<3<3 ELOMASSUT ELOKUUSSA <3<3

Heipat!

Meille syntyi 21. päivä klo 11.49 tyttö, 3880g ja 50,5cm rv:llä 41+3.
Synnytystä käynnisteltiin ke tarkastuksen jälkeen.
Synnytys meni nopsaan ja hyvin, kesto 3h, ponnistus 9min. Kohdunkaulan puudutteella ja ilokaasulla mentiin.
Tänään kotiuduttiin

Emeelia ja Helmi

 

Iltaa!

Oikein paljon onnitteluja kaikille uusille vauvan saaneille :flower: =)
Ja niin suloisia vauvakuvia olette taas laittaneet, sekä jaksaneet kirjotella synnytyskertomuksia, kiitos niistä!

Jabballe voimia! :hug: en osaa kommentoida mitään järkevän oloista, mutta tosi hienoa että tiedostat asian ja puhut siitä! Täällä on moni antanut hyviä kommentteja sulle! Koitahan jaksaa!

Elo-onni08:n teksti vois olla aikalailla omaani: "aina pissalla käytyä, huomaan että pissaamisen jälkeen lorottelee jotain...olisko limaa, vaiko jopa vettä..? Vetistä on kyllä, mutta ku tulee tuollain vähissä erissä, ei oikein uskalla toivoa liikoja. Hulahtais kerralla kunnolla mieluummin... niin, ja voihan kuiteski olla tosiaan sitä limaa vaan, joten en elättele sen suurempia toiveita tuosta merkistä nyt..."

- mulla ihan sama juttu, mutta kun ei phs / pikkarit kastu edes kunnolla niin en jaksa uskoa, että lapsivettä olis...

Muutenpa ei ihmeitä tänne, maanantaiaamu onneksi lähestyy kovaa vauhtia :heart:

Nyt vois mennä jo nukkuun kun viime yön unet jäi vähä tyngäksi myöhään saunomisen ja ässäilyn jälkeen

Soma & Vaavi 41+4

 

story supistelu, häh, mikä. missä, milloin, onko se jotain syötävää?

 

Voi jestas ku on tyhjä pää.. oikeesti... täällähän on ollut vauvasadetta taas oikein kaatamalla. Onnea paljon kaikille äideille, isille, velijille ja siskoille :flower: :flower: :flower: :flower:

Ja :hug: Jabballe :hug: yhdyn mielipiteisiin, että apua kannattaa vaatia neuvolasta. Tuo masennus ei katso ikää, kokoa, näköä tai kengännumeroa. Mutta se on totta, että apua siihen on hyvä saada. Voimia sinulle

 

Heiii!!

Vauva Onnitteluja kaikille nyyttinsä saaneille :flower: :flower:

Jabballe :hug:

Väsyttää ,väsyttää. Kiukututtaa. Jomottaa ja kolottaa mut ei mitään radikaalia... Yrittäny laittaa vauvan vehkeitä valmiikksi, ei tunnu sekään luonnistuvan... TRymoäse |O Mun vaatekaappi on edeelleenki jossain vasta tuloillaan :headwall: Ehkä ensi ke iltana on meillä

tuiccu 39+0

 

Täällä vielä ollaan, mutta kohta kait lähdön hetki, sillä supistelee oikein urakalla ja kipeästi. Iltapäivällä alkoi ja noin 10 minuutin välein, sitten illalla väli piteni, mutta nyt selkää jäytää ihan koko ajan, mutta mä kestän vielä. Mietin vain että missä vaiheessa sitä pitäisi lähteä.

shihtzu + pikku apina 41+6 (tää syntyy sittenkin)

 

Shihtzu: toivottavasti pääsit lähtemään ja oikein paljon hyviä suppareita "rypistykseen"!

