2,7 v ja hidas puheenkehitys

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huolestunut
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

Huolestunut

Vieras
Puhuuko kenenkään muun tämänikäinen yhtä vähän vasta? Pojalla alkoi kyllä sanoja tulemaan "jo" 1 v.8 kk-iässä, mutta hitaasti on tuo puhe kehittynyt. Nyt juttelee 2-3 sanan lauseita aktiivisesti, sanavarasto kyllä lisääntyy hiumasti kokoajan ja sanat selkiytyvät huomattavasti koko ajan, mutta aika epäselviä ovat monet sanat ja joitain kirjaimia puuttuu.Odotan kokoajan sellaista pyräystä, kun olen kuullut monien myöhään puhumaan oppineiden alkaneen huiman nopeasti puhumaan pitkiä lauseita. Luetaan ja jutellaan paljon, tein pojalle myös sellaisen lorupussin, jos se innostaisi häntä myös. Eihän tässä nyt mikään kiire tietysti ole, mutta kun tuntuu että monet asiat sujuisivat niin paljon paremmin, jos osaisi ilmaista itseään paremmin sanallisesti. Vilkas tuo on ja kerkiäväinen, että osiltaan varmaan sekin viivyttänyt puhetta.No kohtahan tuo 3.v-neuvolakin on, että kaipa he pistävät lähetettä puheterapeutille, jos tarve vaatii...
Mutta kiinnostaa tietää, että miten muilla myöhään puhumaan oppineilla on tuo lauseenkehitys ym. edennyt ja onko tarvittu terapiaa tai muuta tukea?
 
Meillä poika meni 3 v puheterapiaan. Pojalla oli käytössä vain öh ja öhöh. Toinen oli kieltävä ja toinen myöntävä vastaus. Muutaman kuukauden kuluttua käytiin sairaalassa polilla ja passitettiin kuntoutusjaksolle joka oli 2 vkoa. 3,5 v ikäsenä alkoi tulla oikeita sanoja.Nyt poju 4v sanoja ja lauseita tulee mutta aika epäselvää on. Edelleen käydään puheterapiassa 1-2 x/vko ja kuntoutusjaksoja takana 2 ja tänä vuonna on sitten edessä 1 kuntoutusjakso. Raskasta tämä on mutta kannattavaa.... Käytössä on reissuvihkokuvia. Sekä viittomat ja kuvat joiden käyttö vähenee koko ajan puheen lisääntyessä.
Kannatta ottaa yhteyttä puheterapeuttiin jos vain vähänkään epäilyttää.

 
Meillä poika pari viikkoa vajaa 2v, ja yhtäkään sanaa ei o suusta tullu, ei edes sitä kaivattua äitiä. Viikko sitte oppi sanomaan kakka, joka voi tarkoittaa kakkaa, rekkaa, ikkunaa, lamppua, joulukuusta...jne.jne...
Ite olen ollut hieman huolissani, mutta kohta 2v neuvola, joten jännityksellä odotan mitä siellä sanotaan.
 
Meillä 2.6-vuotias poika, jolla käytössä ihan muutama sana. Ei, minä, pois ja hiljaa on tullut 2-vuotiaasta, ne käytössä edelleen, mutta puolessa vuodessa ei kehitystä ole juuri tapahtunut, vaikka olemme kiihkeästi sitä odottaneet.
Ainoa lause joka tulee taitaa olla: pois siitä! Tuntuu, että 2-vuotiaana oli enemmän sanoja ja muutamia kolme sanaisia lauseitakin, nyt niitä ei enää tule, tuntuu, että on tapahtunut jonkinlaista taantumista.
Aiemmin en ollut huolissani, koska esikoisella ei aikanaan tullut 2-vuotiaana vielä yhtään sanaa, mutta 3-vuotiaana puhui jo ihan täysin eli se vuosi oli huimaa kehitystä. Nuoremman kanssa kehitystä ei ole ainakaan vielä tapahtunut.
 
Täällä poika 2v4kk ja yksittäisä sanoja tulee. Ja niitäkään ei kovin montaa. Saimme lähetteen puheterapeutille ja sinne menemme kevään aikana jollei muutosta tapahdu. Poika aloitti perhepäivähoidossa juuri joten katsomme josko se vaikuttaisi johonkin suuntaan puheen kehityksessä. Ymmärtää hyvin mitä sanotaan ja on kovin kiinnostunut esineistä, kirjoista ja pyytää niistä kertomaan. En ole vielä kauhean huolestunut asiasta.
 
Olen huolestunut 2 v 9 kk ikäisestä sukulaispojastani. Hänellä ei ole yhtään kunnon sanaa. Muutamista sanoista hän käyttää pelkästään alkutavuja tai sanoo vain yksitavuisia sanoja, esimerkiksi "ei".

