2½ vuotias ei nuku omassa sängyssä, mies muutti sohvalle...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja väsynyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja :/:
Mua ärsyttää kaikki lapsentasolla olevat kiukuttelevat ukot, jotka eivät osaa olla vanhempia ja aikuisia, ja luovuttaa jotakin itseltään lapselleen. Huoh!

En minäkään halua luovuttaa yöuniani lapselleni. Mutta minähän olenkin luonnoton äiti, miksen myös lapsentasolla oleva:)
 
meillä tyttö hiipii aina silloin tällöin meidän viereen ja ei kyllä kumpikaan silloin lähde pois :D Tosin jos ois joka öistä niin varmaan kannettaisiin vaan takaisin niin kauan että oppis pysymään omassa sängyssä!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierastaja:
Alkuperäinen kirjoittaja :/:
Mua ärsyttää kaikki lapsentasolla olevat kiukuttelevat ukot, jotka eivät osaa olla vanhempia ja aikuisia, ja luovuttaa jotakin itseltään lapselleen. Huoh!


Luovuttaa jotakin itseltään lapselle... Miksi helkutissa miehen pitää luopua parisuhteestaan lapsen syntymän takia?? Sitten palstalla aidosti naiset ihmettelevät miksi mieheni häipyi ja jätti minut ? Totta helkutissa häipyy, jos
vaimolla on viimeiset 18 vuotta ollut ajatus, että nukkukoon ukko vaikka roskakatoksessa kunhan lapsi saa nukkua siellä missä haluaa.

Ja sitten murrosikäisenä roudataan lapset hoitoon, kun niissä on jotakin " vikaa" kun eivät tottele. Koska ei ole ikinä ollut RAJOJA ....
 
Minä taas en ymmärrä tällaista nukkumisen kanssa vekslaamista ollenkaan. Miksi lapsen pitäisi saada nukkua vanhempien sängyssä? Väistämättä siinä jonkun uni kärsii eikä se ole työssäkäyville ihmisille oikein -ei äidille eikä isälle (eikä muuten työnantajallekaan ; )
Lapsi nukkuu omassa sängyssä eikä sitä nukuttamistakaan varten tarvitse itse mennä nukkumaan viereen tai tuntia siellä lapsen huoneessa viettää. Tuo on juuri sitä turhanpäiväistä pompottamista, johon ei ole syytä aikuisen mennä mukaan.

Toimisiko ap:n kohdalla kompromissina vaikka patja vanhempien huoneen lattialla? Meillä on sellainen ja nelivuotias osaa tulla itse sinne hipihiljaa, jos vaikka näkee painajaisia yöllä. Näin on sovittu, että saa tulla, jos omassa huoneessa jokin asia pelottaa. Mutta sänkyyn viereen ei ole asiaa, ja se on pojasta ihan ok.
 
se muutama ilta tai viikko ei vaan riitä. meillä tätä sänkyynkantamisrumbaa harrastetaan kolmatta kuukautta (tyttö 2v3kk). ja sänky on meidän sängyn sivuvaununa. silti menee 1-2h että sinne nukahtaa, meidän sänkyyn nukahtaisi heti. ja pitäis omaan huoneeseensa siirtää kun tulee vauva ja samaan huoneeseen kaikki sängyt eivät mahdu, vaikka olisivat ihan toisissaan kiinni. vinkkejä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja **:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
painajaisia ei lapsi näe. mies kun herää klo.5 aamulla töihin, sillon mä oon antanu lapsen tulla viereeni nukkumaan loppu aamuksi. Sillon kun lapsen saa nukahtamaan sänkyynsä, nukkuu kyllä yleensä koko yön sinne klo.8 asti.

Lapsi leikkii omassa huoneessaan kyllä, eli mielestäni on viihtyistä.

Mä nukun kyllä hyvin jos lapsi on vieressä, jos vaikka pienet tirsat otetaan sohvalla, niin lapsi haluaa mun oikein pitävän kiinni. Ja siinä on hyvä olla, niin äidin kun lapsen. Mutta mä en silti halua että lapsi nukkuu vieressä öitä, koska sitten se tulee vielä hyvinkin vanhana varmasti siinä nukkumaan, ja siitä ei tuu mitään.

höpöhöpö, se ei tarkota sitä että tulis hyvinki vanhana nukkuun vieressä. Ja vaikka haluis, niin miten se myöhemmin omaan sänkyyn pakottaminen erois siitä mitä teette nyt? Ajattele nyt miten pikkunen lapses vielä on. Ja jos päikkäreilläkin oikeen pitää susta kiinni, niin läheisyydentarpeesta se yölläkin viereen tahtoo.