Ja huomenta muillekin

Mihinkään täältä ole lähtenyt... Pari (siis kaksi) kipeetä supparia tuli yöllä, mutta se siitä. Nekin tuli n. 4 tunnin välein ja tuntuivat siis sen verran, että niihin heräsin. Muutenkin yön ns. aikataulu oli kummallinen. Esikko tuli viereen jo klo 23 ja itse heräsin pisulle poikkeuksellisesti vasta kahden maissa (yleensä 00.30 vakioaika ) ja toisen kerran nyt viideltä (yleensä 3.30). Paleltaa ja on sellainen horkkaolo vaikkei mihinkään satukaan. Äh, tätä varmaan jatkuu sen pari viikkoa sitten vielä.... Ja olympialaisetkin loppuu tänään, mitä mä sitten tuijotan telkusta aamuisin?!

Jos laittais teeveden tulemaan ja haukkais jotain. Kohta esikko kuitenkin huutelee sängystä, että "äitiiiiii, tänneeeee"

Hannele 40+2 (näinkö se vasta tänään oli...)

 

Shihtzu:lle paljon voimia ja onnea loppurutistukseen =)

Mä heräsin 4.45 enkä saanu sen jälkeen unta... Jo kolmas yö peräsin kun herään viiden huitteilla vessaan ja sitte valvon ainakin tunnin. Nyt vaan tuntuu, että pienimmätkin unen rippeet on tyystin kadonneet joten nousin etten herättäisi miestäkin.

Taitaa huominen jännittää aikast'lailla jo Vaavikin hyörii eri tavalla, jospa hänkin aistii jotain uutta maman käytöksessä :heart: Sanoin hälle, että mein tarttis tänään kerätä voimia, kun huomenna (toivottavasti) viimeinkin nähdään ison loppurutistuksen jälkeen

Mulle tuli illalla sängyssä niin haikea olo kun sanoin miehelle, että tänään sitte vietetään mitä luultavimmin viimistä päivää kahdestaan kotona, sitte meitä on täällä kolme :heart: Se oli sellanen positiivisella tavalla haikea olo, liikutti mutta oli myös tosi onnellinen olo. Meistä tulee viimeinkin perhe =)

Mä taidan alkaa vaik pelaan jotain niin en vie turhaan palstatilaa jorinoillani ja omanapaisuudellani :ashamed:

Onnea vielä kaikille jo vauvan saaneille ja uudenlaista perhe-elämää aloitteleville :flower:

Tunnekuohuinen Soma & Vaavi 41+5

 

Pikaiseen tulin ilmoitamaan, että meille syntyi 180808 pitkän(23h) ja kivuliaan synnytyksen jälkeen rv 39+6 ihana poika :heart: :heart: Mitat 3925g ja 53cm, eli kivan kokoinen möhkijä siellä mahassa on myllertänyt Ollaan ihan onnesta sekaisin sekä minä, että isä..

Somalle ja Vaaville onnea ja voimia loppurutistukseen ja PALJON ONNEA kaikille vauvansa kotiin noutaneille :flower:

Taivaannasta, Hannele76 ja muut kärvistelijät en tiedä tsemppaako tämä, mutta mistään en olisi sunnuntaipäivällä arvannu, että seuraavana yönä lähden sairaalaan, vaan olo oli ihan normaali. Illalla vedin vielä pitkän hikilenkin ja kävin saunassa ja yöllä alkoivatkin sitten säännölliset supistukset.

Palailen synnytyskertomuksen kanssa, kunhan pää tässä vähän selkiää :xmas:

 

Huomenta kaikille! täällä wirkeenä ja iloisena pitkästä aikaa hywin nukutun yön jäljiltä..! :wave:

 

oviili Onnea poitsusta!! :heart: :flower: :flower:

 

Onnitteluja vauvoista kaikille!!!! :heart: :heart: Eetu nukkuu, itellä pitäis lähteä syömään. Mulla on ruokahalu tyystin kadonnut, kaikki ällöttää, varsinki semmoset "himot" mitä söin raskausaikana..!! Pitäis kuitenki saaha jotai aina alas että jaksais..

