Kiinteät: me ollaan nyt pian pari viikkoa syöty soseita. Ensin perunaa, sitten sekoitettuna porkkanan ja nyt myös bataatin kanssa. Maistuu D:lle tosi hyvin ja syö aika ison määrän kerralla ehkä vajaa puoli purkillista (vaikka olen kyllä tehnyt soseet yhtä poikkeusta lukuun ottamatta itse). Tänään ajattelin antaa jotain hedelmää myös ja ehkä sitten suht pian iltapuuroa, jos se pitäisi yönälkää pois.
Neela eikös maissi ole aika tavanomainen vaihtoehto suht alkuun ja kai aika neutraali, ettei ehkä tee vatsavaivoja..?
D hiffasi syömisen tosi nopeasti ja lähes kaikki ruoka päätyy vatsaan. Mitään oireita ei onneksi ole tuosta tullut, mutta sen huomaa, että vaipat haisee pahemmalle
Ja valitettavasti nyt on parina yönä joutunut vaihtamaan kakkavaippaa. Edellisyönä siitä seurasi 1,5h valvominen, kun poika heräsi ihan kunnolla
. Viime yönä sitten yritin olla hyvin hellävarainen ja pitää kaikki valot poissa. Korviketta olen antanut nyt vaan aika satunnaisesti, kun tuntuu nälkä olevan paremmin kurissa.
Syöttötuoli ostettiin pari viikkoa sitten ja sitä on käytetty syöttämiseen ja välillä muuten vaan, kun D istuu siitä katselmeassa ihan mielellään. Tuli ostettua sellainen aika moderni malli (Mamas & Papas Loop), joka on kyllä toistaiseksi ainakin ollut tosi hyvä. Sen saa kallelleen taaksepäin, niin pystyy pitämään jo lasta joka ei ihan kunnolla vielä istu suorassa.
AdAstra tsemppiä syömisen kanssa! Toivottavasti alkaa vähitellen sujumaan. Meillä ei ole vielä tullut ajatuksia muuttaa pois keskustasta, mutta saa nähdä sitten kun D alkaa olla enemmän ulkoiluiässä ja piha olisi kätevä. Tällä hetkellä ajatuksena olisi kyllä pysyä täällä kaupungissa ihan tiiviisti, mutta never say never. Oon ollut tosi tyytyväinen siitä, että näin äitiyslomalla on helposti ihmisten ilmoilla, vaikka välillä hissin ahtaus ja parvekkeen puute ja vastaavat käytännön asiat kypsyttävätkin. Silti koen, että enemmän plussia tässä keskusta-asumisessa.
Yöt on menneet meillä nyt ihan ok, eli D nukkuu sellaisia 3,5-5 tunnin pätkiä ja syö siis pari kertaa yön aikana. Illalla menee unille yleensä ysin tienoilla, mitä nyt on ollut vähän myöhemmässä rytmissä, kun vappuna meni vähän sekaisin tuo rytmi. Aamukuuden aikaan herää, mutta nukkuu vielä tunnin pari, kun ottaa viereen. Se, mikä on alkanut nyppimään, on päiväunille nukuttaminen. Aiemmin se meni yleensä ihan kohtuullisesti, mutta nyt D ei meinaa millään nukahtaa sänkyynsä, vaan kitisee / huutaa vähintään puolisen tuntia ja sitten ehkä suostuu nukahtamaan. Jos lähden ulos kävelylle, niin ei mene kuin minuutti tai pari ennen kuin on unessa, mutta ei oikein jaksaisi kolmea kertaa päivässä vaan tuosta syystä lähteä ulos. Ja nyt on ollut vähän samaa oiretta iltaisinkin, eli on vaatinut nyt joinakin iltoina pitkähkön nukuttelun ennen kuin saa unta. Me ollaan tietty päästy tosi helpolla noitten unien kanssa, että sikäli tyhmää valittaa, mutta jotenkin ärsyttää, kun meni kuitenkin aika kivasti ja nyt sitten on hankalampaa.
Millis onko sulla vinkkiä, että miten osaat tunnistaa oikean sänkyyn laittohetken? Kun aiemmin D tosiaan jäi usein ihan itsekseen nukahtamaan, mutta nyt ei tunnu onnistuvan millään. Jos laittaa liian aikaisin, niin itkee kai tylsistyneenä ja sitten kun on riittävän väsynyt, niin itkee sitä.
