*** 3-kymppiset ensikertalaiset, vol.10 ***

Merope Painonpudotus on nyt ollu vähän hitaampaa/stopissa, kun mulla on ollu koko alkuvuoden tätä räkäröhää. Juoksemaan ei pysty, kun alkaa yskittää ja tuntuu että tukehtuu. Syömisiä olen kytänny ja painon olen saanu pysyttelemään samassa. Eli se vähän reilu 10kg on poissa. Tarkoitus olis jatkaa pudotusta kunhan paranen.

Piikityksessä pahin kauhu on laantunut. Vielä se hetki, kun se neula pitäisi työntää nahkaan niin tulee semmoisia, että eiku ja neula pysähtyy vauhdista vaikka kuin ei tahtois... mutta mitä vähemmän ajattelee ja tökkää vaan niin kyllä se onnistuu. Joskus onnistuu paremmin ja oikein hämmästyy, että se ei tuntunut ollenkaan ja joskus taas ei osu ihan niin hyvin ja se vihlaisee ikävästi. Silti olen ilman suurempia paniikkikohtauksia saanut jokaisen piikin laitettua.

Mä olen niin rakastunut uudelleen tuohon ukkeliini :heart: Se on ihan yhtä piikkikammoinen kun minä mutta silti sanoi, että hän tahtoo kokeilla kans sen piikittämisen. Mä arvostan tota ihan valtavasti! Neuloja oli ylimääräisiä niin mä neuvoin sille miten ja niin se tökki itteään vattanahkaan myös. Sanoi, että vähintä mitä voi tehdä kun hänen syytää on että mä joudun kärsimään.

Tulin juuri polilta kun mulla oli se kontrolliultra. Lääkäri oikein hihkui innoissaan, kun katteli miten "kaunis ja täydellinen rakkula" mulla on tuolla oikealla puolella. 19 mm oli oikealla puolella ja vasurissa piileskeli 14 mm pienempi. Limakalvot aivan erinomaiset. Näin ollen tuli käsky pistää heti pregnyl ja huomenna olis inssi!!! HUIIIII!!!!!

Nyt tuli taas semmonen pieni paniikkihytinä. Mä jännitän sitä huomista ihan sikana. Nyt odotan ruokatuntia niin pääsen pistämään sen pegnylin. Ihan kylmät väreen juokseen pitkin selkärankaa.

 

Merope, mikä on jaikkks? Hyvä jaiks vai paha jaiks?

Hironea, superhienoa! Ja superjännää! :heart:

 

Melodypop: kirjotan ihan nopsaan klinikalta eli odottelen et "pääsen" aukkariin.. hui ku jännittää!

 

Vilijonkka pitkät metsälenkit koiran kanssa onkin parhautta. Siinä kyllä sielu lepää.

MelodyPop Eli ananasmehulla tuskin on mitään vaikutusta mihinkään suuntaan. Noh, tulipahan sitä jokunen litra tuossa "turhaan" killitettyä, mutta hyvää se ainakin on jos ei muuta. Kiitos sulle selvennyksestä! Vois tietysti itsekin ottaa ekaks vähän selvää asioista.. Punaviinin juomisen aloitin ensimmäistä kertaa eilen. Mulla tosin jää ti,ke ja to punaviini juomatta kun oon yövuorossa. Vai pitäskö ottaa taskumatti töihin mukaan.

Hironea hieno mies! Ja huomenna inssi, mahtavaa!!!! Hyvin se menee! :heart:

Merope Tsemppiä! :heart:

ON Lauantaina oli ovulaatio ja paneloitu on nyt sitten perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina eli varmaan ihan riittävästi. Nyt sitten vaan odotellaan ja muutaman päivän päästähän sitä voi jo alkaa kunnolla taas tarkkailemaan omaa oloa ja löytämään mitä ihmeellisimpiä oireita. Jotenkin oon kyllä vaan ihan varma, että ei tule nytkään onnistumaan. Ensi kierrossa otan sitten käyttöön sen greippimehun.