Jäin miettimään, että minkä ikäinen on liian vanha nukkumaan vanhempien vieressä?

Siis jos lähdetään siitä oletuksesta, että kaikki sopivat ja pystyvät hyvin nukkumaan.
 
Herra 6 vee nukkuu vieressäni ja saa siinä ollakin. Hyvin nukumme koko perhe=poika ja minä.
Menkööt huoneeseensa kun aika on. En stressaa tästä. Nautin pikku-ukkoni läheisyydestä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja anika harmaana:
Alkuperäinen kirjoittaja **:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
painajaisia ei lapsi näe. mies kun herää klo.5 aamulla töihin, sillon mä oon antanu lapsen tulla viereeni nukkumaan loppu aamuksi. Sillon kun lapsen saa nukahtamaan sänkyynsä, nukkuu kyllä yleensä koko yön sinne klo.8 asti.

Lapsi leikkii omassa huoneessaan kyllä, eli mielestäni on viihtyistä.

Mä nukun kyllä hyvin jos lapsi on vieressä, jos vaikka pienet tirsat otetaan sohvalla, niin lapsi haluaa mun oikein pitävän kiinni. Ja siinä on hyvä olla, niin äidin kun lapsen. Mutta mä en silti halua että lapsi nukkuu vieressä öitä, koska sitten se tulee vielä hyvinkin vanhana varmasti siinä nukkumaan, ja siitä ei tuu mitään.

höpöhöpö, se ei tarkota sitä että tulis hyvinki vanhana nukkuun vieressä. Ja vaikka haluis, niin miten se myöhemmin omaan sänkyyn pakottaminen erois siitä mitä teette nyt? Ajattele nyt miten pikkunen lapses vielä on. Ja jos päikkäreilläkin oikeen pitää susta kiinni, niin läheisyydentarpeesta se yölläkin viereen tahtoo.

Jäin miettimään, että minkä ikäinen on liian vanha nukkumaan vanhempien vieressä?

Siis jos lähdetään siitä oletuksesta, että kaikki sopivat ja pystyvät hyvin nukkumaan.

Ei siihen ole mitään yksiselitteistä vastausta. Jos se ei ketään häiritse, niin miksei vaikka kymmenvuotias tai isompikin. Lasten kaverit voivat kyllä kiusata asiasta tai lapsi muuten lopettaa siinä vieressä nukkumisen.
 
Meillä nukuttiin perhepedissä siihen asti, kun esikoinen oli 2½ v. Kuopus siirtyi suht samassa iässä omaan sänkyynsä, omaan huoneeseen.

Perhepeti oli jees. Kaikki nukkuivat hyvin. Kaikki ovat nukkuneet hyvin myös sen jälkeen, kun lapset omiin sänkyihinsä siirtyivät: nukahtavat itsekseen, heräävät aamulla sängyistään.

Sellaiseen pelleilyyn, että lapsi kyllä nukutetaan omaan sänkyyn, mutta hän juoksee sieltä joka yö vanhempien keskelle (tai siihen, että lapsi nukutetaan vanhempien sänkyyn, siirretään sitten omaan huoneeseen, missä hän herää itkemään viisi kertaa yössä ) en ikimaailmassa ryhtyisi. Jos nukutaan omassa sängyssä niin nukutaan sitten siellä, jos perhepedissä niin oma sänky on vaan leikkimistä ja lelujen säilytystä varten vaan ei nukkumista. Rauhalliset yöt kaikille, ilman juoksenteluja :flower:
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja No:
Miksette kantaneet tyttöä omaan sänkyynsä sitten kun se nukahti?

Mies ei kanna ja itse en jaksanut enää lähteä kantamaan. Mä aina sillontällön kannan kyllä omaan sänkyyn. Mies ei kanna kun uskoo lapsen heräävän ja välillä herääkin ja sit tulee takas viereen.