Neelalle tsemppiä öiden kanssa! Kyllä kunnolliset tai ainakin kohtuulliset unet olis vaan tärkeä juttu. Mä en ole vielä unikouluasiaa kauheesti pohtinut, kun elättelen toiveita, että iltapuuro parantaisi unia. Saapa sitten nähdä ja tosiaan ihan ok meillä taas on yöt olleet, että ei sikäli suurta hätää.
Vierastamista on ehkä vähän nyt tullut. D oli viikko sitten illan mieheni tädin hoidossa ja oli ollut aika huutopainotteinen ilta
: / Tajuaa jo ihan hyvin, että nyt äiti ei ole paikalla ja hoitaja oli sen verran vieras, että ei mennyt ihan putkeen. No, täytyy yrittää jättää enemmän hoitoon, että tottuisi muihinkin. Onneksi menee ilman ongelmia mieheni kanssa! Vähän hassu juttu kävi Stockan vauvanhoitohuoneessa, kun viereen tuli isompi vauva, jolla oli aika pitkä tumma tukka. D säikähti ilmeisesti sitä ja alkoi parkumaan ihan surkeana. Toinen vauva tietysti liittyi kuoroon ja siinä menikin hetki, että saatiin lapsukaiset rauhoitetuksi. Ilmeisesti tuo toinen vauva oli jotenkin niin vieraan näköinen, että pelotti.
Nanningalle paljon voimia ja toivottavasti saa lääkärit järjestykseen ja suhtautuvat asiaan vakavasti :hug:. Se on kyllä tylsää, että niidenkin kanssa saa taistella : /
Meiltä löytyy
koira, vanha 14v villakoiran ja bichon friseen sekoitus, ollut meillä vajaat viisi vuotta anopin sairastuttua. Pelkäsin vähän etukäteen, että miten menee, mutta onneksi mitään ongelmia ei ole tullut. Koira ei ole vauvasta oikeastaan lainkaan kiinnostunut ja vauvakaan ei (vielä) juuri koirasta. Koira ei ole yleensäkään leluista kovin innostunut, joten D:nkin lelut saavat olla rauhassa. Tuossa rotuyhdistelmässä on se hyvä puoli, ettei karvaa lähde käytännössä lainkaan. Aika vaivaton koira, mutta täytyyhän sitä tietysti ulkoiluttaa ja muuta vastaavaa. Katsotaan kuinka pitkään vielä elää, mutta on kyllä ikäisekseen ihan hirveän hyväkuntoinen ja ulkopuoliset luulevat välillä jopa pennuksi, kun on ulkona niin innokas (ja huonotapainen, kun vetää..)
Mulla on ehkä vähän lähtenyt hiuksia, mutta ei mitenkään ihmeemmin. Paino on kadonnut ja olen jo pikkuisen alle lähtöpainon. Mitään en ole kyllä tuon eteen tehnyt, lähinnä syönyt aiempaa enemmän suklaata (ja imettänyt tietty). Liikunnan harrastaminen on aika satunnaista, ehkä vajaat kerran viikossa ja tietty kävelylenkkejä tulee tehtyä.
Isäkuukausi saatetaan jättää keväälle 2013, jos olisin silloin palaamassa töihin ja mies EHKÄ olisi vähän aikaa kotona eli vähän samoin kuin
Nitrodiscon ajatukset. Osittain kyllä varmaan pidettäisiin se ihan yhteisenä lomana, mutta mies voisi mahdollisesti jatkaa siitä sitten pariksi kuukaudeksi hoitovapaalle. Nämä on kyllä vielä ihan alustavia ajatuksia, joita pitäisi tässä kesän aikana alkaa vähän tarkennella. Vieläkin tuskailen tuon töihin paluun kanssa, kun en oikein tiedä, että mitä haluan... Toisaalta ei ole vielä tullut ollenkaan kaipuuta töihin, mutta ehkä se iskee sitten syksyllä. Miten ihmeessä senkin voi etukäteen tietää??
DQ & pikku-D reilut 5kk