 

Merope: miten meni?

Hironea: hienoja uutisia! Onnea inssiin :heart:

Kaikille tsemppiä ja plussia!

(.) täällä käyty ultrassa ja pieni ihme nähty hengissä. Vahva syke ja ensimmäistä kertaa viikot vastasi täysin. Siirsivät neuvolaan ja äitipolille.... Huijui... Tuhrut loppui viikko sitten. Pahaksi onneksi olen taas tiukassa flunssassa ja antibioottikuurilla. Toivotaan, ettei pieni suutu niistä...

Vauvis ja ihme 7+4

 

No niin, hengissä takaisin klinikalta ja oikein tietokoneen ääreen..

Melodypop: Mä olen ymmärtänyt niin, että jos siittiöt on ihan priimaa niin voi harrastella miten paljon vain, mutta jos niissä on jotain häikkää, niin pitäisi vähän jarrutella ja tuo kahden päivän välein -tahti olisi hyvä. Asian hoito aamulla on myös ollut se suositeltava vaihtoehto, mutta meillä se ei ainakaan meinaa koskaan onnistua. Mies ei oikein innostu aamuisin. Mä olen testannut ovista vain kerran päivässä, mielestäni sen saa (ainakin mun kohdalla) hyvin kiinni. Välillä olen testannut aamulla, välillä päivällä. Välillä olen pidätellyt, välillä en.

Cheri85: Mitäs sinne kuuluu? Mulla oli sulle kysymyskin: millaisia pareja lapsettomuushoidoissa käy? Onko niitä ihan laidasta laitaan? Ja tarkoitan siis nyt mielenlaadulta, ovatko he toiveikkaita? Vai surullisia?

Lennis: Mä en viettänyt kolmekymppisiä juuri ollenkaan. Kaikki kyselivät, että missä juhlat. Olin käymässä vanhempien luona, syötiin hyvin ja seurusteltiin ilta. Mä tykkäsin!

MamaBoo: Migreeni on jotain aivan älyttömän kamalaa. Mulla on kerran jatkunut kaksi päivää ja olin jo ihan heittämässä kirveen kaivoon, mutta meni sitten onneksi ohi! Onneksi siellä jo parempi olo! Toki migreeninkin kestäisi paremmin, jos siihen olisi syy tuossa vauvelissa, mutta silti se olisi kamalaa! Olin itse yhteydessä yksityiseen gynekologiin yrityksen alkuvaiheessa. Hän ei suositellut gynekäyntiä, jos ei ollut mitään oireita. Sanoi, että kannattaa ihan rauhassa odotella, MUTTA jos se gynekäynti rauhoittaisi mieltä, niin sen takia se ehkä kannattaisi hoitaa alta pois.

Hironea: Toi yli 10 kg on kyllä tosi hieno saavutus! Mä oon ihan tosi ylpeä susta! Ja vielä nuo piikityksetkin menee noin hyvin! Sä oot niin ylittänyt itses! Ja ihana mies.. Raasu on ihan silminnähtävän pahoillaan, ettei ole vielä voinut antaa sulle teidän yhteistä vaavia. Ihana, kun on noin mukana! Ja miten upeat kontrolliultratulokset! Wohouu!! :flower: Ja muru, niin tuhannesti onnea huomiseen! Mieti, kuinka lähellä te olette jo.. Oot kyllä päivittäin ajatuksissa! Tulethan kirjoittamaan sitten suuren kaupungin kuulumiset, kun kotiudutte! Aiotteko hyödyntää päivän jotenkin?

Vilijonkka: Metsälenkit ja ulkoilma on kyllä todellakin jotain aivan uskomattoman ihanaa!

vauvatoiveinen: No voihan, sinua kyllä nyt koetellaan noiden tautien kanssa! Hienoa, että ultrassa kaikki oli hyvin! Tsemppiä sinne!

