mutta pieni vauvakuume on! Siis poika on vasta kuukauden mutta tuntuu, että haluaisin toisen! Mies ei ole suostuvainen, enkä kyllä itsekään, kun järjellä mietin. Välillä vaan on raskauskaipuukin mutta järjellä ajateltuna: ei hemmetissä Pitää vaan miettiä kuinka ihanaa on mahtua omiin vaatteisiin ja kuinka pieni poika vasta on Mehän on mietitty aina, että poika jäisi ainokaiseksi, niin saas sitten joskus nähdä.

Jos tänään olisi vaikka sen verran lauhtunutta, että päästäisiin taas vaunulenkille. Mä niin tykkään niistä ja poika nukahtaa vaunuihin heti <3 Kovasti ei tarvitse poikaa topatakaan, hyvin pysyy lämpimänä.

Hyvää viikonloppua kaikille, nauttikaa raskaudesta ja vauvoista

 

Pikapäivitys vain: Olen äiti. Vauva syntyi jo aiemmin tällä viikolla. Tuli hivenen etuajassa. Ihana hän on! <3 Synnytys meni mukavasti. Kivuliasta hommaahan se on, mutta koen sen olleen kuitenkin hieno ja ns. voimaannuttava kokemus. Repeämiäkin tuli eli en ihan "ehjin nahoin" selvinnyt, mutta kuitenkin. Voin kertoa tarkemmin myöhemmin.

Nyt vasta kirjoittelen, kun unettomuus on vaivannut pahasti. Vaikea on ollut nukkua sairaalassa syöttöjen välissä. Palaan tarkemmin asiaan myöhemmin, jos esim. synnytyksen kulku kiinnostaa ja luen tottakai myös teidän kuulumiset.

Kokonaisuudessaan lapsen syntymä synnytyksineen on niin upea kokemus, että haluan ehdottomasti kokea kaiken uudelleen. Kun saa oman lapsensa ensi kertaa syliin, on se niin ihanaa etten osaa sitä kuvailla. Ainutkertaisen upeaa, elämän paras hetki!

Mukavaa viikonloppua kaikille ja kärsivällisyyttä odotukseen.

 

Onnea Jenifer!!!

 

Oi kuinka ihanaa! Onnea jenifer! Synnytyskertomuksia lukee mielellään

 

Onnea Jenifer! Tule ihmeessä kertomaan tarkemmin synnytyksestä, kun vain ehdit ja jaksat.
Kiva kuulla kuulumisia Minervan, toivottavasti koliikki helpottaa pian
Nipsunen, tsemppiä imetykseen, varmasti imuote paranee pikkuhiljaa
Helpottavaa kuulla, että vauva-arki voi olla kuviteltua helpompaa, Poppie

Tulee jotenkin ihan malttamaton olo, että pääsisi itsekin elämään vauva-arkea, kun lukee teidän viestejä Odotan kovasti sitä, että näkee, millainen tyyppi tuolla mahassa oikein myllää. Eipä siihen onneksi enää niin kovin kauaa ole, ja aika tuntuu kuluvan tosi nopeasti tällä hetkellä. Työpäivät tosin voisivat kulua vähän nopeamminkin, motivaatio on ihan hukassa.. Mutta kai sitä vielä parisen kuukautta saa rutistettua sen ajatuksen voimin, että sitten ei tarvi piitkään aikaan.

fabula 24+5

 

Mie oisin kans jo ihan kypsä saamaan tän vauvan ulos. Toista vuorokautta on maha ja selkä kipeänä. Välillä helpottaa ja välillä lyö ihan aaltoina. Minkään tekeminen ei oikein onnistu. Vauva painaa ihan selvästi tuonne alakertaan.

Työ jo synnyttäneet, millaisia supistuksia teillä oli viimeisinä viikkoina / päivinä? Miulla tuntuu sellainen kiristävä vanne mahan ympärillä. Se välillä helpottaa ja välillä ei.

