A
aamu
Vieras
(Tämä lähinnä teille, jotka odotatte vähintään toista lasta)
Onko kenelläkään viitseliäisyyttä antaa neuvoja, että miten IHMEESSÄ saada takaisin edes jonkinlainen kiinnostus seksiin..oon raskaana nyt toista kertaa rv 21 ja esikoinen on kohta 2v.
Mulla ei ole mieheeni mitään kiinnostusta seksuaalisessa mielessä, me ollaan kyllä usein lähekkäin ja jokus harvoin pussaillaan, mutta mä en halua enempää.
Mulle ei tuu mitään erityisiä tuntemuksia vaikka mun mies yrittääkin, ei yhtään ala siis panettamaan, vaikka miten kovasti sitä toivoisin.
Tätä on nyt jatkunut ainakin koko raskausajan, eli tamminkuulta.
Viime syksyn jälkeen meillä ""hiipui"" seksielämä, ihan vaan jotenkin vahingossa ja kai senkin vuoksi, että oltiin vaan paljon kotona kolmistaan, eikä koskaan oltu kahdestaan pariskuntana, oltiin - ja ollaan - aina vaan äiti ja isä, ei enää koskaan ""mies ja nainen"".
Mieheni kyllä toisinaan osoittaa haluavansa minua, mutta minä en juurikaan osita haluavani häntä, koska en tunne mitään, en tunne HALUA.
Tämähän on johtanut tietysti siihen, ettei mieheni halua/viitsi juurikaan mua lähestyä, todennäk. siksi, koska torjun hänet kuitenkin.
En haluaisi torjua, mutta kun ei TUNNU MILTÄÄN. Mä en VOI teeskennelläkään.
Tunnen itseni todella kamalan näköiseksi ja valtavaksi valaaksi, vartaloni ja ulkonäköni on tämän toisen raskauden myötä mennyttä kalua, tiedän tämän vaikuttavan tähän tilanteeseen aika tavalla.
Mutta olen raskaana vielä piiiiiitkään ja synnytyksen jälkeen sitä vasta järkyttävältä näyttääkin, niin kauna kunnens urheilulla saa itsensä taas jonkinmoiseen kuosiin - jos saa.
- Sitäki piti kysymäni, että mitenkäs te 2 tai useamman raskauden kokenet olette päässeet takaisin mittoihinne, vai onnistuuko se enää koskaan? Entä palautuuko pimppi entiselleen, entäs rinnat, maha?
Meillä on ollut nyt vuoden verran tosi pieni väliaikaisasunto ja ollla koko perhe nukuttu samassa huoneessa, esikoisemme on huonouninen, heräilee helposti ja niin myös me vanhemmat.
Että väsymystä ja uupumusta on kyllä ilmassa ja sitä kautta hermot aika kireellä; lähinnä usein vaan
ärsytämme toisiamme, jo pelkällä olemassaolollamme, mutta
kuitenkin ihan todella myös rakastamme toisiamme, emmekä missään nimessä edes harkitse eroa tms, päivastoin, ollaan menossa naimisiin jne.
Lähinnä siis kysynkin, että voiko tälläsiä ""kausia"" olla ja sitten taas ne himot jostain yhtäkkiä löytyiskin taas?
Onko kenellekään käynyt niin?
Sen tiedän, että miehelläni edellisessä, n. 10v, suhteessa on ollut useiden kuukausien seksitaukoja, jotka ovat ilmeisesti johtuneet hänen kumppanistaan, eikä hänestä.
Eli mieheni olisi halunnut, mutta naista ei haluttanut.
Nyt olen alkanut miettimään, että mitä jos tässä toistuu joku sama kuvio, joku, joka johtuu enemmän miehestäni, kuin minusta? Että mulle tule joku sama""reaktio"", kuin edelliselle naiselle, eikä siitä ole ulospääsyä enää...kauheeta.
Meillä on sentään lapsi ja toinen tulossa.
Itse en ole koskaan ollut yli 5v kenenkään kanssa, en vielä edes tämän nykyisen mieheni, että mulla ei kokemusta aiemmasta vastaavasta, noin pitkästä suhteesta ja tilanteesta ole.
3 edellistä, pidempää suhdettani, lyhimmillään reilu 1v, pisimmillään 4v, ovat olleet hyvin intohimoisia.
Yhden tyypin tosin olen jättänyt 3.5v seurustelun jälkeen, koska hänestä tuli samanlainen, mitä itse olen nyt; mikään seksiin liittyvä ei olis voinut vähempää häntä kiinnostaa.
Onko mulla/meillä toivoa ja mitä mä teen?
Mitään sellasta ""osta nättejä alusvaatteita""-neuvoja en nyt kaipaa, vaan jotain vähän todempaa.
Kiitos kaverit, jos jaksoitte lukea ja jospa joku vielä viitsis vastata mulle jotain..
( ei ilkeyksiä sitten kiitos, mä oon jo valmiiks ihan surkeena ja nöyränä täällä ja tiedän olevani ihan paska ihminen aina välillä, ja ulkonäkökeskeinen, sekä miestäni syyttelevä typerys...jne...)