Vanhemmat eivät tavatessamme puhu asiasta mitään. Lapsi ei myöskään jokellellut pienenä, ja hän työntää usein kielensä suusta ulos. Voisiko kielijänteellä (sen kireydellä) olla vaikutusta? Poika on puolipäivähoidossa.
 
Pojat usein rupeavat puhumaan hitaammin kuin tytöt. Tunnen esim. yhden pojan joka alkaa puhelemaan vasta nyt sanoja, tosin heti mitä alkanut monta peräkkäin ja ikää nyt 3v 5kk. Jokainen kehittyy ajallaan jakyllä ne lääkärissä antavat tarvittaessa neuvoja. Hoidossa ainakin leikkivät tutun pojan kanssa "sanaongintaa".
 
Ystävälläni poika 2.7v.. eikä "puheesta" saa muut selvää kuin äiti.. semmosta ihme mongerrusta; poika ei niinku viitsi aukasta suutaan eikä liioin kieltään liikuttaa, joten puhe on epäselvää ja "pötkömäistä". Tässä ei tainnu olla yhtään tyttöä mukana vielä? Onko hidas puhumaan oppiminen yksin poikien juttu?

Vastaavasti tyttöni alkoi puhella jo yksi vuotiaana ja nyt 1v11kk puhuu jo niin että vieraatkin ymmärtävät..erityisesti korvien putkitus teki huiman kehityksen puheeseen: tytölle oli kerennyt kehittyä paha liimakorva. Nyt sanoo pitkiäkin lauseita ja osaa vaikeimmatkin sanat..

Molemmat alkoivat puhelemaan samoihin aikoihin eli vuoden iässä..
 
Tuo puheen kehitys on hyvin yksilöllistä ja varmaankin pojilla on useammin "ongelmia" kuin tytöillä. Mistä sitten mahtaakaan moinen johtua?
Mulla on kohta 8 v. poika, joka 2-vuotiaana ei juurikaan puhunut. Kävimme puheterapeutin luona, kun poitsu oli 2,5-vuotias ja tilannetta seurattiin parin vuoden ajan n. puolen vuoden välein. Puheterapeutille meno oli tuolloin oma toiveeni ja myös neuvolan suositus.
Pikku hiljaa puhe alkoi kehittyä, mutta oli myös aika epäselvää ja useita kirjaimia puuttui pitkään. Ehkäpä n. 4,5-vuotiaana löytyi viimein s-kirjain ja 5-vuotiaana r.
Meillä diagnosoitiin hyvänlaatuinen, viivästynyt puheenkehitys joskus 3-vuotiaana. Nyt poika on kovinkin puhelias ja puhe selvääkin selvempää. Mutta 1.-luokkalaisena hänellä on ollut aika paljon hankaluuksia lukemisen ja kirjoittamisen suhteen. En tiedä, johtuuko tuosta puhumaan oppimisesta vai jostakin muusta.
Ap:tä kehoittaisin ottamaan asian puheeksi neuvolassa ja sitten varaamaan tarvittaessa aikaa puheteraputille (sellainen löytyy joka kunnasta). Yksin ei kannata jäädä murehtimaan ja uskon, että puheterapeutilta löytyy se paras asiantuntemus. Ei välttämättä kannata luottaa ystävien, tuttavien tai palstailijoiden ajatuksiin tai mielipiteisiin. Kyseessä on kuitenkin lapsen paras, kun alkaa ajoissa hakea apua omaa mieltä vaivaavaan asiaan. Voihan sitten osoittautua, ettei huolta olekaan... Tai jos on aihetta lisätutkimuksiin tai säännöllisiin käynteihin tms. lapsi ainakin alkaa saada apua ajoissa ja myös vanhemman mieli huojentuu tätä kautta.
 
Semmoinen välikommentti, että ajoissa aloitettu puheterapia on parempi kuin vasta kouluiässä aloitettu. Yleensä lapset tykkäävät käydä puheterapeutilla. Kynnys mennä terapiaan on yleensä vanhemmilla, ei lapsella. Itse muistan, miten olisin kovasti halunnut ala-asteella päästä pikkukouluilla kiertävän puheterapeutin pakeille tunnilla, mutta kun mitään vikaa ei löytynyt :D .

Ap:lle tsemppiä, kyllä ne sanat sieltä vielä tulevat!
 
Meillä poika nyt 2v 2kk ja yksittäisiä sanoja tulee ehkä n. 40.
Muutaman parin sanan lauseen osaa sanoa.

Aika vähän osaa tuon ikäiseksi puhua ja neuvolassa olivatkin sitä mieltä että jos ei ala enempiä puhumaan niin laitetaan 2,5-vuotiaana puheterapiaan.
 

Yhteistyössä