Tänään 35+5

 

Piinamiina
Mulla oli monenlaisia ja -tasoisia supistuksia. Harjoitussupistuksia, jotka tuntuivat kiristävänä vanteena vatsassa ja selässä, niissä ei ollut kipua. Sitten alkoi hieman kivuliaat supistukset, joissa myös kiristävä tunne. Seuraavat pistivät liikkumaan ja hengittelemään, ilman kiristävää tunnetta. Seuraavat pistivät liikkumaan ja kiroilemaan ilman kiristävää tunnetta. Seuraavat olivatkin jo ilokaasua vaativia ja siitä seuraavat saivat huutamaan. Sitten oltiinkin sektiossa. Eli supistukset voimistuivat päivien aikana ja kestivät piiiiitkään ilman avautumista...

 

Mie lähden kohta _taas_ käymään synnärillä. Sairaalakassit on pakattu valmiiksi. Tuntuu vaan tosi epätodennäköiseltä, että meille joskus vauva tulee. Että niillä vaatteilla, joita kassiin pakkasin, on ihan vihon viimeistään neljän viikon päästä käyttäjä (ellei käy jotain aivan hirveetä). Nyt tuntuu että supistukset on helpottaneet, 'mutta maha aaltoilee oudosti ja tuntuu kuin pitäisi pissaa pidättää koko ajan.

En oo jostain syystä saanut syötyä tänään yhtään mitään. Tosi outoa, koska eilen piti tankata kovasti. Sit kun selviää, ettei tänään tapahdu vielä mitään, ni rupeen varmaan syömään ihan hulluna. Ehkä tää on sitä kaiken varalta varautumista.

 

Onneksi olet hyvillä viikoilla, Piinamiina! Mulla alkoi viimeisinä viikkoina tulla harkkasupistusten lisäksi ihan satunnaisia kivuliaita supistuksia, tuntuivat mahan lisäksi selässä ja jaloissa asti. Mutta synnytyssupparit olivat kyllä vielä huomattavasti karseampia. Ei voinut erehtyä Ne saivat jo naisen ihan sananmukaisesti polvilleen. Mulla niitä kesti vain sen tunnin verran ennen kuin olivat niin kipeitä, että piti lähteä sairaalaan.

Paljon onnea, Jenifer!! Ihania yhteisiä hetkiä vauvan kanssa! Ja Poppie, kuulostaa tosi hyvältä! Heh, meillä on ollut vauva juuri sitä lajia, etten ensimmäisinä viikkoina kyllä ehtinyt syödä enkä kahvitella Nyt kun vauva on alkanut nukkua päikkäreitä ulkona, niin olen alkanut saada päiviin vähän vapaahetkiä. Pitkään ei siis nukkunut päivisin muualla kuin sylissä...

 

Mun harkkasupistukset huomasi oikeastaan vaan että maha veti pinkeäksi ja olo oli vaan hieman tukala. Sitten tuli satunnaisia menkkakivuilta tuntuvia muutaman minuutin pituisia supistuksia synnytystä edeltävillä viikoilla,lähinnä öisin. Lapsivedem tihkumisen jälkeen synnytystä edeltävänä päivänä tuli useemmin noita menkkakivuilta tuntuvia, tuntu mulla lähinnä selässä poltteena. Näitä jatkui sitten harvakseltaan siihen asti kun sain kohdunkaulaa lyhentävän lääkkeen. Siitä rytinällä voimistui ensin puuskututtaviin ja pian lähinnä karjututtaviin supistuksiin joihin ilokaasu ei tuntunut auttavan ja jalat täristen puhisin jumppapallon päällä miehen painaessa alaselkää ja sitten jo ponnistettiin. Olin onnekas kun aukesin vauhdilla niin supisteluja oli vaan sen pari-kolme tuntia. Tsemppiä matkaan varuilta

 

Miulla on laskettu aika 6.2. ja suunniteltu sektio ilmeisesti edellisellä viikolla. Sektioaika päätetään ylihuomenna.

Nyt oli kohdunkaula lyhentynyt 1,7 cm:iin, mutta synnytys ei ole vielä käynnissä. Jotenkin tässä pitäisi jaksaa.

 

Mie oikeesti haluaisin tietää, että kuuluuko kuvioon jo tässä vaiheessa sellainen tunne, että ihan kuin alapää olisi hakattu? Ikinä ei ole ollut tällaista tunnetta.

Muokkaus: ilmeisesti kyse on liitoskivuista. Ehkä lääkärin aavistuksen kovakourainen sisätutkimus työnsi luita millin sadasosan sivuun tai jotain. Ehkä täällä pärjäillään. Jotenkin mie en vain jaksa uskoa, että tää muksu kestäis mahassa enää montaa viikkoa. Sen verran alan olemaan jo omissa maailmoissani. Tuntuu ihan utopistiselta, että eilen oon vielä vastannut tärkeisiin työsähköposteihin. Tuntuu kuin se elämä olis jossain valovuosien päässä.