Mies alkoi tuossa ihmettelemään, että voiko ennen inssiä pöllytellä peittoja? Kun jos siemennesteessä on vasta-aineita, niin haittaako ne jotenkin sitä puhdistettua satsia? Itse ajattelisin, että ne ainekset valuu pois ja vaan siittiöt matkaavat eteenpäin eli ei haittaisi ennen inssiä tapahtunut luomuyritys, mutta who knows..

on.. Tänään oli tosiaan tuo aukiolotutkimus. Meillä oli uusi hoitaja, joka oli tosi ihana! Niin sellainen reipas ja iloinen ja semmoinen, että homma oli ihan normaalitutkimus. No, ensin perusultra. Kaikki näytti hyvältä (huh). Sitten laitettiin se "pilli" ja nestettä, jotta jokin pallura täyttyy. Kysyivät tuntuuko pahalta. Ei tuntunut mitään. Sitten tämä ihana hoitaja sanoi, että pärjäänkö, kosketti mua polveen ja oli oikeasti tosi empaattisen oloinen. Pärjäänhän mä. No sitten kuulemma voi sattua. Eipä sattunut. Lääkäri jo ihmetteli, että valskaako se neste, kun ei tunnu. Siellä ultrakuvassa neste kuitenkin oikein hulisi menemään. Sitä ne naureskelikin, että jopas liikkuu. Sitten se olikin ohi ja lääkäri sanoi, että tämä oli ehkä hänen yli kymmenen vuoden uransa kivuttomimmin mennyt tutkimus. Eipä mua haitannut Sain clomifen ja pregnyl määräyksen ensi kiertoon, johon sitten ehkä/mahdollisesti inssi. Ihanaa, että tämä etenee.

 

Merope Vitsi miten jäätävää! Loistavat uutiset sullakin! Tää on ihan eri fiilis kun lähtee pyörät pyörimään.

Tuohon inssiin ja siihen liittyvään yritykseen niin meille sanottiin, että 2-5 päivää ennen varsinaista inssiä pitää miehen pitää taukoa. Siittiöt ei saa olla 5 päivää vanhempia, mutta 2 vuorokautta täytyy keräillä varastoja. Meille siis sanottiin, että edellisellä viikolla puuhailkaa mitä tykkäätte, mutta nyt tänä aamuna sanottiin, jotta housut jalassa ja pyhä henki mielessä

Tosin, kun se lääkäri ihasteli sitä mun "kertakaikkiaan kaunista" munarakkulaa niin totesi, että ihan tässä humisee hongat jo korvissa Mä niin pidän noista ihmisistä tuolla polilla. Aivan mahtavia kertakaikkiaan.

 

Vau, onpa tullu paljon viestejä aamu/aamupäivän aikana!

Hironea, ihana mies ja niin mukana tuossa tein hommassa! Tuskin kovin montaa miestä kiinnosta "huvikseen" itsensä pistäminen. Huomista jännitetään sun puolesta, kerrohan sitten mitkä fiilikset!

Onnea myös Merope hyvistä uutisista! Ja oon kuullu et aukkari sattuis melkosesti, kiva että jostain pääsee vähän helpommalla!
Täällä jäänyt vähän traumaa loopista osasta 2, joka ei sitten puutunutkaan niiku piti. :O

Kiva, että vauvatoiveinen pyörähtää täällä meitä aina moikkaamassa =)

Liljah ja panelointi, tuota en ollukaan kuullut

Itse täällä vaan hössään et ois jo loppukierto, ois jo loppukierto et pääsis testaamaan . Toiveet jaksaa olla taas pilvissä! Toisaalta suuresta toiveesta huolimatta vois tulla et "apua".