Upp3 ja Eetu 9vrk

 

Huomenta!!

Onnittelut oviilille!!!

Täälläkin on nukuttu hyvin, vaikka yöllä pitikin käyä sohvalla nukkumassa ku oli niin kuuma ja muutenki, se oli jo poikaa oottessa et piti mennä välil soffalle nukkuun... ihme homma. Pääasia kuiten et nukun ku mullaki on ollu välil noita yökukkumisia.
Jahas aamujumppaus alko...
Pitää lähtee touhuamaan.

tuiccu 39+1 paremmalla mielen kuin eilen

 

Huomenta täältäkin!
Onnea taas vauvautuneille! :flower:

Täällä suhteellisen hyvin nukuttu yö takana... Tänään pitäis suunnistaa kirpparille ja kauppaan ja leikata toi takapihan nurmikko. Että ohjelmaa piisaa tällekin päivälle. Eilen illalla kun makoilin jo sängyssä kuulu *poks* mutta ei kyllä mitään sen kummempaa tapahtunu sen jälkeen, olin hieman pettyny... :headwall:

Oon miettiny just tota lapsiveden tiputtelua ku tosiaan välillä tuntuu että jtn lorahtaa pöksyihin, mutta ei kauheesti, niin millonkas siitä pitäis sit huolestua? On siitä varmasti ollu täällä jo aiemminkin puhetta...

Miten voikin tää odottavan aika olla niiiiin pitkä... Jännityksellä sit odotellaan että meneekö vauvelit meillä kärvistelijöillä syyskuun puolelle... Hannele76 oli ainakin samoilla viikoilla kun minä...

Mutta nyt aamupalalle!

 

Ihanaa miten kannustavia olette, ilman että väheksyisitte mun oloa. Minusta on kamalan outoa kun hyvät ystävät, joilla itsellä lapsia, ottavat sen asenteen että älä ny ressaa ja kyl se siitä. Kun itse tuntee räjähtävänsä tästä pahasta olosta, ja se miten asian ulos puhuu, ei koskaan voi kuvata edes tarpeeksi hyvin sitä miten paha olo on. Eli ystävätkin kuulee ja näkee vain murto-osan.

Olen tänä aamuna vähän rauhallisempi, juurikin siksi että sain nukuttua hieman paremmin. Mutta eilen saatiin huomata, miten pienikin vastoinkäyminen (keskimmäisen nukahtamispulma) sai minut täysin tolaltani lähes hysteeriseen itkukohtaukseen. Mielessä oli jo vaikka mitä, että lähden ajamaan vaan johonkin enkä palaa... :ashamed: Mutta toisaalta iso "kohtaus" ikäänkuin kevensi asteella oloa, tai ainakin kuvittelen että olen vähän rauhallisempi.

Iso :hug: kaikille täällä, ilman tätä foorumia en tiedä mihin olisin pahan oloni purkanut...

 

Onnittelut vauvoista Emeelia ja Oviili! :heart: :flower:

Täällä mä edelleen kökötän maha pystyssä... Ei supistuksia, ei mitään... Huomenna sitten toivottavasti asiaan saa jonkun selvyyden että missä aikataulussa vauva olisi tulossa. En olisi kyllä ikinä uskonut että näin pitkälle menee!!! :kieh:

terv. jennika1983 rv 41+6

 

Onnea hirmuisesti jälleen vauvautuneille!!!!!! :flower: :heart: :heart: :heart:

Jabba hyvin ilosta puolestasi jos tosiaan saat edes pientä apua täältä palstalta. Hieno juttu. Asenteesi kaikesta huolimatta on todellakin kohdallaan. Toivottavasti huomenna pääset neuvolassa asiasta hyvin keskustelemaan ja löydät itsellesi parhaimman mahdollisen avun. Kuitenkin olet elintärkeä sille ihanaiselle pikkusellesi. Siispä voimaa sinne!!!

