juu
Se elämä muuttuu erilaiseksi lasten saannin myötä, ei lopu. sain esikoisen 23-vuotiaana ja oli hyvä ikä. elämän parasta aikaa!
Lapsi antaa mulle paljon, ja minä annan lapselle vielä enemmän. En vaadi että lapsi (lapset) tekee minut onnelliseksi, mä vain tiedän että se tekee, pelkällä olemassa olollaan. Mä en kaipaa muuta kuin perhe-elämää. Perheen kans touhuamista ja matkustamista ym. Vähä pakkohan täsä on muuhun keskittyä ku ei niitä lapsia ole, mutta vähä pakkopullalta se toisinaan maistuu. Mitä pahaa siinä on jos perhe, koti ja arki on koko elämä noin käytännössä? Jos ei muuta kaipaa, ni ketä se haittaa? (Paitsi sua..)Alkuperäinen kirjoittaja voi tsiiös:Vielä pahempaa. Sä käytät lapsia täyttämään tyhjyyden sun elämässä. Aikamoiset paineet asetat pienelle ihmisalulle. Kannattaisiko sunkin välillä keskittyä jo johonkin muuhun? Ihan vaan sun oman mielenterveyden takia. Käy koulua, mene töihin, harrasta, tapaa ihmisiä. Ei se lapsi voi sitten olla koko sun elämä.Alkuperäinen kirjoittaja Orion:Mulla on elämä loppunu ku en oo vielä lapsia saanu. Tai ei sitä kyllä ihmeemmin aiemminkaan ollu... Lapsien myötä se elämä vasta alkaa!Alkuperäinen kirjoittaja vieras:ei vielä, muuta katoppa vaan myöhemminAlkuperäinen kirjoittaja mulish:Ei mulla elämä loppunu lasten tulon myötä.Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Katotaan vaan niin sulle tulee myöhästynyt murrosikä, kun et elä nuoruuttas
En pidä itseäni ENÄÄ nuorena, enkä perhettä suurperheenä, kun on vain 4 lasta, mutta kaikilla sama isä.Alkuperäinen kirjoittaja berke:Onko kaikilla lapsillanne sama isä?
Oon kuvitellu sut nelikymppiseks!!!!Alkuperäinen kirjoittaja Aurinkokunta:Ootas... mie olin 25-vuotiaana äiti 4:lle, ja 5. vatsassa.
Nyt mie oon 34v, ja mulla on 10 lasta. Musta tää ei oo mitenkään "outoa", mutta ei nyt ihan tavanomaistakaan... mutta jokainen tyylillään.
huuuuhuuuuu? Aaaaaapppeeeee? :attn:Alkuperäinen kirjoittaja mieti nyt hetki:Miten niin sulla on omaa aikaa sitten kun lapset lähtee talosta? Olethan sä sillonkin vanhempi. Vai meinaatko ettei sun lapset voi sitten enää tukeutua suhun sen jälkeen? Entäs lastenlapset? Sä et aio auttaa heidän hoidossa? Sä olet jo omat kasvattanut joten et lastesi lapsia enää hoivaa? Jos sä olet ekan lapsen saanut n.20v niin hyvin todennäköisesti sunkin lapset tekee esikoisensa sen ikäisenä. Eli sä olet sitten 43v ja mummo jo. Sulle soitetaan ja pyydetään apua ja ohjausta lastenhoidossa, mutta sä sanot vaan tylysti et "mummo lähtee nyt viettämään sitä omaa aikaa ja elämää, lähden kuukaudeksi Ugandaan asumaan, eikä viikonloppusin saa koskaan tuoda tänne hoitoon kun sillon mummo ja pappa lähtee baanalle, meillä kun on nyt sitä omaa aikaa, ja turha on rahallista apuakaan sitten enää pyytää, mummo on osuutensa jo tehnyt ja nyt eletään kuin teitä ei olisikaan" ???? Näinkö se sitten menee? Musta on kyllä tosi huvittavaa kun kuvitellaan että se oma elämä alkaa sitten kun lapset muuttaa talosta
Kyllä mä meinaan vielä matkustella, kun mun lapset on jo isoja. Olen silloin kuuskymppinen kun lapset on muuttaneet maailmalle. Mutta olen ehtinyt paljon ennen lapsia, ja vielä lasten jälkeenkin olen ajatellut ehtiä..Alkuperäinen kirjoittaja tähtiyö:Niin siis kun se elämä ei lopu siihen että saa lapsia.Alkuperäinen kirjoittaja meah:Jos meille tulee neljäs joskus, olen korkeintaan 26 kun sitä ruvetaan odottelemaan, tai sitten ei ollenkaan.Alkuperäinen kirjoittaja Anna:No on, ei taida olla noin nuorella olla ollut muuta elämää kun lapsia synnytellä. Surullista, säälittävää jopa.