 

Merope ja Hironea: Tsemppiä ja tosi kiva lueskella teidän kokemuksia näistä eri hoidoista ja vielä kivempi, kun ne myös vaikuttaa sujuvan hyvin! Helpottaa omaakin hermoilua jo pelkkä tieto näistä kaikista olemassa olevista apukeinoista, jos ei luonnollisin keinoin kaikki sujukaan "kuin strömsössä". Ja hyvä kuulla myös tuo gynen kommentti lähtötarkastuksesta - ehkä mä vielä odottelen sitten rauhassa. Jotenkin sitä vaan haluaisi heti alusta asti tehdä kaiken mahdollisen tilanteen edistämiseksi.

Liljah ja Lennis: Pitkää pinnaa sitten vain siihen odotteluun!

ON: Täällä edelleen junnataan paikallaan. Eilen illalla jo vähän tuli jotain vaaleanpunertavaa vuotoa ja ehdin jo innostua, että alkaahan ne menkat vihdoin. Mutta tänään taas ei mitään. Eiköhän ne sieltä kuitenkin ole tulossa, kun nyt vähän jomotteelee jo vatsassakin siihen malliin. Haluaisi vain päästä tässä taas eteenpäin uuden kierron haasteisiin. Ilmeisesti kuitenkin suht epätodennäköistä (joskin toki mahdollista), että nuo negat vielä tuosta plussaksi muuttuisi.

 

MelodyPop: Kiitos kysymästä, ihan normaali olo on Eilen otin ekan Lugesteronin eikä vielä ainakaan oo mitään oireita. Siis tää on ihan hölmöä, mutt koska n. 20h ensimmäisen lääkkeen otosta ei oo tullu mitään oireita, ja onhan nyt 'jo' DPO4, niin mulla on olo ettei tästä mitään vauvaa tule Siis todellakin tiedän ettei mitään pitäis tässä vaiheessa tullakaan, mut minkäs sitä ihminen (tai nainen..) mielelleen voi Että odotellaan. Päivän viinit vedinkin jo.

Hironea: Ihana mies tosiaan :heart: Tuo on kyllä melkoista uhrautumista, että piikittelee itseään huvikseen! Toisaalta varmasti surettaa, että toinen syyttää itseään tilanteesta. : / Toivottavasti inssi tuo tuloksen ja siittiöasia voidaan unohtaa! Jännää varmasti on, mut hyvin se menee! Ootte taas askeleen lähempänä vauvaa
Heh, kovin kuulostaa tuo lääkäri samanlaiselta kun mun viime kertainen Minä tykkään tuollaisista innostavista ja positiivisista tapauksista. Liika asiallisuus lääkäriltä tai hoitajaltakin saa vaan jännittämään/pelkäämään lisää.. Mut meitä on toki niin erilaisia. Tsemppiä huomiseen!

Merope: Ihana kuulla, että aukkari meni noin hyvin! Toihan ois just optimitilanne, ettei tulis ollenkaan kipuja. Mulla tuo edessä ens kierrossa (ellen nyt raskaudu), pelottaa kun pelkkä ultra/papakin tuntuu niin pahalta. Mut toisaalta haluaisin sinne heti niin sais tietää tilanteen. Sulla se on ilmeisen hyvä!

Vauvatoiveiselle onnittelut taas hyvistä uutisista ja pikaista paranemista!

Lennis: Minä taas jotenkin pelkään sitä loppukiertoa, kun sitten 'joutuu' testailemaan Se on niin hermoja raastavaa puuhaa.. Mut jospa nuo lääkeet nyt pidentää sitö luteaalivaihetta yli DPO10:n, niin oon varmaan jo DPO11 ihan tulisilla hiilillä testien kanssa Mikä kierron vaihe sulla siis nyt on, ollaanko samoissa? Mulla DPO4, kp29 (jälkimmäisestä ei kannata välittää..).

MamaBoo: Tulispa nyt nopeesti edistystä, suuntaan tai toiseen. Odottelu on inhottavaa.. : / Vielä se plussakin sieltä voi yllättää!

