Selällään nukkuminen ei mulla onnistu ollenkaan. En ole oikeastaan koskaan osannut selällään nukkua ja nyt kun raskaana niin kun hetkenkin makaa selällään niin jo on tukalaa ja tuntuu että happi loppuu heti.
Kyljellään mennään vaikka tuo vekara aina silloin potkiikin hurjana mutta ei se auta kuin hällä tyytyä kohtaloonsa tässä asiassa
Mutta ei tuosta varmaan kannata mitään stressiä ottaa. Kyllä siinä itselle huono olo tulee ennenkuin vauvalla on mitään hätää
Sitteri aijotaan ostaa kun tutuilla niin hyviä kokemuksia siitä ja helpottaa muakin paljon kun en halua vauvaa aina ihan lattialla pitää koirien takia niin sitterissä on sitten vähän korkeammalla ja sen saa nostettua kätsästi suihkuun yms mukaan jos ei mies ole vauvaa katsomassa.
Vakuutuksistakin olette puhuneet. Me ei otettu ollenkaan. Jospa selvittäisiin ilman, olen aina vähän epäilevä vakuutuksia kohtaan ja ne tuntuvat enemmänkin vain riistolta kuin oikealta avulta.
Selkäkivut vaivaa ja pahasti :/ Lapojen väli aivan tulessa ja ainoa mikä helpottaa hetkeksi on kylmägeeli.
Hengenahdistuksia on ollut varmaan noin viikoilta 14 tms. ja pahenee vain kokoajan. Saa tosissaan kiinnittää huomiota missä asennossa istuu yms. Jos yhtään istuu läjässä niin henkeä ei saa ja alkaa päässä heittää.
Olen lisäksi astmaatikko, nyt pidemmän aikaa astma pysynyt kurissa vaan nyt se pari viikkoa on taas tullut esiin ja pari astmakohtaustakin on tullut pitkästä aikaa
Itkuhälytintä en ole vielä kovinkaan miettinyt. Tuskin mitään kaikista kalleinta ja hienointa ostetaan kun ei tule varmaan kovinkaan kovalla käytössä olemaan pienessä kämpässä.
Närästys vaivaa mullakin ja lääkkeet ei auta. Ainoa mikä vähän lievittää on maito. Aina iltaisin alkaa närästämään aivan järkyttävänä juuri kun on saanut mukavan asennon. Ihanaa kun koskaan ei saa vaan nauttia olosta
ON:
Tänään soittelin neuvolaan ja sain keskiviikolle tarkistusajan. Oikea terkka oli palannut töihin ja ymmärsi huoleni onneksi. Vihdoin ja viimein sai vähän tukea neuvolan puolelta! Nyt käski ottaa todella rauhallisesti ja jos yhtään supistaa pahemmin niin täysin levätä vain.
Supistelua ei nyt vaan auta yhtään tämä muutto tässä :/ Ärsyttää kun en voi oikein mitään tehdä ja hirveästi pitäisi pakata ja asioita järjestellä..
Ja hui noin viikon päästä poksahtaa jo rv 30!! :O Aivan hirvittävän nopiaa menee aika, saa nähdä kerkeääkö tässä asunnon laittaa täysin valmiiksi vauvalle kun viikot vierii ihan huomaamatta :S Onneksi on jo sentään turvakaukalo että päästään synnäriltä kotiin
Ja kaikki vaatteet ja tutteja ja leluja yms.
Ainoa mikä pitää sittenkin ostaa mahd nopeasti on pinnasänky.. Anopilla taas joku ihme viiraus päässä ja ei nyt sitten suostukaan tuota pinnasänkyä meille lainaamaan
) Aika ihana.. Heillä ei sille tasan ole mitään käyttöä ja mies olisi sen laittanut kuntoon niin että olisi sitten meidän vauvan jälkeen ollut valmiina miehen siskoille jos he lapsia saavat. Vaan ei, anoppi osaa olla melkoinen vitipää ja joskus tuntuu etten ole eläissäni yhtä hullua ihmistä tavannut. Koskaan ei poikaansa auta vaan häntä pitäisi hyysätä ihan kokoajan kun ei itse jaksa tehdä mitään. Tästä aiheesta voisin paasata vaikka koko loppu päivän enkä siltikään saisi kerrottua kaikkea hänen hulluuksistaan
Pistää vaan raastamaan aika pahasti ettei yhtä hemmetin pinnasänkyä voi lainata pojallensa ja ensimmäisen lapsenlapsen käyttöön. Kertoo taas niin paljon miten paljon välittää.. :/
Nyt pakko lopettaa ennenkuin olen kirjoittanut yhden sivun pituisen tekstin aiheesta "Hullu anoppi"
Tiukutus&Masi 28+6 :heart:
