Nyt kotona tytön kanssa :heart:
Nopeasti kahlailin kirjoituksia läpi..
Onnea kaikille vauvautuneille :heart: :flower:
Tsemppiä niille jotka vauvaa hakemassa tai pian menossa!!
Jaksuja niille jotka toivovat pian pääsevänsä vauvan hakuun!!
Jospa vähän kirjoittaisin synnytyskertomusta ,kun vauva nukkuu ja iskä lähti nukuttamaan isosiskoa..
Eli 9.8 rv 38+3 klo 3 menin normaalille vessa reissulle. Juuri kun oli nousemassa ylös niin kuului poks ja vedet meni. Itselle tuli sellainen ole ,että jes nyt se alkaa. Miestä herättään ,joka oli nukahtanut sohvalle telkun ääreen. Vaivoin sain hänet tönittyä hereille. Soitin mun vanhemmille ,että tulevat esikoista hoitamaan. Mulle oli koko ajan sanottu ,että ambulanssilla pitää mennä ,koska eka oli syöksysynnytys, mutta nyt ei mitään tuntemuksia suppareista ,joten soitin synnärille ja sieltä sanoivat ,että voimme tulla omalla autolla. Kaikki oli niin ihanan rauhallista ,kun kotoa lähdettiin. Hyvin meni matka.
Synnärillä klo 4.10 valmisteluhuoneessa otettiin käyrää ja todettiin kohdunsuun olevan sen 3 cm auki ,mitä on ollut jo parisen viikkoa. Käyrä oli tasaista ja muutamia lähes kivuttomia suppareitakin siihen piirtyi. Klo viiden jälkeen siirryimme osastolle odottamaan synnytyksen käynnistymistä. Suppareita alkoi tulla 7-15 min välein ja pikku hiljaa ne alkoivat myös tuntua. Vähän kuuden jälkeen soitettiin kelloa ja kätilö tuli hakemaan meidän saliiin.
Salissa todettin kohdunsuun olevan auki 6 cm ja tilattin lääkäri laittamaan kohdunkaulanpuudute, koska kivut olivat aikamoiset. Sain lämpöpusseja mahalle ja mies runnoi selkää supparin tullessa. Lääkäri tuli ja puudute laitettin ,mutta se ei auttanut yhtään. No ei tullut kuin muutama suppari ,kun sanoin ,että nyt ponnistuttaa.
Muutettiin asento selälle puoli-istuvaan asentoon ja kätilö totesi paikkojen olevan 10 cm auki. Kello oli tällöin noin seittämän. Sitten kävi niinkuin esikoltakin supparit loppuivat. Siinä sitten odotettin. Tippaa valmisteltiin ja sain Oksitosiinia nenäsuihkeena monta kertaa. Kätilö sanoin ,että jos vähääkään tuntuu supparia niin voin yrittää ponnistaa. No sitten vähän tuntui ja sanoi,että voin kokeilla. Sitten vain ponnistiin niin paljon kuin pystyin ehkäpä viisi kertaa ja niin vain sain vauvan pungettua ulos klo 7.26. Oli kyllä työlästä ,kun supparit eivät auttaneet. Sain vauvan rinnalle, mikä oli minun unelmien täyttymys ,koska esikoinen vietiin heti keskolaan. Siinä me vauvaa ihmeteltiin ja ihasteltiin. Tämä aikana istukka tuli ja kätilö tikkasi pikku repeämät umpeen. Saimme rauhassa olla salissa ,koska ei ollut muita synnytyksia silloin. Klo 10.30 siirrytiin pestyinä osastolle.
Osastolla oli niin rauhallista ,että saimme olla yksin huoneessa. Olin siellä neljä päivää lepäämässä, vaikka oli melko piretässä kunnossa. Tänään siis tultiin kotiin...ihanaa. Vauva on tyytyväinen ja syö ja nukkuu jo hyvin. Imetys on alkanut unelma hyvin ,vaikka rinnanpäät on vähän rikki.
Tulipas pitkä tarina, mutta on kiva näin itsekin kerrata tapahtunutta.