 

Kiitti kaikille taasen vastauksista ja tosiaan aiemmista tsempeistä!

Lähtisin sellaista galluppia kyselemään (joka ei kyllä liity lapsettomuuteen/lapsen hankintaan, ellei sitä siihen halua kytkeä..), mutta mitkä on teidän mielestä maailman kauneimpia tai vaikka tunteita herättäviä biisejä? Itse otan aina välillä omaa aikaa ja kuuntelen musiikkia, jotta olo helpottuisi. Joskus se on rajua musiikkia ja välillä oikein hempeää

 

tilulilu Sen verran voin rohkaista, että mulla tuntuu papat ja ultrat inhottavammilta, kuin mitä toi aukkari oli. Eli elä suotta jännitä varsinkin papan ronkkiminen tuntuu selvästi kenkummalta.

Merope Mä kuuntelen tosi vähän musiikkia, mutta joskus kun ahdistaa niin itketän itteäni hempeillä biiseillä et saan purettua pahaa oloa. Yleensä koirien kans lenkille mettään yksikseen ja korvalapuista musaa ja hanat auki.

 

Tilulilu, veikkaan et täällä on DPO 3 ja kp 28. Joten aika samoissa mennään =)
Niinhän naisen mieli tahtoo ajatella asiat vähän monimutkasemmin, mut jos jo viinitkin vedetty niin peukut pystyyn!

Merope, mulla herättää tunteita Jenni Vartiaisen Minä Sinua Vaan. Mies on ottanut tavaksi sanoa aina niin :heart:

Jos ottaa hermon päälle, tulee siivouspuuska hormonihöyryissä niin suosin ehdottomasti rokkia Se on muute vaan niin hyvä siivota, kun hormonit heittää, tulee kyllä puhdasta!
Joskus oli vieraita tulossa iltaa istumaan ja piti vähän siistiä, meni sit siihen et pari lasia viiniä niin avot lattian pesu sujui lennellen!

 

Himpskatti. Tää päivittelee ihan hassusti. Näen vanhat viestit vasta myöhään. Et en tahallaan jätä kommentoimatta..

Hironea: noo, mitä nää biisit on?

Täällä on nyt ilta ollut vatsakipua, mut hyvin sen kestää. Menin vielä lenkillä kaatumaan ja polvet särkee. Möh.

 

Kotimaisista Johanna Kurkelaa, Arttu Viskaria tms. Vaikea sanoa tiettyjä biisejä, kun yleensä se on tilannekohtasesti mikä saa hanat auki. Tää palsta on kyl kiva sinänsä ku voi paljastella tämmössii juttui mitkä ei tulis mieleenkää kertoa kellekkään. Jos mää sanosin miehelle kuuntelevani jotain Viskaria niin se ei ikinä uskois ei oo mun normimusamaun mukaista ollenkaa, mut itsesäälissä rypemiseen sopiivat erinomaisesti.

 

Matkalla ollaan ja molempia jännittää kovin

 

Tsemppiä ihana!! Heti ku heräsin, muistin et nyt on teidän päivä! Iiks <3

 

Liljah, äläs nyt luista - missään ei sanota, että se punaviini pitäisi juoda illalla. Jos sulla on yövuoro, niin vedä lasillinen aamupalalla.

Vauvatoiveinen, varmasti ihan tunne nähdä ja kuulla se kiihkeä pieni syke. :heart:Toivottavasti flunssa pian helpottaa ja siihen asti otahan iisisti vaan!

Merope, kiitos vinkeistä. Ehkä me nyt lähdetään siitä olettamuksesta ettei miehen siittiöissä ole mitään vikaa ja voi huoletta sitten ottaa yhteen joka päivä (silloin hedelmällisenä aikana siis, ei nyt ihan joka päivä AINA!). Kiva kuulla, että se aukkari meni hyvin ja kivottomasti. Ja ennenkaikkea parasta, että asiat nytkähtää eteenpäin!

