2011 kevään ja kesän lapsettomuushoidoista vauvan saaneet

AdAtsraKiva,kun on löytynyt muista äideistä seuraa. Minä silloin esikoisen aikaan treffasin aika paljon muita pkseutulaisia täältä kaksplussan kautta. Meitä oli tammikuisista monta samalta alueelta.

Me asuttiin vielä 1.5vuotta sitten Hesassa metroradan varrella. Esikoisen kanssa silloin käytiin useana päivänä kahvittelee jossain tai ylipäätään shoppailee. Haluttiin sitten reippaasti isompi rivitaloasunto niin muutettiin tänne n.30kilsan päähän. Onhan täällä pienemmät piirit,mutta lapsille kiva ympäristö kasvaa. Koulukin on niin ettei tartte isoa tietä ylittää. Miinus puoli on sitten se,etä joka paikkaan saa kulkee autolla. Bussikin toki kulkee,mutta ei oo matalattiabussi. monesti ajan auton Keravalle ja hyppään siitä junalle.

 

heippa kaikille!

DQ- voit päivittää tietoihin 24.11. ja paino 2540 g.
Meillä muuten myös syödään taas öisin aika tiheään, vaikka välillä jo päästiin 4-5 tunnin unipätkiin, on nyt taas palattu noin 3 tunnin pätkiin, välillä syödään jopa tiheämmin. Tämän vuoksi aloitin sitten itse kiinteiden antamisen, vaikka olin ensin suunnitellut täysimettäväni puoleen vuoteen asti. Ollaan maisteltu pieniä määriä nyt perunaa, porkkanaa, kukkakaalia ja kesäkurpitsaa. Voi olla, että kohta puoleen alan antaa myös puuroa ja hedelmäsoseita. Kohta on 5 kk tarkastus ja silloin näkee, miten tyttö kasvanut.

Ihanaa, kun on jo niin lämpimät kelit, ettei tarvitse paljoa pukea vaunuihin ja uloslähtiessä. Meillä neiti ei muuten nykyään aina viihdy niin hyvin vaunuissa, mutta nyt olen ottanut rintarepun vaunuihin mukaan ja jos kitinä uhkaa yltyä huudoksi, nostan tytön reppuun ja matka jatkuu. Siitä neiti katselee mielellään menoa. Varmaan sitten tykkää istua rattaissain, kun siinä pystyy istumaan ja katselemaan erilailla.

Onko muilla vielä havaittu vierastamista? meillä on tyttö nyt alkanut vierastaa, mummoakin aika tavalla..sinänäsä ikävää, kun mummo niin mieluusti pitäisi sylissä. Toivottavasti vaihe menisi suht nopeasti ohi, tai siis hyvä merrkihän se vierastaminen on siinä mielessä, että erottaa tutut vieraista, mutta kiva olisi, jos voisi sitten jättää isovanhemmillekin hoitoon ja muutoinkin vierailut sujuisivat kivemmissä merkeissä, kun mummot ja vaarit voisi touhuta tytön kanssa.Iltaisin meillä ei neidille meinaa kelvata isänkään seura, vain äidin syli on paras paikka. Päivällä on ihan hyvin isänsä kanssa, mutta kun ilta ja väsy koittaa, ei enää isä kelpaa rauhoittamaan lainkaan.

Yöhulinat meillä edelleen jatkuu, mutta nyt niihin on jo alkanut tottumaan. Ihania on kuitenkin ne yöt, kun tyttö ei keksi ruveta valvomaan klo 4 yöllä..

Täällä taisi olla kirjoittelua, miten päivät vauvan kanssa saa sujumaan. Meillä on parina päivänä harrastuksia missä käydään, tekee ihan hyvää sekä äidille ja vauvalle nähdä muita ihmisiä ja päästä kotoa tuulettumaan. Välillä sitten mammaseurassa käydään myös vaunulenkeillä, tosi mukava tuulettaa päätään ja jutustella "kohtalotovereiden" kanssa samalla kun työntelee vaunuja. Myös kahvitteluseura on aina tervetullutta, tulee vaan kyllä aika tavalla sitten myös herkuteltua, tuntuu, että kilot alkaneet taas lisääntyä, vaikka ne aika hyvin jo synnytyksen jälkeen katosivatkin..

Aurinkoisia ja mukavia päiviä kaikille!

 

vierastaminen On tullut kuvioihin. Viimeksi vierasti neuvolantätiä. Muita ei oo vielä pahemmin vierastanut.

Meilläkin syötiin viime yönä taas useamman kerran. Tankkauspäivä menossa. =) Maitoa menee vaikka kuinka paljon. Hyvä,kun ruoka maistuu.

 

Nitrodisco, meillä O on vierastanut joitakin kertoja 3,5kk alkaen. Mummia ja pappaa ja neuvolantätiä ja myös naapuriäitejä. Kuitenkin mun sylistä hymyilee sitten eikä joka kerta vierasta. Sanoivat neuvolassa että vauvoilla voi tulla näinkin aikaisin tuota vierastusta ja menee sitten ohi ja voi tulla myöhemmin vähän isompana uudestaan. Mutta hyvä juttu on siinä mielessä että näkee vauvan muodostaneen kiintymyssuhteen ja erottavan oman perheen muista. Meillä myös yöunet muuttuneet n. 3h pätkiin ja joskus O herää jopa tiheämmin syömään. Jospa nuo kiinteät auttaisi asiaa... tai aika tai jokin.

Millis, mekin aiotaan hankkia Tripptrapp. Minkä ikäisenä aloit istuttaa tyttöä siinä? Pitää varmaan neuvolasta kysyä milloin O:n saisi siihen laittaa. Se babyset on kai aika tukeva ja jos vielä tukee vauvan jollain viltillä tms? Kai nämä on vauvakohtaisia juttuja. O:n on sanottu olevan jäntevä niin odottelen jos saisi jo ennen 6kk sen tuoliin laittaa. Olis syöttäminen kivempaa kuin sitterissä ja varmaan O:sta itsestäkin olis kiva olla pöydän ääressä muiden kanssa.

AdAstra, hyvä että lääke toimii. Ihanaa varmasti kun pikkuisella ei enää ole huutoa ja kipua. Ja kiva kun olet saanut äitituttuja. Minäkin näin yhden perhevalmennustutun eilen ja hän kertoi että perhetalolla on aloitettu tiettynä viikonpäivänä esikoisvauvojen vanhemmille suunniteltu iltapäivä ja pyysi meitä mukaan. Ihan kiva, talokin on meiltä n. 400m, joten helppo käydä.

Mitäs vielä? Me ollaan maisteltu tänään kesäkurpitsaa. Vaikutti menevän kaikki sose jo suuhun eikä enää leualle. Ehkä O on hoksannut mitä soseelle tehdään tai sitten se tykkäsi kesäkurpitsasta enemmän kuin bataatista. Jos sitä maistelis muutaman päivän vielä ja sitten ehkä porkkana. Nuo parsa- ja kukkakaali vähän mietityttää jos kerran Milliksen tyttö on aikanaan saanut niistä vatsavaivoja ja yhdessä vauvakirjassa taidettiin mainita myös että kukkakaali ei ole paras vaihtoehto jos on vaivoja muutenkin. Ja perunastakin puhutaan samaa. : / Mitähän sitä sit kannattaisi antaa?

Tänään O nukkui jopa yli 8:aan. Valvomisjaksot on pidentyneet päivisin jo 2,5 tuntiin ja päikkärit oli senmittaiset (2,5h ja reilu 1,5h) että tänään mentiin vain kaksilla päiväunilla. :O Nämä rytminmuutokset on kyllä mielenkiintoisia. Juuri kun luulee että päivät menee näin, niin vauva muuttaa taktiikkaa... Nyt oli jo pidemmän aikaa niin että aamupäivän unet oli pitkät, 3h ja sitten oli kahdet lyhyemmät 30min-1h. Katsotaan miten tämä etenee...

Keväthaleja muruset!

Neela ja Pikku-O, reilu 4kk

 

Heippa.