Supistuksia puhaltelen myös runsain määrin kaikille odottajille vielä. Kyllä se vauva tulee, eipä ne ole sisälle kenellekään jääneet Muistakaa että se vauva kyllä tulee heti kun on riittävän vahva ja valmis kohtaamaan kaiken ulkomaailman menon. Siihen asti levätkää ja nauttikaa....taitaa tosin olla aika helppo tässä itse sanoa. Silti :hug:

Meillä neiti vaihteeksi nukkuu. Saapa äippä hieman omaa aikaa hetkeksi. Pitäisi vielä imuroida, laittaa valkosipuliperunat uuniin, koristella kääretorttu, muffinsit on onneksi tehty, salaatin teko, tytölle vaatteiden vaihto, itse suihkuun, koirat lenkille...mitähän vielä. Ja vieraat tosiaan tulee viimeistään klo 14 ja mies vasta samaan aikaan myös kotiutuu. Toooosi kiva. Mies tosiaan joutui sitten töihin reipas tunti sitten. Eipä paljon naurattanut tätä mammaa kun kun kuitenkin pitäisi vielä kuusi ihmistä keskitä tänään. Noh, tässä vissiin testataan tämän mamman tehokkuutta.

Mutta kaikille oikein ihanaa sunnuntai päivää silti, minä taas jatkan hommia. Sainpahan hetkeksi muita ajatuksia taas kun tänne poikkesin. Taas jaksaa

Neitiperho ja Iines 9vrk

 

:'( :headwall: |O :| :ashamed: :snotty: Miehen kans otettiin sit yhteen...ja niinkin tyhmästä asiasta kuin että esikoisen 2v kuivaksi opettelemisesta. Mies luulee et mitään asian eteen tekemättä se oppii kyllä, laittaa vain aina vaan sen vaipan takas eikä ilman vaippaa puhettakaan...varsinkaan niitä kuivaksi opettelu vaippoja turha laittaa roskiin joutaa...

Muuten vauvan kans menee hyvin ja itekki toipumassa =)

enmppu ja poika 6vrk :heart:

 

Heippa kaikille Ja paljon onnea kaikille ketkä ovat nyytin saaneet syliinsä.
En ihan kaikkea ole kerennyt lukemaan kun aika menee ihaillessa tuota omaa nyyttiä.

synnytyksestä tulin kertomaan jos joku haluaa lukea.