Tilulilu, mä ymmärrän kyllä erittäin hyvin tuon kärsimättömyyden, mutta dpo4 on pdo4. Relaaminen on kyllä helpommin sanottu kuin tehty tuossa vaiheessa, mutta ehkä se viini vähän rentouttaa myös mieltä.

Itsellä on musiikin kuuntelu jäänyt viimeaikoina vähemmälle, mutta on se kyllä niin totta, että varsinkin silloin kun on paha mieli, niin tekee hyvää kuunnella nyyhkybiisejä ja sitten siinä mukana vollottaa. Siitä tulee sitten vähän parempi mieli.

Hironea, iii! Tsemppiä!

MelodyPop, (33v.), kp 8/28-31, yk2

 

Hironea hurjasti onnea matkaan! Kerro sitten, miten meni!

Täällä odottelu on viimein ohi ja kp1 saapui! JEEE! Nyt vaan pitää toivoa, että tää oli vain joku poikkeuksellinen hormonihärö ja kierto pysyisi tuossa normaalissa 28 päivässä jatkossa. Migreeni tosin vaivaa edelleen, mutta varasin nyt lääkäriajan, jotta saisin nyt kunnon lääkkeet tän kierteen katkaisemiseksi. Nyt voi vetää lihasrelaksantit ja muut kolmiolääkkeet naamaan hyvillä mielin.

Kp1/mitälie, yk2!

 

MamaBoo, hyvä että alkoi! Oletko muuten miettinyt mikä sulla laukaisee migreenin? Itsellä kävi kummasti niin, että sain migreenin nyt kun mekat alkoivat. Kaksi päivää meni ihan hukkaan sen takia kun oli niin paha olo ja sattui vaan. Mies epäili, että se olisi johtunut stressistä, kun niin toiveikkaina odotimme plussaa. Edellisestä migreenistä on (onneksi) nimittäin jo vuosia. Aiemmin minulla migreeniherkkyyttä lisäsi kohonnut verenpaine, mutta kun se saatiin laskemaan, niin migreenit ja tavallisetkin päänsäryt hellitti. Toivottavasti saat kivut kuriin hyvissä ajoin ennen seuraavaa ovista!

 

Mulla on tällainen elämäntapamigreeni, eli stressi, unirytmi ja ruokarutiinit vaikuttaa tosi paljon. Mulla noi kohtaukset vetää niska- ja hartialihakset ihan jumiin, mikä sitten edesauttaa tällaista kierteen syntymistä. Mullakaan ei ole pariin vuoteen ollut kuin ihan satunnaisesti noita kohtauksia, eli mitä todennäköisimmin nyt oli alkusyy just tässä vauvayrityksen ja muun elämäntilanteen aiheuttamassa stressissä ja toi lihasjumi pitää vaan kierrettä yllä. Ja olipa muuten lääkäriajat kiven alla - onneksi nyt huomiselle sain sentään soittoajan, jos saisi edes nuo reseptit uusittua.

 

Nonni, nyt ois pestyt siemenet istutettu. Vähän jäi käynnistä semmoinen erikoinen maku suuhun. Lääkäri tivasi multa ovulaatiotestiä, mutta ei mulle kukaan semmoisesta puhunut. Siinä sitten selvästi vähän närkästyneenä lääkäri juputti pregnylistä ja 36 tunnista jotain mistä en enää selvää saanut. Ultrassa eilinen 19mm oli nyt 20mm ja pieni 14mm olikin jo 17mm. Lääkäri sanoi, että aina tämmöisessä on "häviävän" pieni kaksosraskauden mahdollisuus. Ovulaatiota ei siis vielä ollut tapahtunut. Limakalvo oli erinomainen.