Jotenkin jäänyt tämä kirjoittaminen tänne, kun ollaan vauvan kanssa hypätty lääkärissä. Ensin 4 vkon ikäisenä sairasti korvatulehduksen, joka meni ohi vasta toisella ab-kuurilla. Nyt 2 viikkoa on ollut pelkkää itkua, ja huonoa syömistä. Viime viikonloppu oltiin yksi yö sairaalassa kun poika söi huonosti. Lähinnä syömättömyys musta tuntuu, että liittyy juurikin niihin syömistilanteisiin. Nyt olenkin kiinnittänyt huomiota, että pojalla saattaisi olla refluksia, se selittäisi korvatulehduksenkin. Tyksissä kun olimme viime pe-la välisen yön, oli siellä kiertävänä lääkärinä korviin erikoistunut lääkäri, joka oli ehdottomasti sitä mieltä ettei 4 viikkoisella voi olla korvatulehdusta, ilman, että olisi ollut flunssa. Flunssaa ei siis ole ollut, ja jäinkin ihan haavi auki, että mistä voisi sitten olla kysymys. Aikani nettiä tutkittuani, tulin siihen tulokseen, että pojalla olisi juurikin tuota refluksia, sitä silent versiota siitä, puklausta kun ei ole. Poika on pitänyt sellaista limarohinaa syntymästä asti, ruokailutilanteet ovat olleet todella haastavia, hän vetää itsensä ihan jäykäksi ja kaarelle. Tuntuu kuin koko aikaa jotain nousisi suuhun, ja nieleskelee sekä hikottelee. Viimeisen viikon aikana ollaan siis hypätty lääkäristä toiseen, mutta kukaan ei suunnilleen ole ottanut mua tosissani. Noh, nyt poika on sairaalassa kun söi kahtena päivänä nyt ihan sika vähän, ja itkenyt hysteerisesti koko hereillä olonsa. Itkuisuutta mielestäni on siis kyllä ollut koko hänen elinviikkojensa aikana, nyt siis 7 viikkoa. Yöt poika nukkuu hyvin, ja päiväunia ottaa, mutta muuten vain itkee... pojan kanssa tänään mentiin siis osastolle, ja itse tulin kotiin lepäämään, jotta jaksan taas huomisen... ph-mittaukseen saatiin aika, joka vasta 8.5... lääkärin kanssa kyllä juteltiin jos sen saisi aikaistettua.

Äh,olipa varsin sekava teksti...

 

Nanniga kovasti voimia, kuulostaa niin tutulta toi tilanne! Meillä kanssa A samanikäisenä lakkas syömästä ja oltiin 2 vrk Tyksissä. Ja ei se syöminen edelleenkään mitenkään loistavasti suju vaikka refluksilääkkeet nyt onkin. Kannattaa olla aika kovana siellä sairaalassa, meillä esim. mies on soittanut ja vaatinut asioiden menemistä eteenpäin, kun tuntuu, että mua ei oteta tosissaan. Ja luonnontieteilijänä jotenkin osaa puhua "lääkäreiden kieltä". Neuvolalääkäri sentään t myönsi, että A on tosi haastava tapaus ja lupas puhua tyksiinkin päin vielä mahdollisesta uudesta lääkityksestä.

Nitrodisco mä oon kanssa lihonut, raskausaikana en lihonut tippaakaan (mulla oli raskausdiabetes) ja synnytyksen jälkeen paino laski. Nyt on tullut hoidettua itseä tosi huonosti, syön mitä käsiini saan ja epäterveellistähän se on. Hiuksetkin lähtee tuppoina päästä. Meillä kanssa A vierastaa pappaa ja suorastaan pelkää papan partaa, mutta A nyt herkkänä lapsena pelkää kaikkea muutakin. Esim. mun yskää. Kiva siinä sitten nukuttaa tai imettää, kun lapsi alkaa hysteerisenä itkeä joka yskäisyn jälkeen.

Neela niin ne rytmit tosiaan vaihtelee, meillä A on nyt nukkunut taas kunnon päikkäreitä (jopa 3,5 h), mutta aamuisin herää jo kukonlaulun aikaan.

Saisi se kevät tosiaan jo alkaa!

Adastra ja A 4kk

 

Neela Meillä ei oo peruna aiheuttanut mitään. Tosin en oo antanut sitä yksinään vaan aina jotain muutakin seassa esim. porkkanaa,maissia tmv. Aloin istuttamaan esikoista n. 5kk kohdalla Tripp Trapissa syöttöjen ajan. Taakse piti laittaa tyyny,että pysyi. Kysyin muistaakseni neuvolassa luvan tuohon hommaan. Ajattelin nytkin 5kk neuvolassa kysyä onko ok.

Meillä ryömitään molemmin päin sekä mahalleen että selälleen. Huvittavaa!

Meilläkin taas vaihteeksi rytmit muuttui niin,että siirryttiin kaksiin päiväuniin. Valveilla oloajat on jo sen 3h. =) Nyt nukutaan aamulla n.10-12 ja sitten iltapäivästä n.14.30 ja parisen tuntia. Iltaunille menee sitten seiskan jälkeen. Mulle sopii nämä ajat paremmin,kun hyvin niin on helppo mennä esikoisen kanssa ulkoilemaan. =) Poitsu nukkuu sitten sen aikaa vaunuissa.

 

Millis, vau, teidän poju ryömii! =) O yrittää myös ja näkee että harmittaa kun ei vielä pääse liikkeelle. Tuo kahden päikkärin aikataulu kuulostaa tosi kätevältä, kun onnistuu asiat isosiskonkin kanssa. Mäkin vähän odotan sitä kaksiin päikkäreihin siirtymistä, olis jotenkin helpompaa. Nyt on vähän välivaihe menossa, kun ei kaksilla unilla pärjää, mutta sitten kolmannet meinaa mennä sen verran myöhäiseen, että yöunille meno viivästyy.

AdAstra, mulla lähtee myös tukkaa nippuina. Alkoi n. kuukausi sitten ja ilmeisesti imetyksestä johtuu. Naapurilla sama juttu. Mun on pakko pitää hiukset kiinni koko ajan, muuten niitä on ihan joka paikassa, O:n vaatteissa ja käsissä ja naamassa. Ajattelin jo et meen kampaajalle leikkauttamaan polkan, niin ei olis ne irtokarvat niin pitkiä, mut taidan kuitenkin pitää vielä tän pidemmän jonkun aikaa kun saa niin hyvän nutturasykerön tuonne takaraivolle. Se on helppo hutaista aina aamulla. Ja nykyään jopa nukun tukka kiinni, koska lakanalta saa muuten aamuisin kerätä kourakaupalla hiuksia. :O

Nanniga, tsemppiä! :hug: Toivottavasti lääkärit ottais nyt tosissaan ja teidän pieni saisi sopivan lääkityksen ja hoidon. Tuo refluksi tuntuu olevan sellainen että yllättävän monella sitä löytyy ja aina ensin lääkärit sanoo ettei muka olis mitään. Meidän yhdellä naapurilla sama juttu vauvan kanssa. Heillä ei tehty mitään mittauksia vaan yksityislääkäri äidin kuvailun perusteella sanoi että ihan selvä refluksi ja saivat lääkkeet. Ensin toiset ja sitten toiset vahvemmat. Voimia sinne!

Koirat: Kuinkas monella niitä oli? Miten olette pärjänneet koiran ja vauvan/lasten kanssa? Meillä mäyräkoira otti vauvan tosi hyvin vastaan ja on edelleenkin tosi kiltti, mutta mulla meinaa mennä hermo sen kanssa. Se oli jo aiemmin viikon appivanhemmilla hoidossa kun olin tosi väsynyt ja ensi viikolla lähtee mun vanhemmille 3 viikoksi. Mä en meinaa jaksaa sitä kun koira pitää aina raahata vaunulenkille päivällä ja sitä pitää pestä koko ajan (kuraantuu aina) ja siivota sen jälkiä, karvaa ja muuta. Ja sitten se yrittää tulla tuomaan lelua kun ollaan O:n kanssa lattialla. Siitä se kyllä oppi pian pois, mutta silti ärsyttää kun se on koko ajan jaloissa. On vauvan kanssa sen verran kädet täynnä että ihan kiva kun saa yhden huolehdittavan homman vähemmän. Mutta on se rakas koira silti, en mä sitä kokonaan pois antaisi. AdAstrakin taisit mainita että teidän haukut oli hoidossa yhdessä välissä?