Eli to 21.08 oli neuvola klo 12 jossa th totesi että proteiinit olivat +2, verenpainetta ei ollut mutta painoni oli edelleen vaan laskenut. Sitten hän soitti synnärille että kun viikko sitten oli juttua että otettaisiin vaavista uusi paino arvio jos painoni laskee vaan niin sinnehhän sitten oli lähdettävä. Synnärillä olin sitten puoli kahden maissa. Lääkäri totesi että katsoo ensin tilanteen kun niitä supistuksia kuitenkin on öisin ollut niin paljon, no kohdun suu oli edelleen 3cm auki ja kaulaa vajaa puoli cm jäljellä. yhtä äkkiä mitään varottamatta lääkäri vaan totesi että katsotaan jos vaikka syntyisi ja puhkaisi kalvot, siinä sitten olin suu auki että just että silleen klo oli 13.45 silloin. No kun vedet olivat lorisseet otin kännykän ja soitin isännälle että jos vaikka lähtisi ajelemaan synnärille päin että kerkeää ennen kuin vaavi syntyy, matkaa hänellä oli 100 km ajettavana. Sitten minut siirrettiin odottelemaan sinne huoneeseen että supistukset alkaisivat. noin vartin kuluuttua sitten jo ensimmäiset tulivatkin ja nopeasti kipeytyivät ja minut siirrettiin synnytys saliin nautiskelemaan ilokaasua. Isännän saapuessa kivut olivat jo todella kovat. Vähän ennen neljää aloin pyytämään kohdunsuun puudutetta koska se oli kaikissa muissakin synnytyksissäni auttanut hyvin ja kun lääkäri tuli sen laittamaan niin totesi että edelleen 3cm auki mutta kaula hävinnyt kokonaan ja seinämät ihan ohkaiset. Kohdunsuun puudute laitettiin ja ilokaasua nautiskelin mutta kivut vaan pahenivat ja kätilö sitten meinasi että jos minulle kokeiltaisiin tuota epiduraalia, Lääkäri tuli sitten vähän vajaa viisi huoneeseen jossa minua valmisteltiin siihen puudutukseen. Lääkäri istui taakseni ja ryhtyi laittamaan puudutusta mutta sitten tuli taas supistus ja lääkäri sanoi että seuraavassa välissä laitataan mutta ennen kun supistus oli loppu niin sanoin kätilölle että nyt on sillainen olo että mahtaisiko se kuitenkin jo syntyä. Kätilö tutki heti tilanteen ja totesi että kohdun suu onkin jo kokonaan auki joten puudutetta ei enää tarvita ja siitä alkoi ponnistus vaihe. Muutamalla ponnistuksella päälaki näkyi mutta sitten pikkuinen jäi jumiin, supistuksia ei tuntunut vaan ainoastaan kauhea kipu enkä pystynyt ponnistamaan, hoitaja laittoi minulle oksitosiiniä suonen ssisäisesti ja nenä sumutteella viimeistä ponnistusta varten ja samalla kätilö totesi että vaavin happi arvot heikkenevät ja teki pienen leikkaus haavan ilman puudutetta joka ei kyllä silti yhtään tuntunut koska kipu oli jo muutenkin kova. No näillä avuilla viimeisellä ponnistuksella pikkuisen pää saatiin ulos ja napanuora oli kerran kaulan ympärillä jonka kätilö siirsi äkkiä. Vaavi oli vähän sininen kun pää tuli mutta heti kun sai happea niin kova parkaisu kuului ja vaavin väri palutui saaden lopuksi pisteet 9 / 10 .
Syntymä aika oli sitten klo 17.19.
No siinä sitten kun kätilö sia paikat tikattua ja vaavi oli minulla vällyjen alla niin palelin ihan kauheasti. Kesti kaksi tuntia ennen kun minua lähdettiin viemää suihkuun ja vaihtamaan kuivia vaatteita, siis oli tuon koko ajan märissä kylmissä vaatteissa vaavin kanssa, vaavin ympärille kyllä laitettiin lämmikettä mutta itse sen norm. tärinän lisäksi niin palelin ihan julmetusti. No kätilö lähti minun kanssa suihkuun kun sanoin että yksin en mene koska aikaisemminkin minulta on aina meinannut lähteä taju siinä vaiheessa, ja niin kävi nytkin nyt ei ainoastaan meinanannut vaan lähti. Suihku huoneeseen asti päästiin mutta siiten lähti taju ja kuulemma tulin tajuihini siinä välissä noin 4-5 kertaa ja itsekkin sen huomasin kun välillä kuulin että joku kutsui nimeäni jossain kaukaa mutta sittn taas hävisi tietous. No suihku jätettiin väliin ja vaihdettiin vaan kuivat vaatteet päälle ja minut siirrettiin sänkyyn josta minulla sitten ei ollutkaan lupa nousta mihinkään yksin...

No nyt on ensimmäinen yö nukuttu kotona ja vaavi on nukkunut hienosti ja pitkiä pätkiä. Maito on noussut hyvin taas ja pumppu kaivettu esiin koska vaavi ei syö kun toisesta ja sitten taas nukkuu pitkä pätkän ja rinnat ovat ihan kivi kovat kun vaavin ruoka tarve kuitenkin on vielä niin paljon pienempi kuin tuotos. Yhden asian kyllä sain tuliaisena sairaalasta meinaan räkä taudin, nyt on nokka ihan tukossa ja pää täynnä räkää.