Mutta mä olen ainakin vallan mainiosti ehtinyt opiskella, tehdä töitä, matkustaakin sen minkä olen halunnut ja hengailla kavereidenkin kanssa.
Tässä samalla kun olen näitä lapsia synnytellyt.
Hiukan on suppea katsantokanta sulla :hug:
Ja kun tekee lapset nuorena,jaksaa vielä matkustella jne. kun lapset aikuisia
=)
Juu, on se kyllä tosiaan aivan kamalaa tää neljän lapsen äitiys...Alkuperäinen kirjoittaja Hattara-Auroora:olisi aivan kamalaa olla minkä ikäisena tahansa neljän äiti. Itsellä on 1 lapsi jonka tein 18 veenä ja nyt olen 22. Yhden vielä voin joskus vaikka iltatähdeksi pyöräyttää mutta siihen se jää
No en ole Ap... mutta en minä ainakaan sellasta "täydellistä vapautta" odota saavani, enkä sellaista oikeastaan kaipaakaan. Toki autan omia lapsiani kun he ovat aikuisia, mutta tuskin he silloin ovat 24/7 riippuvaisia minusta tai herättävät 10 kertaa yössä Ihan riittävästi minulla sitten on omaakin aikaa, vaikka viikonloppuisin hoitaisinkin lapsenlapsia... Ei näissä asioissa ole yhtä oikeaa tapaa toimia. Joku tekee parikymppisenä 10 lasta, toinen tekee 45 vuotiaana yhden, ja kumpikin voi olla ihan yhtä hyvä ja jaksava äiti.Alkuperäinen kirjoittaja mieti nyt hetki:huuuuhuuuuu? Aaaaaapppeeeee? :attn:Alkuperäinen kirjoittaja mieti nyt hetki:Miten niin sulla on omaa aikaa sitten kun lapset lähtee talosta? Olethan sä sillonkin vanhempi. Vai meinaatko ettei sun lapset voi sitten enää tukeutua suhun sen jälkeen? Entäs lastenlapset? Sä et aio auttaa heidän hoidossa? Sä olet jo omat kasvattanut joten et lastesi lapsia enää hoivaa? Jos sä olet ekan lapsen saanut n.20v niin hyvin todennäköisesti sunkin lapset tekee esikoisensa sen ikäisenä. Eli sä olet sitten 43v ja mummo jo. Sulle soitetaan ja pyydetään apua ja ohjausta lastenhoidossa, mutta sä sanot vaan tylysti et "mummo lähtee nyt viettämään sitä omaa aikaa ja elämää, lähden kuukaudeksi Ugandaan asumaan, eikä viikonloppusin saa koskaan tuoda tänne hoitoon kun sillon mummo ja pappa lähtee baanalle, meillä kun on nyt sitä omaa aikaa, ja turha on rahallista apuakaan sitten enää pyytää, mummo on osuutensa jo tehnyt ja nyt eletään kuin teitä ei olisikaan" ???? Näinkö se sitten menee? Musta on kyllä tosi huvittavaa kun kuvitellaan että se oma elämä alkaa sitten kun lapset muuttaa talosta
Kiitin onnitteluista.Alkuperäinen kirjoittaja Lilli:Alkuperäinen kirjoittaja mulish:KiitosAlkuperäinen kirjoittaja söpöjooseppi:En jaksa lukea kaikkia kommentteja, mutta haluaisin ilmaista oman mielipiteeni.