Miehen isyyslomaviikko lähenee loppuaan. Olis kyllä niin ihanaa ja helppoa jos vois viettää aikaa näin, mut jonkun pitää kai käydä töissäkin... Kesälomaa sillä on onneksi 6vk ja syksyllä pitää isäkuukauden tai sen 6vkoa mitä nykyään saa. Onko muiden miehet ajatelleet pitää isäkuukautta?

Neela ja Pikku-O 4+kk

 

Mulla lähtee myös hiuksia ihan älyttömästi ja painon laskeminenkin on aika tiukassa. Hissukseen hissukseen. =)

Meillä mies pitää isäkuukauden mahdollisesti,ei ihan varmaan vielä. Tytön aikana piti. Mun mies joutuu uudelleenkoulutukseen joka alkaa viikon päästä niin ei oo ihan varmaan miten koulusta pystyy olla poissa.

Meillä ei oo koiraa,mutta kissa on. Järki meinaa senkin kanssa mennä. Tai lähinnä kissalla.

 

Huomenta!

Adastra- Mulla lähtee kanssa älyttömästi hiuksia, tosin nyt jo ehkä vähän vähemmän kuin noin kk sitten, jolloin niitä irtosi tuppoina. Kävin vähän aikaa sitten kampaajalla, joka totesi, että hiustenlähtö on todella yleistä ja suurimmalla osasta naisia hiuksia lähtee todella paljon synnytyksen jälkeen. Kuulema helpottuu ajan kanssa, yleensä vimeistään, kun imetys loppuu.

Neela- meillä mies meinaa kanssa pitää isäkuukauden, mutta ajankohtaa ei vielä tiedetä. En nimittäin vielä ole päättänyt, koska palaan töihin. Yksi vaihtoehto on, että siirretään isäkuukausi ensi talveen, niin myöhään kuin sen saa siirtää ja palaan silloin sitten töihin.Mites muut, meinaatteko jatkaa hoitovapaalla vanhempainloman jälkeen?

Nanniga- onpa ollut sinullakin rankka alkutaival vauvan kanssa. Voimia ja tsemppiä!

Millis- teilläpäs on vauhdikas vauva, kun nyt jo ryömii! varmaan hauskan näköistä. Meillä vasta älytty, miten käännytään ja sitäkin tehdään vielä laiskanpuoleisesti. Päätä sen sijaan nostellaan koko ajan alustalta, vissiin siten näkee paremmin. On tytöllä meidän perheen parhaimmat vatsalihakset!

DQ- onko ollut yöuniin vaikutusta, kun aloit antamaan kiinteitä? Meillä heräillään edelleen tiuhaan yöllä ja vaaditaan evästä. Tosin en ole vielä päivällä antanut kuin vähän soseita, edelleen enempi vaan maistellaan. Kun annoin vähän enemmän (kukkakaalia), niin meni maha aika kovaksi pariksi päiväksi ja oli kärttyisemmän oloinen. Eilen sitten annoin vaan luumua ja saatiin taas vatsa toimimaan. Sitten minusta tuntuu, että tyttö ei nykyään "malta" syödä rinnalla päivisin tarpeeksi, kun olisi niin paljon muuta katseltavaa ja touhuttavaa. Varsinkin, jos meillä on vieraita tai ollaan kylässä. Ja auta armias, jos joku tulee lähelle katsomaan, loppuu syöminen saman tien siihen. Yöllä sitten syö pitkään ja hartaasti, silloin sitten vissiin ei ole niin muuta ohjelmaa, niin voi hyvin käyttää aikaa kunnolla...ja äippä imettää silmät ristissä puoliunessa ja odottaa, koska tankkaus vihdoin loppuu..

Kyllä mä vähän jo odottelen sitä aikaa, kun nuo yösyötöt on historiaa, joko monella vauvat nukkuu ilman yötankkausta?

Ilosta vappua kaikille!

 

Hei taas!

O on herännyt yöllä ainakin 6 kertaa... Pisin unipätkä 2h... Ja aamulla ylös jo 6:lta! |O Noita 6:n aamuja on ollut jo muutama, luulen että O:n sisäinen kello sanoo että tästä lähin se on sopiva aika herätä. Ollaan yritetty pitää pidempään hereillä ja siirretty viimeisiä päikkäreitä myöhemmäksi, mutta ei auta. O alkaa nykyään klo 19 ilmoittelemaan että iltatoimia pitäis aloitella ja on tosi kärttyinen ja tyytymätön, saa oikein venyttää ettei paljoa ennen 20:aa olla sängyssä.

On hiukan harmittava olo kun O sitten 6:lta aamulla herättyään väsähtää 8:n jälkeen ja sitä työnnän vaunuissa pihalla... Mutta ei auta, täytyy toivoa että tää on jokin vaihe joka helpottaa joskus, ainakin nuo yösyönnit vois vähentyä 1-2:een.

Onko kukaan muuten ajatellut vielä mahdollista unikoulua kun vauva on yli 6kk? Me ollaan miehen kanssa juteltu että tassuhoito vois olla paikallaan meidän pienen yöheräilijän ja -tankkaajan kanssa. Täytyy kyllä odottaa että on nuo kiinteät hyvässä mallissa ensin ja sitten kun mies jää kesälomalle niin saa alkaa tassuttaa. Valmiiksi jo mietityttää miten se sitten menee... Mutta en varmaan enää pitkään pysy näillä pätkityillä unilla tolkuissani. : /

Tuosta isäkuukaudesta vielä. Me ollaan silloin miehen kanssa molemmat kotona. Ajattelin olla kotona O:n kanssa ainakin siihen asti kun hän on reilu 2,5v eli elokuussa 2014 mahdollisesti menisin töihin.

Väsynyt Neela ja Pikku-O 4,5kk

 

Heipat!
Täällä kanssa pitkät yöunet on historiaa, herätään yöllä syömään 2-4 välillä ja viideltä ollaan jo ihan pirteinä. A oppi kääntymään, että ehkä uuden taidon oppiminen tekee yölevottomaksi tai sitten pitäisi iltaisinkin alkaa antaa kiinteitä, jos nälkäänsä herää.

Mulla on nyt sitten polkkatukka, en jaksanut enää niitä pitkiä irtohiuksia ja ihanan kevyeltä tuntuu kesää vasten.

Isäkuukautta mies ei varmaan pidä, mä olen kotona ainakin elokuuhun 2013.

Koirat on taas hoidossa, mun hermot ei kestäneet taas, kun A huusi tossa 5 päivää putkeen, nyt on ollut onneksi pari parempaa päivää. On se koirillekin kivempi kun saavat olla lähes koko ajan ulkona. Ovat siis vanhemmillani, joilla on omakotitalo ja koirat saavat olla vapaana pihalla. Mökilläkin ovat käyneet papan kanssa.

Nyt täytyy taas mennä imettämään...

 

Meillähän oli varmaan ensimmäiset 3kk niin,että herättiin aamulla jo 5.00 aikaan ja yöllä lisäksi syötiin 2-3 kertaa. Poitsu halusi joka ilta unille jo viim. 18-18.30. Mentiin ihan poitsun ehdoilla. En viitsinyt alkaa muuttamaan sen omaa rytmiä. Tyttö oli aikoinaan samanlainen. Yksi kaunis päivä sitten poitsu halusinkin mennä illalla vasta 19-19.30 yöunille ja aamulla nukkuu nyt 07.00 asti. =)
MEillä yöunille meno sujuu parhaiten,kun sänkyyn viedään ei yliväsyneenä. Vauvoilla on ne omat rytminsä. Ei niille varmasti oikein mitään voi.

Tsempit kaikille joilla valvomisia!

Puurot ja vellithän saattaa auttaa noihin yöheröilyihin. Meillä herätään vieläkin kerran yössä,vaikka nyt oon antanut viikon ajan kolme kertaa päivässä sosetta. Puuroja en viitsi vielä aloittaa. Ehkä sitten lähempänä 6kuukautta. Aloitin vapun aikaan lihat,mutta ei nekään juurikaan vähellä maidonmäärää. Ehkä vaan aavistuksen!