Onko kenelläkään viitseliäisyyttä antaa neuvoja, että miten IHMEESSÄ saada takaisin edes jonkinlainen kiinnostus seksiin..oon raskaana nyt toista kertaa rv 21 ja esikoinen on kohta 2v.
Mulla ei ole mieheeni mitään kiinnostusta seksuaalisessa mielessä, me ollaan kyllä usein lähekkäin ja jokus harvoin pussaillaan, mutta mä en halua enempää.
Mulle ei tuu mitään erityisiä tuntemuksia vaikka mun mies yrittääkin, ei yhtään ala siis panettamaan, vaikka miten kovasti sitä toivoisin.
Tätä on nyt jatkunut ainakin koko raskausajan, eli tamminkuulta.
Viime syksyn jälkeen meillä ""hiipui"" seksielämä, ihan vaan jotenkin vahingossa ja kai senkin vuoksi, että oltiin vaan paljon kotona kolmistaan, eikä koskaan oltu kahdestaan pariskuntana, oltiin - ja ollaan - aina vaan äiti ja isä, ei enää koskaan ""mies ja nainen"".
Mieheni kyllä toisinaan osoittaa haluavansa minua, mutta minä en juurikaan osita haluavani häntä, koska en tunne mitään, en tunne HALUA.
Tämähän on johtanut tietysti siihen, ettei mieheni halua/viitsi juurikaan mua lähestyä, todennäk. siksi, koska torjun hänet kuitenkin.
En haluaisi torjua, mutta kun ei TUNNU MILTÄÄN. Mä en VOI teeskennelläkään.
Tunnen itseni todella kamalan näköiseksi ja valtavaksi valaaksi, vartaloni ja ulkonäköni on tämän toisen raskauden myötä mennyttä kalua, tiedän tämän vaikuttavan tähän tilanteeseen aika tavalla.
Mutta olen raskaana vielä piiiiiitkään ja synnytyksen jälkeen sitä vasta järkyttävältä näyttääkin, niin kauna kunnens urheilulla saa itsensä taas jonkinmoiseen kuosiin - jos saa.
- Sitäki piti kysymäni, että mitenkäs te 2 tai useamman raskauden kokenet olette päässeet takaisin mittoihinne, vai onnistuuko se enää koskaan? Entä palautuuko pimppi entiselleen, entäs rinnat, maha?
Meillä on ollut nyt vuoden verran tosi pieni väliaikaisasunto ja ollla koko perhe nukuttu samassa huoneessa, esikoisemme on huonouninen, heräilee helposti ja niin myös me vanhemmat.
Että väsymystä ja uupumusta on kyllä ilmassa ja sitä kautta hermot aika kireellä; lähinnä usein vaan
ärsytämme toisiamme, jo pelkällä olemassaolollamme, mutta
kuitenkin ihan todella myös rakastamme toisiamme, emmekä missään nimessä edes harkitse eroa tms, päivastoin, ollaan menossa naimisiin jne.
Lähinnä siis kysynkin, että voiko tälläsiä ""kausia"" olla ja sitten taas ne himot jostain yhtäkkiä löytyiskin taas?
Onko kenellekään käynyt niin?
Sen tiedän, että miehelläni edellisessä, n. 10v, suhteessa on ollut useiden kuukausien seksitaukoja, jotka ovat ilmeisesti johtuneet hänen kumppanistaan, eikä hänestä.
Eli mieheni olisi halunnut, mutta naista ei haluttanut.
Nyt olen alkanut miettimään, että mitä jos tässä toistuu joku sama kuvio, joku, joka johtuu enemmän miehestäni, kuin minusta? Että mulle tule joku sama""reaktio"", kuin edelliselle naiselle, eikä siitä ole ulospääsyä enää...kauheeta.
Meillä on sentään lapsi ja toinen tulossa.
Itse en ole koskaan ollut yli 5v kenenkään kanssa, en vielä edes tämän nykyisen mieheni, että mulla ei kokemusta aiemmasta vastaavasta, noin pitkästä suhteesta ja tilanteesta ole.
3 edellistä, pidempää suhdettani, lyhimmillään reilu 1v, pisimmillään 4v, ovat olleet hyvin intohimoisia.
Yhden tyypin tosin olen jättänyt 3.5v seurustelun jälkeen, koska hänestä tuli samanlainen, mitä itse olen nyt; mikään seksiin liittyvä ei olis voinut vähempää häntä kiinnostaa.
Onko mulla/meillä toivoa ja mitä mä teen?
Mitään sellasta ""osta nättejä alusvaatteita""-neuvoja en nyt kaipaa, vaan jotain vähän todempaa.
Kiitos kaverit, jos jaksoitte lukea ja jospa joku vielä viitsis vastata mulle jotain..
( ei ilkeyksiä sitten kiitos, mä oon jo valmiiks ihan surkeena ja nöyränä täällä ja tiedän olevani ihan paska ihminen aina välillä, ja ulkonäkökeskeinen, sekä miestäni syyttelevä typerys...jne...)
oonhan jo 23v...