Hyvää jatkoa kaikille ja onnea teille synnytyksiin..

Tulipa siitä pitkä kirjoitus. Toivottavasti joku jaksaa lukea =)

 

Jabban tarina tuntui kyl osaksi ihan omalle. Mulla on paha paniikkihäiriö ja muutos on mulle aina vaikeeta. Vaik ollaan 3. kertaa jo yritetty vauvaa ennen ku onnistuttiin, silti välillä outo kaipuu siihen mitä ennen oli. Oikeen hävettää omat tunteet, kun ehän mä tosta pikkusesta haluu luopuu koskaan. Pitänee avata keskiviikkona suunsa neuvolassa, ettei pääse kovin pahaksi masennukseksi. Tuntuu etten pääse mihinkään täältä neljän seinän sisältä ja mies käy kaupassa ja muualla asiat hoitamassa (ei sen puolee en mä niitä yksin haluis hoitaa). Tulee kohta mökkihöperöksi. Eilen käytiin sentään kävelyllä, mutta mulla on vieläkin niin heikko olo ettei oikeen jaksa ees kävellä. Toivottavasti ne on noi pirun lääkkeet mitkä tän voimattoman olon tekee :kieh:

Tuntuu, että miehenkin kanssa puhutaan toisille tiuskimalla jo...en yhtään ihmettele et avioerot on lisääntynyt ensimmäisen vuoden jälkeen syntymästä. Välillä niiiiin turhautunut olo. Ja mä kun kuvittelin olevani valmis kaikkeen muutokseen mitä vauva tuo Sitä oltiin niin "realistisia" ennen synnytystä.

Kuin kauan te ootte odotellut ennen ku meette kauppaan ja muualle? Me pikaseen käytiin, kun käväistiin sairaalassa ja mulle kyllä tuli sellanen olo et oli ihan liian aikasta, vaikka kaikki hyvin menikin :ashamed:

Me alotettiin sit toi disflatyl ku ei noi mahaongelmat tunnu helpottavan. Ainakin pieru kulkee paremmin

 

kyllä täälläkin äskettäinen ilonen hehkutus meni ohitte, samanlainen masis olo tuli ku eilen ku ukko sano waan yhen asian josta en ollu samaa mieltä. nyt se lähti sitte kauppaan jälleen yksikseen kun ei ihteä huwittanu yhtään. oli kyllä wähä semmonen ällö olo mutta ei huwittanu ja sitte taas itku ku se sinne lähti enkä lähteny mukaan. rasittawaa.. että ihan suututtaa! miks joskus tuntuu ettei ukot tajua kun oman päänsä eteen mitään!!!!!aattelinkin että lähden nyt tuon poitsun kans käwellen tuohon lähimarketille ja ostan hirween kasan suklaata, ainaki tulis wähä parempi mieli, suklaata kun on tullu nyt mussutettua ihan liikaakin...ja sitte wois jäädä pojan kans tuohon pihakeinuille kiikkuun siihen asti ku se tulee sieltä kaupasta.. jospa tuo raitisilma tekis taas hywää niinku eilisiltana..jos tästä jaksaa liikehtimään lähteä ettei taas ala jomottaa mihinkään tai tuu huonoo oloo tms...tms.. anteeks toi walitus...mutta wälistä tuntuu hywältä saada purkaa ajatuksensa edes johonkin..

 

Taas uusi raskausviikko alkanut :kieh: |O !