Millis ja poitsu 4.5kk

 

Kiinteät: me ollaan nyt pian pari viikkoa syöty soseita. Ensin perunaa, sitten sekoitettuna porkkanan ja nyt myös bataatin kanssa. Maistuu D:lle tosi hyvin ja syö aika ison määrän kerralla – ehkä vajaa puoli purkillista (vaikka olen kyllä tehnyt soseet yhtä poikkeusta lukuun ottamatta itse). Tänään ajattelin antaa jotain hedelmää myös ja ehkä sitten suht pian iltapuuroa, jos se pitäisi yönälkää pois. Neela – eikös maissi ole aika tavanomainen vaihtoehto suht alkuun ja kai aika neutraali, ettei ehkä tee vatsavaivoja..?

D hiffasi syömisen tosi nopeasti ja lähes kaikki ruoka päätyy vatsaan. Mitään oireita ei onneksi ole tuosta tullut, mutta sen huomaa, että vaipat haisee pahemmalle… Ja valitettavasti nyt on parina yönä joutunut vaihtamaan kakkavaippaa. Edellisyönä siitä seurasi 1,5h valvominen, kun poika heräsi ihan kunnolla . Viime yönä sitten yritin olla hyvin hellävarainen ja pitää kaikki valot poissa. Korviketta olen antanut nyt vaan aika satunnaisesti, kun tuntuu nälkä olevan paremmin kurissa.

Syöttötuoli ostettiin pari viikkoa sitten ja sitä on käytetty syöttämiseen ja välillä muuten vaan, kun D istuu siitä katselmeassa ihan mielellään. Tuli ostettua sellainen aika moderni malli (Mamas & Papas Loop), joka on kyllä toistaiseksi ainakin ollut tosi hyvä. Sen saa kallelleen taaksepäin, niin pystyy pitämään jo lasta joka ei ihan kunnolla vielä istu suorassa.

AdAstra tsemppiä syömisen kanssa! Toivottavasti alkaa vähitellen sujumaan. Meillä ei ole vielä tullut ajatuksia muuttaa pois keskustasta, mutta saa nähdä sitten kun D alkaa olla enemmän ulkoiluiässä ja piha olisi kätevä. Tällä hetkellä ajatuksena olisi kyllä pysyä täällä kaupungissa ihan tiiviisti, mutta never say never. Oon ollut tosi tyytyväinen siitä, että näin äitiyslomalla on helposti ihmisten ilmoilla, vaikka välillä hissin ahtaus ja parvekkeen puute ja vastaavat käytännön asiat kypsyttävätkin. Silti koen, että enemmän plussia tässä keskusta-asumisessa.

Yöt on menneet meillä nyt ihan ok, eli D nukkuu sellaisia 3,5-5 tunnin pätkiä ja syö siis pari kertaa yön aikana. Illalla menee unille yleensä ysin tienoilla, mitä nyt on ollut vähän myöhemmässä rytmissä, kun vappuna meni vähän sekaisin tuo rytmi. Aamukuuden aikaan herää, mutta nukkuu vielä tunnin pari, kun ottaa viereen. Se, mikä on alkanut nyppimään, on päiväunille nukuttaminen. Aiemmin se meni yleensä ihan kohtuullisesti, mutta nyt D ei meinaa millään nukahtaa sänkyynsä, vaan kitisee / huutaa vähintään puolisen tuntia ja sitten ehkä suostuu nukahtamaan. Jos lähden ulos kävelylle, niin ei mene kuin minuutti tai pari ennen kuin on unessa, mutta ei oikein jaksaisi kolmea kertaa päivässä vaan tuosta syystä lähteä ulos. Ja nyt on ollut vähän samaa oiretta iltaisinkin, eli on vaatinut nyt joinakin iltoina pitkähkön nukuttelun ennen kuin saa unta. Me ollaan tietty päästy tosi helpolla noitten unien kanssa, että sikäli tyhmää valittaa, mutta jotenkin ärsyttää, kun meni kuitenkin aika kivasti ja nyt sitten on hankalampaa. Millis – onko sulla vinkkiä, että miten osaat tunnistaa oikean sänkyyn laittohetken? Kun aiemmin D tosiaan jäi usein ihan itsekseen nukahtamaan, mutta nyt ei tunnu onnistuvan millään. Jos laittaa liian aikaisin, niin itkee kai tylsistyneenä ja sitten kun on riittävän väsynyt, niin itkee sitä.

Neelalle tsemppiä öiden kanssa! Kyllä kunnolliset tai ainakin kohtuulliset unet olis vaan tärkeä juttu. Mä en ole vielä unikouluasiaa kauheesti pohtinut, kun elättelen toiveita, että iltapuuro parantaisi unia. Saapa sitten nähdä ja tosiaan ihan ok meillä taas on yöt olleet, että ei sikäli suurta hätää.

Vierastamista on ehkä vähän nyt tullut. D oli viikko sitten illan mieheni tädin hoidossa ja oli ollut aika huutopainotteinen ilta… : / Tajuaa jo ihan hyvin, että nyt äiti ei ole paikalla ja hoitaja oli sen verran vieras, että ei mennyt ihan putkeen. No, täytyy yrittää jättää enemmän hoitoon, että tottuisi muihinkin. Onneksi menee ilman ongelmia mieheni kanssa! Vähän hassu juttu kävi Stockan vauvanhoitohuoneessa, kun viereen tuli isompi vauva, jolla oli aika pitkä tumma tukka. D säikähti ilmeisesti sitä ja alkoi parkumaan ihan surkeana. Toinen vauva tietysti liittyi kuoroon ja siinä menikin hetki, että saatiin lapsukaiset rauhoitetuksi. Ilmeisesti tuo toinen vauva oli jotenkin niin vieraan näköinen, että pelotti.

Nanningalle paljon voimia ja toivottavasti saa lääkärit järjestykseen ja suhtautuvat asiaan vakavasti :hug:. Se on kyllä tylsää, että niidenkin kanssa saa taistella : /

Meiltä löytyy koira, vanha 14v villakoiran ja bichon friseen sekoitus, ollut meillä vajaat viisi vuotta anopin sairastuttua. Pelkäsin vähän etukäteen, että miten menee, mutta onneksi mitään ongelmia ei ole tullut. Koira ei ole vauvasta oikeastaan lainkaan kiinnostunut ja vauvakaan ei (vielä) juuri koirasta. Koira ei ole yleensäkään leluista kovin innostunut, joten D:nkin lelut saavat olla rauhassa. Tuossa rotuyhdistelmässä on se hyvä puoli, ettei karvaa lähde käytännössä lainkaan. Aika vaivaton koira, mutta täytyyhän sitä tietysti ulkoiluttaa ja muuta vastaavaa. Katsotaan kuinka pitkään vielä elää, mutta on kyllä ikäisekseen ihan hirveän hyväkuntoinen ja ulkopuoliset luulevat välillä jopa pennuksi, kun on ulkona niin innokas (ja huonotapainen, kun vetää..)

Mulla on ehkä vähän lähtenyt hiuksia, mutta ei mitenkään ihmeemmin. Paino on kadonnut ja olen jo pikkuisen alle lähtöpainon. Mitään en ole kyllä tuon eteen tehnyt, lähinnä syönyt aiempaa enemmän suklaata (ja imettänyt tietty). Liikunnan harrastaminen on aika satunnaista, ehkä vajaat kerran viikossa ja tietty kävelylenkkejä tulee tehtyä.

Isäkuukausi saatetaan jättää keväälle 2013, jos olisin silloin palaamassa töihin ja mies EHKÄ olisi vähän aikaa kotona eli vähän samoin kuin Nitrodiscon ajatukset. Osittain kyllä varmaan pidettäisiin se ihan yhteisenä lomana, mutta mies voisi mahdollisesti jatkaa siitä sitten pariksi kuukaudeksi hoitovapaalle. Nämä on kyllä vielä ihan alustavia ajatuksia, joita pitäisi tässä kesän aikana alkaa vähän tarkennella. Vieläkin tuskailen tuon töihin paluun kanssa, kun en oikein tiedä, että mitä haluan... Toisaalta ei ole vielä tullut ollenkaan kaipuuta töihin, mutta ehkä se iskee sitten syksyllä. Miten ihmeessä senkin voi etukäteen tietää??