Ensinnäkin, onnea tulevasta vauvasta :heart: Itse olen 24v. ja odotan (vasta ) toista lastani.
Minusta on ihanaa että teet lapsesi nuorena! Ajatella, olet vasta 43, kun nuorimmaisesi saavuttaa täysikäisyyden. On monta kymmentä vuotta vielä aikaa itselleen
Minä koen asian omalta osaltani ainakin niin että lapsen saannin jälkeen minun elämäni vasta ALKOI!! =) Ikinä en ole ollut näin elämääni tyytyväinen mitä nyt, vaikka olen pienituloinen ja tällä hetkellä yh.
Tilastojen mukaan saatat olla tavallisuudesta poikkeava, mutta ihmisten pitäisi oikeasti saada lapset nuorena. Silloin sitä jaksaa
Tästä huomaan jotain... Olisit ihan suoraan sanonut, että kaipaat ja haluat omia valintojasi kannattavia lausuntoja ja mielipiteitä!!!
Joo just näin. Voin vaan kuvitella miten tylsää sulla on. Kyllä nainen on naiselle susi.Alkuperäinen kirjoittaja mieti nyt hetki:huuuuhuuuuu? Aaaaaapppeeeee? :attn:Alkuperäinen kirjoittaja mieti nyt hetki:Miten niin sulla on omaa aikaa sitten kun lapset lähtee talosta? Olethan sä sillonkin vanhempi. Vai meinaatko ettei sun lapset voi sitten enää tukeutua suhun sen jälkeen? Entäs lastenlapset? Sä et aio auttaa heidän hoidossa? Sä olet jo omat kasvattanut joten et lastesi lapsia enää hoivaa? Jos sä olet ekan lapsen saanut n.20v niin hyvin todennäköisesti sunkin lapset tekee esikoisensa sen ikäisenä. Eli sä olet sitten 43v ja mummo jo. Sulle soitetaan ja pyydetään apua ja ohjausta lastenhoidossa, mutta sä sanot vaan tylysti et "mummo lähtee nyt viettämään sitä omaa aikaa ja elämää, lähden kuukaudeksi Ugandaan asumaan, eikä viikonloppusin saa koskaan tuoda tänne hoitoon kun sillon mummo ja pappa lähtee baanalle, meillä kun on nyt sitä omaa aikaa, ja turha on rahallista apuakaan sitten enää pyytää, mummo on osuutensa jo tehnyt ja nyt eletään kuin teitä ei olisikaan" ???? Näinkö se sitten menee? Musta on kyllä tosi huvittavaa kun kuvitellaan että se oma elämä alkaa sitten kun lapset muuttaa talosta
Luulenpa, että todella hiljaista siellä on ollut, hiljaisempaa ainakin kuin lapsettomalla samanikäisellä. Pari kertaa naitu ja heti tärpännyt. Tuskin siellä kammarissa kiihkeitä sessioita on raskausaikana ja lapsen ollessa hyvin pieni on harrastettu?Alkuperäinen kirjoittaja mulish:Eipähä ole makuuhuonees ainakaa ollu hiljastaAlkuperäinen kirjoittaja Anna:No on, ei taida olla noin nuorella olla ollut muuta elämää kun lapsia synnytellä. Surullista, säälittävää jopa.
Sä oot niin huumorintajuinen :hug:Alkuperäinen kirjoittaja vanhempi:Luulenpa, että todella hiljaista siellä on ollut, hiljaisempaa ainakin kuin lapsettomalla samanikäisellä. Pari kertaa naitu ja heti tärpännyt. Tuskin siellä kammarissa kiihkeitä sessioita on raskausaikana ja lapsen ollessa hyvin pieni on harrastettu?Alkuperäinen kirjoittaja mulish:Eipähä ole makuuhuonees ainakaa ollu hiljastaAlkuperäinen kirjoittaja Anna:No on, ei taida olla noin nuorella olla ollut muuta elämää kun lapsia synnytellä. Surullista, säälittävää jopa.
Voi voi, säälittävää sanon minä! Vaikkei siellä kapakoissa tarvii roikkua, ainakin maailmaa kannattais vähän katsella, ennenkuin kaikkensa antaa lapsilleen.