 

Ihania vauvauutisia täällä. Onnittelut kaikille kenellä on siellä oma nyytti sylissä. Mä oon teidän kuulumisia käynyt lukemassa usein, mutta harvoin tulee täällä kaksplussassa kirjoiteltua. Jännältä tuntuu kyllä lukea teidän imetyskokemuksista ja vauva-ajasta, kun kohta se on jo itselläkin edessä.

Mulla on äitiysloman alkuun enää kaksi viikkoa aikaa. Tuntuu tosi uskomattomalta, että tässä sitä nyt ollaan. Oon niin monta vuotta tätä odottanut. Tosi paljon odotan kyllä sitä, että pääsee rauhassa keskittymään kodin laittoon vauvaa varten.
Voinut olen kohtalaisesti. Edelleenkin kylkikipu vaivaa, istuminen on välillä tosi vaikeaa sen takia. Närästys on välillä niin kovaa, että olen paristi oksentanutkin sen takia. Mikään lääke ei ole mulla siihen auttanut, nyt kokeilen vielä gavisconia. Yöt saan nukuttua yhdellä vessakäynnillä, mutta hyvää asentoa pitää tyynyillä topata.
Tällä viikolla neuvolassa vauva oli poikittain. Se taitaa olla syynä siihen, että mulla on vähän ollut tukala olo viime aikoina. Toivottavasti vauva kääntyisi nyt itsellään oikein päin.
Synnytys on alkanut jo vähän jännittämään ja miestä myös. Jännittävää, kun ei yhtään sitten tiedä milloin lähtö tulee.

Piinamiinalle tsemppiä viimeisiin viikkoihin ja olikos täällä joku muukin jolla alkaa la olla lähellä.

Mustikk4 32+6

 

Mustikk4
Oletko kokeillut Losecia yms. tujumpaa närästykseen? Itsekin oksensin ja sain luvan käyttää sitä; olikin ainoa mikä auttoi (kuurina). Gaviscon, Rennie, Antepsin yms. olivat turhia.

 

Ihania vauvauutisia täällä. Onnittelut kaikille kenellä on siellä oma nyytti sylissä. Mä oon teidän kuulumisia käynyt lukemassa usein, mutta harvoin tulee täällä kaksplussassa kirjoiteltua. Jännältä tuntuu kyllä lukea teidän imetyskokemuksista ja vauva-ajasta, kun kohta se on jo itselläkin edessä.

Mulla on äitiysloman alkuun enää kaksi viikkoa aikaa. Tuntuu tosi uskomattomalta, että tässä sitä nyt ollaan. Oon niin monta vuotta tätä odottanut. Tosi paljon odotan kyllä sitä, että pääsee rauhassa keskittymään kodin laittoon vauvaa varten.
Voinut olen kohtalaisesti. Edelleenkin kylkikipu vaivaa, istuminen on välillä tosi vaikeaa sen takia. Närästys on välillä niin kovaa, että olen paristi oksentanutkin sen takia. Mikään lääke ei ole mulla siihen auttanut, nyt kokeilen vielä gavisconia. Yöt saan nukuttua yhdellä vessakäynnillä, mutta hyvää asentoa pitää tyynyillä topata.
Tällä viikolla neuvolassa vauva oli poikittain. Se taitaa olla syynä siihen, että mulla on vähän ollut tukala olo viime aikoina. Toivottavasti vauva kääntyisi nyt itsellään oikein päin.
Synnytys on alkanut jo vähän jännittämään ja miestä myös. Jännittävää, kun ei yhtään sitten tiedä milloin lähtö tulee.

Piinamiinalle tsemppiä viimeisiin viikkoihin ja olikos täällä joku muukin jolla alkaa la olla lähellä.

Mustikk4 32+6

Täältä taustalta huutelen tuohon närästykseen että mulla ei auttanut kans mitkään käsikaupan lääkkeet ja sain sitten lääkäriltä reseptin Omepratzoliin. Kannattaa soittaa neuvolaan ja kysyä sitä ei ole närästänyt sen jälkeen