DQ & pikku-D reilut 5kk

 

DQ, kiva että teillä yöt menee mukavasti. Tosiaan tuo nukahtaminen on oma taiteenlajina. O nukahtaa myös vaunuihin hetkessä ja siksi onkin kaikki päikkärit vaunuissa. Yöunille nukahtaa vaan tissille. Olen nyt pitänyt kättä sen päällä jos oppis vähitellen rauhoittumaan siihen eikä vaatis tissiä. Viime yönä ekan heräämisen jälkeen nukahtikin käden alle, että toivoa on... Ja viime yönä söi "vain" 3 krt, joten toivon edistystä silläkin saralla. Tosin monesta paikkaa olen lukenut että 4kk ikäisillä on yöhulinoita ja tiheämpää heräilyä, johtuen juuri noista uusista asiaoista joita oppii, niinkuin AdAstra sanoikin.

Millis, sinä kun olet kokeneempi näissä jutuissa niin kysyn... Oliko sulla tietty syy aloittaa lihat nyt ja puurot vasta lähempänä 6kk? Kun mä olin ajatellut aloittaa puuroja 5kk ja lihoja vasta sitten puolivuotiaana. Teenköhän siis ihan hassusti? Toiveena olis jos puuro sitten ehkä auttais öitäkin...

AdAstra, harmi jos tuli takapakkia refluksilääkityksen kanssa. Toivottavasti nyt ei ole enää ollut huutopäiviä A:lla. Meilläkin on nyt koira hoidossa mun vanhemmilla, vähän helpottaa arkea. Ne on eläkkeellä ja ehtii sen kanssa leikkiä ja ulkoilla ja mellastaa. Ja kun koira on vieraillut mun äidinäidin luona palvelutalossa, kaikki mummot on ihan onnessaan silittämässä sitä.

Nyt täytyy mennä, O huutelee. Selvästi haluaa olla enemmän mun kanssa ja rauhoittuu mun sylissä paremmin. Ymmärrettäväähän se on...

Neela ja O 4,5kk

 

DQ Vaipat tosiaan haisee pahemmalle. Meillä ei onneksi yökakkaa harjoiteta. Muuten kyllä suolentoiminta on lisääntynyt. Tekee kolmesti päivässä kakat. =)
Meillä huomaa hyvän sänkyynlaitto hetken siitä,että alkaa hieroa silmiä ja silmät alkaa punoittaa (luomet). Yritän saada sänkyyn aina ennen kiukkua. Yleensä nukahtaa aina näppärästi yksin. Pupu ja riepu kaveriksi. Toisinaan haluaa,että silittää poskea/selkää.=)

Neela Meillä neuvola suositteli aloittaman ensin lihat,koska aloitin ne jo 4.5kk iässä. Meillähän ne lihat aloitettiin sen vuoksi,kun maitoa meni niin paljon ja ei vaan kasvanut sillä. Nythän sitä maidonmäärää on saatu tippumaan vähän ja soseita menee jo tosi hyvin. =) Itse aloitan puurot tuossa 5.5kk kohdalla. Pidän lihojen ja puurojen aloittamisen välissä sen n. kuukauden. Mut jos teillä syödään noin monesti yössä niin varmasti puuro on parempi ensin. Meillä syödään edelleenkin kerran yössä. Oon yrittänyt antaa aina tuttia ja kokeilla jos ei tartteisi antaa maitoa,mutta jaksaa tunnin ehkä tutin kanssa ja sitten pakko antaa se 200ml maitoa. Esikoinen lopetti aikoinaan yösyönnit jo ennen 4kk ikää. Tuntuu jotenkin oudolle kun joutuu vielä poitsun kanssa heräilee. mut jospa se tästä.

Meille ei mitään muuta uutta. =)

 

Huomenia!

Meillä edelleen heräillään tiheästi öisin, ymmärrän siksi hyvin Neelan väsymyksen ja ajatukset unikoulusta..Itse olen ajatellut, että ehkä unikoulu jollain "hellällä" tavalla voisi olla aiheellinen tuossa 7- 8 kk:n ikäisenä, jos vielä yöllä herätään ja syödään tiuhaan. Nyt vielä annan kiinteitä niin vähän päivällä, enempi vaan maistellaan, joten tytöllä on varmasti oikeastikin nälkä öisin. Juttelin yhden äidin kanssa, joka sanoi, että heilläkin oli vauva noin 4 kk:n iässä tihentänyt yösyömistään ja vaikka oli jo jonkun verran syöty kiinteitä, ei sillä ollut vielä ollut vaikutusta. Pohdittiin sitten, että ehkä ne kiinteiden määrät on vielä niin pieniä, ettei ne juuri vaikuta ja ehkä se voi olla osittain myös sitä, että vauva haluaa yöllä enemmän läheisyyttä, jos päivällä imetyskerrat hieman vähenee..no en tiedä, mikä on sitten se oikea selitys. Yöhulinat kuulema aika yleisiä joka tapauksessa tuossa vaiheessa, neuvolasta sanoi, että johtuu usein jostain kasvuhormoonista (nimeä en muista), mikä on toisilla vauvoilla aktiivisempi ja herättelee niitä juuri aamuyön tunteina useammin.

Millis osaa kyllä suhtautua jotenkin ihanan kypsästi näihin vauvojen rytmeihin, onkohan jo sitä toisen lapsen tuomaa kokemusta ja varmuutta, kun tietää, mitä on odotettavissa. Itse olen vielä jotenkin ulalla monessa asiassa, kun kaikki on uutta, eikä aina tiedä, miten pitäisi asioihin suhtautua ja reagoida. Vieläkin huomaan helposti "vertaavani" muiden tilanteeseen eli jos kuulen, että jollain vauvat elää jossain tietyssä rytmissä tai tietyillä rutiineilla mennään, alan miettiä, miksi ne ei meillä toimi ja sitten helposti ajattelen, että vika on minussa.

Onneksi sentään jo enemmän osaa myös luottaa itseensä ja ymmärtää sen, että vauvat vat yksilöitä ja se mikä toimii toiselle, ei ehkä toimikaan oman lapsen kohdalla. Myös neuvoihin ja yleisiin suosituksiin osaa jo suhtautua vähän rennommin, aiemmin odotusaikana ja tytön ollessa ihan pieni uskoin suunnilleen kaikkea, mitä "viisaammat" tahot sanoivat. Eli tyyliin, jos olisi sanottu, että vauvan kehitykselle on olennaisen tärkeää, että vanhemmat seisoo välillä päällään, olisin varmaan epätoivoisasti yrittänyt toteuttaa sen ja sitten syyttänyt itseäni huonoksi äidiksi, kun en olisi siinä onnistunutkaan...mutta oppia ikä kaikki siis.

Muutoin mennään entisin kujein, paitsi että tyttö tietysti tuntuu oppivan koko ajan enemmän ja kiinnostuvan aina vaan enemmän ympäristöstään. Isänsä kanssa tykkää hullutella ja kivaa on, että muutenkin tuntuu viihtyvän nykyään jo hänen kanssaan paremmin. Saa äippäkin vähän enemmän omaa aikaa.

Vierastaminen on melko voimakasta, mummoa vierastettiin oikein kunnolla viime perjantain visiitillä, melko stressaava reissu olikin, kun se ei meinaa mummon ajatteluun luonnistua millään, että häntä vierastetaan ja vähän väliä on yritettävä ottaa tyttö syliin ja sitten alkaa kauhea parku. Olen huomannut, että tytsy tutustuu mielellään uusiin kasvoihin ja hakee kontaktia minun sylistäni käsin, mutta ei vaan nyt viihdy vieraamman sylissä ja olisi kiva, jos mummokin älyäisi tämän ja antaisi vaan ajan kulua ja ottaisi kontaktia vähän pidemmältä, että saisi tyttö rauhassa tutustua.

Meilläkään ei DQ muuten tyttö nukahda päikkäreille juuri muualle kuin vaunuihin, mutta asutaan ekassa kerroksessa, joten tässä se ei ole niin suuri ongelma. Näille ekoille aamu-unille saatan saada hänet nukahtamaan omaan sänkyynsä itsekseen, mutta muille unille en. Illalla nukahtaa yleensä syliin, joskun viereen, mutta yksin nukahtaminen ei meinaa omaan sänkyyn luonnistua nykyään millään. Olen yrittänyt kytätä sitä oikeaa ajankohtaa, mutta vissiin aina "missaan" sen.