-Poni ja Manteli-vauva 4 pv
Nopeasti kahlailin kirjoituksia läpi..
Onnea kaikille vauvautuneille :heart: :flower:
Tsemppiä niille jotka vauvaa hakemassa tai pian menossa!!
Jaksuja niille jotka toivovat pian pääsevänsä vauvan hakuun!!
Jospa vähän kirjoittaisin synnytyskertomusta ,kun vauva nukkuu ja iskä lähti nukuttamaan isosiskoa..
Eli 9.8 rv 38+3 klo 3 menin normaalille vessa reissulle. Juuri kun oli nousemassa ylös niin kuului poks ja vedet meni. Itselle tuli sellainen ole ,että jes nyt se alkaa. Miestä herättään ,joka oli nukahtanut sohvalle telkun ääreen. Vaivoin sain hänet tönittyä hereille. Soitin mun vanhemmille ,että tulevat esikoista hoitamaan. Mulle oli koko ajan sanottu ,että ambulanssilla pitää mennä ,koska eka oli syöksysynnytys, mutta nyt ei mitään tuntemuksia suppareista ,joten soitin synnärille ja sieltä sanoivat ,että voimme tulla omalla autolla. Kaikki oli niin ihanan rauhallista ,kun kotoa lähdettiin. Hyvin meni matka.
Synnärillä klo 4.10 valmisteluhuoneessa otettiin käyrää ja todettiin kohdunsuun olevan sen 3 cm auki ,mitä on ollut jo parisen viikkoa. Käyrä oli tasaista ja muutamia lähes kivuttomia suppareitakin siihen piirtyi. Klo viiden jälkeen siirryimme osastolle odottamaan synnytyksen käynnistymistä. Suppareita alkoi tulla 7-15 min välein ja pikku hiljaa ne alkoivat myös tuntua. Vähän kuuden jälkeen soitettiin kelloa ja kätilö tuli hakemaan meidän saliiin.
Salissa todettin kohdunsuun olevan auki 6 cm ja tilattin lääkäri laittamaan kohdunkaulanpuudute, koska kivut olivat aikamoiset. Sain lämpöpusseja mahalle ja mies runnoi selkää supparin tullessa. Lääkäri tuli ja puudute laitettin ,mutta se ei auttanut yhtään. No ei tullut kuin muutama suppari ,kun sanoin ,että nyt ponnistuttaa.
Muutettiin asento selälle puoli-istuvaan asentoon ja kätilö totesi paikkojen olevan 10 cm auki. Kello oli tällöin noin seittämän. Sitten kävi niinkuin esikoltakin supparit loppuivat. Siinä sitten odotettin. Tippaa valmisteltiin ja sain Oksitosiinia nenäsuihkeena monta kertaa. Kätilö sanoin ,että jos vähääkään tuntuu supparia niin voin yrittää ponnistaa. No sitten vähän tuntui ja sanoi,että voin kokeilla. Sitten vain ponnistiin niin paljon kuin pystyin ehkäpä viisi kertaa ja niin vain sain vauvan pungettua ulos klo 7.26. Oli kyllä työlästä ,kun supparit eivät auttaneet. Sain vauvan rinnalle, mikä oli minun unelmien täyttymys ,koska esikoinen vietiin heti keskolaan. Siinä me vauvaa ihmeteltiin ja ihasteltiin. Tämä aikana istukka tuli ja kätilö tikkasi pikku repeämät umpeen. Saimme rauhassa olla salissa ,koska ei ollut muita synnytyksia silloin. Klo 10.30 siirrytiin pestyinä osastolle.
Osastolla oli niin rauhallista ,että saimme olla yksin huoneessa. Olin siellä neljä päivää lepäämässä, vaikka oli melko piretässä kunnossa. Tänään siis tultiin kotiin...ihanaa. Vauva on tyytyväinen ja syö ja nukkuu jo hyvin. Imetys on alkanut unelma hyvin ,vaikka rinnanpäät on vähän rikki.
Tulipas pitkä tarina, mutta on kiva näin itsekin kerrata tapahtunutta.
-Poni ja Manteli-vauva 4 pv