Miehen siittiöistä tuli lisää huonoja uutisia. Ne kestää hyvin huonosti tuota pesu prosessia ja pesun jälkeen jäljellä oli enää 0,2 milj/ml joka on kuulemma rehellisesti siinä rajoilla että riittääkö enää edes IVF:ään. Näin ollen meille seuraava yritys on automaattisesti ICSI. Tai se tehdäänkö kerätyille munasoluille molemmilla tavoilla vai pelkkä ICSI ratkeaa sitten kun saadaan tietää kerättyjen munasolujen määrä. Mennään ehkä 50\50 molemmilla ja parhaiten hedelmoittyneet siirretään/pakastetaan.

Lääkäri ei ollut juurikaan kannustava tämän inseminaation suhteen. Jo ensimmäinen lause huoneeseen päästessä oli, että "siittiöt ei ole kovin kummoisia, mutta kyllähän me nyt tää inseminaatio tehdään, kun tänne asti ny kuitenkin tulitte." Toisin sanoen, rivien välistä toivotti tervetulleeksi jo se seuraavalle kerralle. Määräsi se mulle nyt lugesteronin loppukiertoon tukemaan, mutta kyllä tuo lekurin asenne pudotti nämä omat odotukset aika matalalle. Olo on tosi ristiriitainen. Mä odotin kyllä paljon, mutta nyt on jotenkin itkunsekainen olo. Tää tais olla vaan yks turha rahankeruukierto vaan.

Muutoinkin tästä kyseisestä lääkäristä jäi inhottavan epäystävällinen kuva. Mä sanoinkin miehelle, että me ollaan tuolla omalla polilla totuttu liian hyvään kohteluun. Lääkäri oli äärimmäisen kovakourainen. Se ronkki ja sorkki jo ultralla niin, että jouduin huokailemaan ja puremaan hammasta. Yksikään aiempi ultra ei ole koskaan sattunut, mutta nyt sattui ja niin maan peevelisti. Lisäksi se mutisi, että mulla on aavistuksen eteenpäin kallellaan oleva kohtu että täytyy vähän kaivella että näkee. Ruutalla rojut putkeen ja pöksyt jalkaan. Sano se lähtiessä, että no onnea nyt sit, voihan tääkin onnistua. Siinä vaiheessa mä nieleskelin jo itkua...

Nyt kotiin päästyä, mahaan sattuu ja seisominen, istuminen ja mikä tahansa kumarteleminen sattuu... Kaikki se mitä olen lueskellut niin ei sen tämmöistä pitänny olla... kait...

 

Voi ei Hironearakas! Mun on tosi paha mieli sun puolesta! Kunpakunpa lääkäri olisi väärässä. Pidän niiiiiin kovin peukkuja, et nyt onnistuis tai viiiiimeistään sit icsissä. Oot ihana.

 

Merope Kiitos muru :heart: Mies lähti koirien kans lenkille... pyys päästä yksikseen ja ihan käski mun jäädä sohvalle lepäämään... mun on niin paha mieli senkin puolesta... Toinen ottaa muutenkin niin syykseen tän ja sitten vielä tämmöinen päivä. Tottakai mä yritän olla ettei sattuis, mut näkeehän tuo... Taidettiin tirauttaa itkut tahoillamme, mies mettässä koirien kans ja mie tällä kertaa Siltsun kans sohvalla.

 

Nonnih, täällä pettymyksen kirveleviä haavoja nuoltu tarpeeksi pitkään, yk11 ja kp8, huomisesta alkaa taas lakanoiden heiluttelu. Toivo kyllä ihan menny, en todellakaan enää usko luonnolliseen tärppiin.

En puhelimella lue nyt noita montaa sivua uutta tekstiä, jos joku on kysellyt minulta jotain niin kysythän uudestaan vain, en tarkoituksella jätä vastaamatta mut ei vain jaksa teksteissä palata taaksepäin vaan jatkan kaikinpuolin eteenpäin nyt tästä hetkestä.