Tulipas tässä taas asiaa. Toivottavasti kaikki mammat ja vauvat pysyy terveinä, nyt on hirveästi flunssaa liikenteessä. Ja toivottavasti vauvat, joilla oli niitä refluksivaivoja ja allergoita, ovat saaneet apuja vaivoihin ja vanhempienkin olo sitä myöten mukavampaa.

Aurinkoista viikkoa kaikille toivottaen,

Nitrodisco ja tyttö 5 kk.

 

Heipat!
En ole taas vähään aikaan ehtinyt täällä käydä, sellaista hulinaa ollut pikku-neidin lääkityksen kanssa. Mutta nyt ollaan vaihteeksi ilman lääkkeitä ja yöunet ovat palanneet!Tyttö siis nukkuu paljon paremmin nyt taas, kokeillaan, että kauanko tätä iloa kestää...
Tässä vauva sylissä yritän naputella, mutta eihän se oikein onnistu, joten tällä erää tyydyn vain toivottamaan oikein hyvää äitienpäivää äidit!!!! Uskomatonta, että mekin nyt sitä päästään viettämään.=)
AdAstra ja A 4,5 kk

 

Hyvää äitienpäivää kaikki muruset! :kiss: AdAstra, totta turiset, on tämä ihmeellinen päivä; me todella voidaan tätä vihdoin viettää! :heart:

Me oltiin O:n kanssa muutama päivä mun vanhempien luona kun miehellä oli pitkiä iltoja töissä. Kaikki 3 yötä, jotka siellä oltiin, meni niin että O heräsi vain 3 krt. Olin iloinen, koska niitä herätyksiä on välillä ollut 6krt/yö. Nyt kotiin palattua on herännyt 4 krt, mutta pidentänyt aamuja vähän yli 7:ään. Katsotaan mihin tämä nyt asettuu... Mulle sopis hyvin että unet jatkuis edelleen 7:ään mut herätykset vähenisi. Täytyy neuvotella O:n kanssa.

Tunnistan niin sun ajatukset Nitrodisco. Varsinkin alussa tuli aina mieleen että teenkö oikein ja onko tää nyt mun vika jos joku asia ei mene niinkun "oppikirjassa". Sitten olen huomannut että neuvolanhoitajatkin antaa erilaisia vastauksia, samoin lääkärit eikä yksiselitteistä totuutta ole että juuri jollakin tavalla pitäisi aina ja kaikkien vauvojen kanssa toimia. Jos joskus saa toisen lapsen niin varmasti osaa silloin suhtautua ihan eri tavalla kaikkeen.

Tosin, en tiedä tuleeko meille enempää lapsia. Ei siis tietenkään tiedä onnistuttaisiinko, mutta ollaan mietitty myös yritetäänkö edes enempää. Meillä olis 6 huurunenää pakkasessa odottamassa vielä. Toisaalta nyt tuntuu että Pikku-O on meille tarpeeksi, en osaa oikein ajatella sitä että tulis vielä toinen. Oletteko muut vielä ajatelleet yrittää?

Syömisistä: Ollaan nyt syöty bataattia, kesäkurpitsaa, porkkanaa, perunaa ja maissia. Hyvin tuntuu maistuvan. =) Seuraavaksi kokeillaan varmaan jotain hedelmää/marjaa. Mietin että pitäisikö niitä tarjota sitten toisella aterialla ja jatkaisi edelleen tuota kasvisten antamista lounaaksi. Siis maidon ohella tietty. Kun 6kk iässä sitten syödään jo 3 ateriaa/pv, ainakin noiden suositusten mukaan mitä neuvolasta saatiin. Ensi viikolla tulee O:lla 5kk täyteen niin ajattelin että vois olla loogista ottaa toinen ateria siitä alkaen. Vai mitäs olette muut tehneet / ajatelleet tehdä?

Puuroista vielä: Oletteko antaneet vauvoille tarkoitettuja jauheesta tehtäviä puuroja vai tavallista puuroa? Yksi tuttu vaan sanoi antaneensa alusta asti Elovenaa yms. Niitä tavallisia hiutaleitahan voi itse murentaa pienemmäksi?

Neela ja Pikku-O, vajaat 5kk

 

Jospa nyt paremmalla ajalla jatkaisin.. ja tämä kun kirjoitan, niin pian kuuluu varmaan vaunuista byäääää
Neela onpa kurja, että teillä vielä valvotaan. Mulle ei tuo yöheräily kyllä sovi yhtään, tässä kun A pari viikkoa heräili öisin, niin olin totaalisen "tööt" päivisin koko ajan. Nyt kun on taas viitisen yötä nukkunut, niin olen paljon paljon pirteämpi, vaikka viideltä herätys onkin. Meillä paistaa aamuaurinko makkariin ja laitettiin nyt pimennysverho, jospa se auttaisi pidentämään unia vielä hetkisen. Epäilen nimittäin, että A herää valoon. Lapsiluvusta mä kyllä haluaisin vielä pari kappaletta murusia lisää, jotenkin näen itseni kolmen lapsen äitinä. Itse haluaisin aloittaa pikkukakkosen yrittämisen jo ensi vuonna, mutta mies ei. Hän haluaisi odottaa 4-5 vuotta. Katsotaan mitä tehdään, toisaalta haluaisin mennä töihinkin jossain välissä. Aika näyttää.
Puuroista olen antanut sitä vauvoille tarkoitettua puuroa, jauhe sekoitetaan veteen (semper luomu riisipuuro). Tulee tosi pehmeä ja sileä puuro. Mutta on kai ihan ok antaa tavallista puuroakin. A syö kiinteitä kerran päivässä (puuroa ja hedelmäsosetta), mutta ensi viikolla tosiaan tulee 5 kk täyteen ja täytyy kai antaa toinenkin ateria lisäksi. Ei se syöminen vieläkään mitään A:n lempipuuhaa ole. Kateellisena kuuntelen juttuja lapsista, jotka avaavat suunsa lusikan lähestyessä.

Nitrodisco juu, sama juttu, välillä tuntuu, että tulee noudatettua kaikkia ohjeita turhankin kirjaimellisesti. Ei yhtään yhtään helpota asiaa (vai mitä Neela? ), että on tullut kasvatustiedettä luettua, tietää, että mitkä kaikki asiat voi mennä pieleen esim. kiintymyssuhteessa.

dq piti googlettaa se teidän syöttötuoli ja mies kun näki sen, niin ois halunnut meille samanlaisen

Pidättekö vaunuissa muuten vielä koppaa? Mietin, että milloin voi ottaa pelkän ratasosan käyttöön? Oon nähnyt nyt pari vauvaa pötköttelemässä rattaissa ja meilläkin saa selkänojan ihan vaakatasoon. Voisi olla vilpoisampi vaihtoehto, A tuntuu hikoilevan helposti.

No nyt kuuluu väääää

AdAstra ja A kohta 5kk

 

AdAstra Hieno homma,kun helpottaa ja öisin saa nukuttua. =)

Puuro Ostin jo kaappiin valmiiksi muksun riisipuurojauhetta. Oon itse tehnyt sen aina maitoon(NAN) ,vaikka voi tehdä veteenkin. Oon itse antanut elovenaa yms vasta sitten lähempänä yhtä vuotta. Sitten kun ei tarvitse enää hiutaleita silputa pienemmäksi. =)

Ateriat Meillä menee 2-3 tällä hetkellä. Yleensä n.11.00 maissa liharuoka ja n.16.00 aikaan kasvis/hedelmä. Välipalankin voisi muuten antaa,mutta meillä nukutaan sen verran pitkät päikkärit tuossa iltapäivällä,että menee vähän ohitse. =) Tällä viikolla aloitan iltapuuron sitten. Siinäpä ne kaikki ruoat sitten onkin,kunhan vielä aamupuuron aloittaa aikanaan.

lapsiluku Meillä on kuusi alkiota pakkasessa. Ollaan päädytty siihen,että meille riittää nämä kaksi rakkauspakkausta. :heart: Mies on mua 7vuotta vanhempi niin sanoi,että ei jaksa enä yöherätyksiä yms. Nyt on vaan pohdinnan alla luovutetaanko alkiot vai annetaanko tutkimuskäyttöön.