Näissä tunnelmissa siis yhä. Kaamea olo mullakin, jos vaikka enteilis sitten sitä synnytystä Onni onnettomuudessa, että vauva kuitenkin VIHDOIN ensi viikolla syntyy (tai sitten olen eka elokuinen, joka "pääsee" viikolle 42). Siihen kerhoon en kyllä hingu :headwall:

Bonus + sitkeä masukki 41+0

 

Jabba: Tutulta kuulostaa, ensimmaisen synnytykseni jalkeen tunsin juuri noin kuin kuvasit, etta aloin vajota johonkin ja pelotti, paaseeko sielta pois. Itsellani aiheutti jonkinlaista surua se muutos, etten ollut enaa kaksin miehen kanssa - vaikka vauva siis oli suunniteltu ja toivottu - lisaksi vauvan avuttomuus ja riippuvuus itsesta ahdistivat.
Omalla kohdallani puhuminen auttoi, puhuin neuvolassa seka yhden hyvan ystavan kanssa paivittain. Muutamassa viikossa ahdistus havisi.
Voimia sinulle! Toivotaan etta paha olo menee nopeasti pois. :hug:

Ennu kysyit miten pian synnytyksen jalkeen muut ovat kayneet kaupoissa ym: me kaytiin asioilla viikko synnytyksen jalkeen, yhdessa koko perhe. Muuten minua ei yhtaan huvita menna viela mihinkaan. Edellisten synnytysten jalkeen taisin alkaa kayda joka paikassa varsin pian, mutta talla kertaa nakyy olevan eri meininki. Aion kuunnella omaa oloa ja lahtea liikkeelle vasta kun se tuntuu hyvalta.

Helmi71 ja tytto 13 paivaa

 

Vauvoja syntyy hirmuista vauhtia! Onnittelut kaikille! :flower:

Itse olen vielä täällä odotuskannalla ja onneksi on vielä jokunen minun kanssa samassa veneessä. Kovasti se synnytys mielessä pyörii ja kuinka se alkaa. On tosi mukava lukea kun jaksatte käydä kertomassa tapahtumat. Silti se tietysti tuntuu että suurta tuntematonta kohti ollaan menossa ja jännittää!!

Alkuviikosta oli öisin todella kipeitä ja lupaavia supistuksia. Aamulla tohkeissani pakkasin laukkua synnärille, muttamutta tässä vielä ollaan.. Nyt ei oikein luota mihinkään merkkeihin eikä ennakkoaavistuksiin. Niitäkin on muka ollut jo pitkään.." Vauva syntyy 38+ viikolla, vauva syntyy ennen olympialaisten loppua, vauva syntyy ennen big brotherin alkua".. hehheh!
Huomenna neuvolaan taasen ja painoa on tullut varmasti taas tuhat kiloa. Mulla ei nimittäin pysähdy painonnousu ollenkaan. Vauvan pää ei ole kiinnittynyt ja kovasti on etsinyt pikku pää väylää kohti exit-kylttiä, mutta tänäänkin on heilunu siihen malliin ettei koloa löytynyt.. Helpottais ku kiinnittyis niin vois kuvitella vauvan mahtuvan uloskin, nyt saa sitäkin jännittää..

Ei jaksais enää odottaa!!

marikoo ja papuliini 39+3

 

Heip! :wave:

Ei ehdi nyt vauvakiireiltä lukea muiden tekstejä, toivottavasti voitte mahdollisimman hyvin :flower:
Mutta asiaan! Eli:

Poika syntyi 180808! Maailman ihanin (tietty) pienimies syntyi maanantaiaamuna pitkän ja vaikean synnytyksen jälkeen. Vauva voi koko synnytyksen ajan mainiosti, äiti ei niinkään, mutta kaikista koettelemuksista olen jo toipunut hyvää vauhtia.
Muru oli aika iso näin pienelle äidille (oma arvio), mutta se ei ollut synnytysvaikeuksien syy. Paino 3640 g ja pituus 51 cm.
Kotiuduimme torstaina ja alkupaniikin jälkeen enää on itsellä oppimatta, miten nukahdetaan Vähän ylikierroksia, kuten kuvaan kuuluu.
Palailen paremmalla ajalla

Irtis ja 6 päivää vanha pikku Ihaa (tissillä kuuluu aina ihme hönkimistä )