Meillä on vielä vaunukoppa,mutta aion vaihtaa ratasosaan tässä ihan piakkoin. Ensinnäkin koppa alkaa jäädä pieneksi ja toiseksi on ihan älyttömän kuuma.

Meillä oli viime perjantaina 5kk neuvola. Mitat oli 7555g ja 68.3m. Vierasti ihan älyttömästi neuvolantätiä.

Millis ja poitsu pari päivää vaikke 5kk:heart:

 

Huomenta kaikille!

Yöt ovat edelleen meillä melkoista tankkausta ja heräilyä, viime yönä syötiin klo 22,01,03. Sitten tyttö heräsi pirteänä viiden korvilla, mutta nukahti onneksi melko pian, kun otettiin viereen nukkumaan.Nukuttiin sitten noin kahdeksaan. Mystistä on, että jaksaa siis aamuyöstä pitempään ilman tankkausta, mutta tuo alkuyö on melkoista heräilyä..Viime viikko oli vielä pahempi, silloin vielä itsekin valvoin iltaisin myöhempään, kun oli vieraita ja parina yönä en meinannut millään saada unta alkuyöstä, joten parina päivänä oli olo, että on niin sekaisin,että meinaa suunnilleen "taju lähteä". Sitten loppuviikosta alkoi taas helpottaa ja nyt olo ihan ok, vaikka tosiaan yöllä noita heräilyjä tuleekin.

Yritän nyt pikkuhiljaa lisäillä kiinteiden määrää, puuroa maistellaan nyt, jospa se vaikuttaisi yösyömisen vähenemiseen pikkuhiljaa. olen antanut sitä muksu- kaurapuuro jauhetta, vaikka neuvolassa sanoikin, että voisi ihan hyvin antaa tavallista puuroakin, mutta sitten tosiaan pitäisi itse vähän murentaa hiutaleita.

Pulauttelusta- Aika paljon meillä neiti edelleen pulauttelee, miten on Adastra, onko teillä ollut kiinteiden antamisella vaikutusta pulautteluun?

Lapsiluvusta- Meille ei jäänyt mitään pakkaseen, joten voipi olla, että neiti jää meidän ainokaiseksi silmäteräksemme. Itse kyllä haluaisin hänelle sisaruksen, mutta luomumahdollisuuksiin en jaksa uskoa ja uuteen hoitorumbaan ei kyllä tällä hetkellä ole energiaa, eikä oikein rahaakaan. Jo ajatus kaikesta piikittämisestä yms. tuntuu tällä hetkellä vieraalta. Toisaalta tiedän, ett jos kakkosta oikeasti haluaisi yrittää, hommaan pitäisi tarttua lähivuosina, minulla alkaa nimittäin tulla ikä vastaan hoitojen osalta.Ja samoin kuin Milliksen miehellä, meilläkin alkaa tuo ikä tehdä yöherätysten osalta tehtävänsä, varsinkin miehen kohdalla.

Viime viikolla muuten ilmestyi lapsettomuudesta kertova kirja, ei kenenkään äiti. Koskettavia ja osittain aika ahdistaviakin tarinoita. Vaikka osassa kirjan tarinoita on ns. onnellinen loppu, on kirjaa aika rankkaa lukea. Todella paljon nousee mieleen omia ajatuksia ja mietteitä lapsettomuusajalta. Itselleni muodostui niin vahva lapsettoman identiteetti vuosien varrella, että välillä on edelleen vaikea ymmärtää, että se ei olekaan enää se oma "rooli". Kirjan tarinoita lukiessa tuli kyllä suunnattoman kiitollisuus siitä, että itse sai lapsen saamisen mahdollisuuden kokea.

Tulipas tässä nyt heti aamutuimaan mentyä vähän syville vesille. Mutta ehkä tuo kirjan lukeminen on pistänyt ajatuksia taas liikkeelle.

Ihanaa kyllä, että kesä tekee tuloaan, ulkona aivan mahtava sää ja kiva ajatella, että on ensimmäinen kesä, jota pääsee pienen pirpanan kanssa ihmettelemään. Vielä on meillä vaunuissa koppa käytössä, mutta varmaan pian siirrytään siitä pois. Odotan kyllä, että tyttö oppisi istumaan, viihtyisi paremmin rattaissa, kun saisi katsella, nyt tahtoo hermostua, kun ei näe ja useana päivänä olen joutunut sitten ottamaan hänet rintareppuun maailmanmenoa katselemaan.

Aurinkoista päivää (ja hyviä yöunia kaikille toivotellen,

Nitrodisco ja pieni prinsessa (melkein 6 kk)

 

Heippa taas kaikki äidit ja myöhästyneet äitienpäiväonnittelut!! :heart: Oli kyllä itselle jotenkin tosi tärkeä päivä ja uskomattoman ihanaa päästä sitä viimein viettämään. Mies oli järjestänyt kaikenlaista ihanaa... varmistin kyllä muutama viikko etukäteen, että hän muistaa koko juhlapäivän

Meillä yöt on menneet edelleen ihan ok, välillä D nukkuu jopa 6h putkeen, mutta useimpina öinä 3-4h. Vaikka toikin on ihan hyvin moneen verrattuna, niin kyllä se vähän aina väsyttää, kun on nukkunut vajaan kolmen tunnin pätkissä. Onneksi useimmiten D nukkuu aamulla kahdeksan tienoille, niin yöhön tulee kuitenkin ihan kivasti mittaa. Nukahtaminenkin on ollut nyt vähän parempaa, kun olen päikkäreille nukuttanut usein meidän sänkyyn vieressä makaillen ja sitten jättänyt joko siihen nukkumaan tai nostanut omaan sänkyynsä, kun on nukahtanut. Ja ollaan oltu paljon liikkeellä taas, joten monet päikkärit menee rattaissa nukkuessa.

Meillä D syö nyt sosetta kaksi ateriaa päivässä eli kasviksia lounasaikaan ja hedelmää iltapäivällä / illalla vähän päivästä riippuen. Seuraavaksi ajattelin lisätä tähän iltapuuron ensi viikosta alkaen. Ollaan pe-ma reissussa, joten odottelen sen yli, ettei tarvitse siellä säätää. Elättelen vähän toiveita, että puuro sitten pidentäisi yöunia, mutta ei kai se aina mene niin... Millis – mulla on lähipiirissä kokemuksia siitä, että pojat olisi tyttöjä taipuvaisempia heräilemään pidempään öisin (niin kuin muutenkin vilkkaampia / levottomampia), että olisko teilläkin sisarusten välinen ero tuota..? Mutta kukas näistä tietää, yleensä taitaa kuitenkin olla yksilölliset erot sukupuolten välisiä eroja isompia.

En nyt muista tai tiedä onko tuo meidän ruokailun aloittaminen ihan neuvolan suosituksen mukaista etenemistä (ja sieltäkin kyllä sain useamman paperin, joissa oli vähän erilaisia ohjeita), mutta toistaiseksi on ainakin toiminut ihan hyvin. Meillä on siskoilla useampia lapsia ja melkein luotan heidän kokemuksiinsa enemmän kuin neuvolaan, joten kohtuu rennosti olen suhtautunut noihin erilaisiin suosituksiin. Pulauttelua on aika vähän, joinain päivinä jonkun kerran, useimmiten ei yhtään.

Neela – meillähän on ihan sama kokemus, että D nukkui taannoin paljon paremmin kyläillessä kuin kotona : / Nyt viime kerralla mummolassa sama taika ei enää toiminut, mutta täytyy ottaa kaikki normaalia paremmat yöt kiitollisena vastaan silloin, kun niitä sattuu

Toisesta lapsesta vähän haaveilen, mutta ei se ihan ehdottomalta tunnu. Saa nähdä tuleeko mahdollisesta sekundäärisestä lapsettomuudesta kriisiä (jos siis päätetään yrittää, eikä onnistukaan), mutta nyt ainakin tuntuu, että tuo yksi on niin ihana ja toiveiden täyttymys, että toinen on vaan ekstraa siihen päälle ja tuntuisi yllättävälle, jos samanlainen tuska tulisi, kuin tätä ekaa yrittäessä. Mies on siis empiväisempi, mutta varmaan asiaan vielä palataan kun D vähän kasvaa. Meillä ei ole mitään pakkasessa, vaan nollilta lähdettäisiin. Hoidoissa saatiin aina niin vähän soluja, että onnistuminen ei olisi mitenkään selvää. Nyt syön pillereitä, mutta ekana tietty pitäisi ne lopettaa ja ehkä antaa hetki aikaa luomuyllärille ja sitten hoitoja kohti, jos siltä tuntuu. Kauhean kauaa ei voi pohdiskella, kun ei mekään mitään nuoria enää olla (36 & 39v).

AdAstra – onnea hyvistä unista!! Ihan “reilua”, että yöt sentään nyt on sujuneet, kun teillä on ollut sen verran rankkaa.

Nitrodisco – tuo kirja on tosiaan ollut esillä jossain lehdissä, mutta en ole sen ihmeemmin tutustunut. Katsoin Inhimillisestä tekijästä Satu Taiveahon (joka on kai kirjoittanut siihen yhden luvun) ja Antti Kaikkosen haastattelun ja oli se kyllä aika riipaisevaa Ja nosti tosiaan taas sitä kiitollisuutta pintaan omasta tilanteesta.

Meillä on ollut käytössä vaunut ratasmuodossa jo jonkun viikon. Tiukasti ottaen olisi kai pitänyt odottaa 6kk ikään, mutta kun tuntui ettei D viihdy vaunuissa hereillä yhtään, niin vaihdoin jo. Näkee paremmin ympäristöä tuolla lailla. Rattainakin saa kuitenkin makuuasentoon, joten ihan yhtä hyvin nukkuu noinkin päikkäreitä. Olen nyt myös luopunut untuvapussista rattaissa ja laittanut vaan sisävaatteiden päälle fleece-haalarin ja tarvittaessa sitten peittoa päälle.

Meillä on 5kk neuvola terkan sairastumisen takia vasta ensi viikon perjantaina : / Se oli jo valmiiksi vähän myöhässä ja nyt sitten D onkin jo 4pv vaille puoli vuotta. Ei varmaan oteta 6kk aikaa sitten ihan oikeaan kohtaan Ihan kiva nähdä, mitkä on herran mitat, kun edellisestä kerrasta on jo aikaa. Ainakin posket on tulleet pyöreämmiksi, kun ruokaa on tullut nyt enemmän, joten eiköhän se vaa’allakin näy.

Aurinkoisia päiviä teille kaikille!

DQ & pikku-D 5,5kk

 

DQ, tuo on kyllä mahtavaa että sulla on siskoja joilta voit kysyä neuvoja. Mulla on vain yksi sisko, mua vanhempi, eikä hän aio ikinä hankkia lapsia. On siis O:n serkkutoiveet miehen siskon varassa. (Mun miehellä ei ole itsellä yhtään serkkua, vaikka kummallakin vanhemmalla 2 sisarusta.) Ollaan varmaan saatu samat laput neuvolasta; oli tosiaan eri ohjeet, MLL:n sanottiin että viljat 5kk ja siinä toisessa mikä on Helsingin oma printti, 6kk.

Nitrodisco, pitääkin jossain välissä hakea käsiin tuo kirja. Ei ehkä vielä, voin kuvitella miten riipaisevia ne tarinat on ja se voi hyvin nostaa niitä omia aiempia tunteita pintaan. Ja tietenkin kiitollisuutta siitä että nyt ollaan tässä ja on oma rakas lapsi. Taidan odottaa siis että nämä hormonit vielä tasoittuu ennenkuin alan lukea sitä. Tuo Taiveahon ja Kaikkosen tilanne tuntuu niin kamalalle, alkuvuodesta kun tuli esiin tämä että he eivät saakaan adoptiolasta, jota oli jo pitkään odotettu. Kovasti tsemppaan heitä.

Millis, tuo onkin varmaan iso pohdinta mitä niille jäljellä oleville alkioille tekee. Meidän alkiot on Naistenklinikalla, he eivät luovuta niitä muille mutta tutkimukseen ymmärtääkseni kyllä. Aiotaan kyllä säilyttää niitä itselle varattuna niin kauan että tiedetään yritetäänkö vielä. Mä ajattelin joskus ennen tämän raskauden toteutumista että haluaisin 3 lasta ja mies ajatteli 2:ta, mutta nyt ollaan tästä yhdestä niin kiitollisia ettei (ainakaan vielä) osata miettiä enempää.

AdAstra, joo voi apua tuon kasvatustieteen kanssa. Arvaa vaan onko juuri nuo kiintymyssuhdeteoriat ym käyneet mielessä... Tieto lisää tuskaa! Me ostettiin pimennysverhot makkariin samasta syystä, ikkunat on itäänpäin. Meillä on vielä 2 ikkunaa, kulmassa molemmin puolin, joten ei ne pimennysverhotkaan täysin pimennä kirkkaita aamuja kun sieltä väleistä valo kajastaa kuitenkin. On niistä kuitenkin apua. Aluksi eivät vaikuttaneet heräämiseen mitenkään, mutta nyt O on nukkunut kolmena aamuna 8:aan tai yli. Johtui sitten verhoista tai jostain muusta. Se vähän auttaa paikkaamaan heräilyjen pilkkomia öitä.

Me käytiin 5kk-neuvolassa. O on 64,5cm ja 7,9kg. Neuvolantäti sanoi että siitä vaan aloitat puurot ja voi lisätä ateriat kolmeen, niinkuin teistäkin on osa tehnyt. Hän suositteli jauhepuuroja koska ne ovat vatsaystävällisempiä. Tai hän ainakin sanoi että tavallisia hiutaleita pitäis hauduttaa tosi kauan, muuten voi tulla vatsavaivoja. Ja O:lla kun ilmavaivaa on edelleen niin jauhepuuroilla mennään. Tänään kokeiltiin aamupäivästä Muksun riisipuuroa ja hyvin maistui. Jos ei tule mitään oireita, niin siitä tulee sitten iltapuuro. Ja jos se vielä auttais niihin yöuniinkin... Toivossa on hyvä elää!

Meidän perhetalolla on muuten nykyään maanantaisin iltapäivä varattu esikoisvauvoille ja vanhemmille. Se on ollut tosi kiva. On tuttuja perhevalmennuksesta ja uusiakin äitejä. Yhden kanssa juteltiin viimeksi siitä ettei ollut lapsen saanti itsestäänselvää. Heilläkin lapsi tullut ivf:llä, on kk O:ta vanhempi.

Appivanhemmat hoiti O:ta tänään aamupäikkäreiden ajan ja olin taas Mäkelänrinteessä. Ihanaa uida ja vesijuosta ja käydä höyrysaunassa. Tekee hyvää nuo pienet irtiotot.

Tsemppiä kaikki muruset!

Neela ja O 5kk

 

Heippa kaikki,
kirjoitanpa pikaisesti minäkin tänne meidän kuulumisiamme. Minun pieni tyttövauvani S kun on tämän pinon ensimmäisenä syntynyt vauvali. S syntyi siis rv 26+1 ja painoi 1050g. Ensimmäiset 3 kuukautta S vietti sairaalassa, mutta nyt on ollut reilut kolme kuukautta jo kotona ja voi hyvin, kasvaa ja kehittyy hienosti. Toki hän on vielä aika pienikokoinen, nyt vajaan 6 kg ja n.59cm pitkä. Ja ikää hänella on siis reilut 6kk, mutta ns.korjattua ikää (eli lasketusta ajasta)reilut 3kk.

Meillä on syöty kiinteitä ruokia jo 3kk ja nyt menee vihannes, liha ja hedelmäsoseet hyvin, samoin puurot ja vellit. S on myös hyvä nukkumaan ja nukkuu öisin klo 21-06 ja sitten vellin jälkeen vielä nukumme klo yhdeksään. Joten rankan alun jälkeen ei voi kyllä valittaa. Kotona on ihanaa olla.

S on kovasti iloinen vauva joka jutustelee kovasti ja on juuri oppinut kikattamaan ääneen. Hän tykkää musiikista ja katselee mielellään kirjoja.

En ole oikein ehtinyt lukea palstaa enkä ole niin selvillä vaiheistanne, mutta olisi taas mukavaa kirjoitella kanssanne. Hyviä vointeja kaikille