Lapselle voi sanoa nätisti, että kaikki nukkuu omassa sängyssään.
Iskä ja äiti ei saa nukuttua jos anna-manna-sofia nukkuu täällä koska sänky on vain äidille ja isille tarkoitettu..
ja sitten viette lapsen takaisin omaan sänkyyn.

Tietysti voit sanoa et jos näkee pahaa unta voi huutaa ja äiti tulee katsomaan jne..

 
Alkuperäinen kirjoittaja Kommentti:
Alkuperäinen kirjoittaja anika harmaana:
Alkuperäinen kirjoittaja **:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
painajaisia ei lapsi näe. mies kun herää klo.5 aamulla töihin, sillon mä oon antanu lapsen tulla viereeni nukkumaan loppu aamuksi. Sillon kun lapsen saa nukahtamaan sänkyynsä, nukkuu kyllä yleensä koko yön sinne klo.8 asti.

Lapsi leikkii omassa huoneessaan kyllä, eli mielestäni on viihtyistä.

Mä nukun kyllä hyvin jos lapsi on vieressä, jos vaikka pienet tirsat otetaan sohvalla, niin lapsi haluaa mun oikein pitävän kiinni. Ja siinä on hyvä olla, niin äidin kun lapsen. Mutta mä en silti halua että lapsi nukkuu vieressä öitä, koska sitten se tulee vielä hyvinkin vanhana varmasti siinä nukkumaan, ja siitä ei tuu mitään.

höpöhöpö, se ei tarkota sitä että tulis hyvinki vanhana nukkuun vieressä. Ja vaikka haluis, niin miten se myöhemmin omaan sänkyyn pakottaminen erois siitä mitä teette nyt? Ajattele nyt miten pikkunen lapses vielä on. Ja jos päikkäreilläkin oikeen pitää susta kiinni, niin läheisyydentarpeesta se yölläkin viereen tahtoo.

Jäin miettimään, että minkä ikäinen on liian vanha nukkumaan vanhempien vieressä?

Siis jos lähdetään siitä oletuksesta, että kaikki sopivat ja pystyvät hyvin nukkumaan.

Ei siihen ole mitään yksiselitteistä vastausta. Jos se ei ketään häiritse, niin miksei vaikka kymmenvuotias tai isompikin. Lasten kaverit voivat kyllä kiusata asiasta tai lapsi muuten lopettaa siinä vieressä nukkumisen.

Ajattelin, kun usein vedotaan tuohon, etteivät opi nukkumaan omassa sängyssään, jos ei heti pienenä opeta.

Meillä on nukuttu enemmän ja vähemmän perhepedissä kaikkien kolmen kanssa. Vanhin halusi siirtyä omaan sänkyynsä kolmen vanhana, toinen vasta esikoulussa ja tämä kolmas nukkuu jo nyt enimmäkseen omassa sängyssään (on 2-vuotias).

Tuo keskimmäinen on muutenkin semmoinen hellyydenkipeä. Nyt (9-vuotiaana) on yhtäkkiä alkanut pyydellä nukkumaan isosiskon (12v) viereen, eikä sisko ole pannut pahakseen. Minun puolestani on saanut nukkua, jos kerran sopivat nukkumaan vierekkäin.

Objektiivisesti ajatellen 9-vuotias on aika vanha nukkumaan äidin vieressä, mutta ei se sitten niin omituiselle tunnu, kun se viereen joskus on aamuyöstä kömpinyt. Kavereitten kanssa tästä ei ole keskusteltu, ei ole ollut mitään syytä. Meillä on lupa tulla lähelle aina kun kokee sitä tarvitsevansa - koskee toki myös aikuisia.
 
Eilen illalla mies oli koneella ja mä uudestaan ja uudestaan vein tyttöä omaan sänkyynsä takas. Mies vei tytön sänkyyn kun nousi koneelta ja lähti tupakalle, siinä samalla. Samoin kun tietokoneelta siirtyi sohvalle makaamaan.
Minä sitä kuskasin koko illan, edes vessassa en ehtiny välissä käymään, kun tyttö tuli jo puolessa minuutissa pois sängystään. Ja sitä hysteeristä huutoa mitä kuuntelin, se oli sydäntä raastavaa. Lopulta lapsi nukahti olkkarin lattialle, kun en ihan heti vienyt takas, vaan 2 min siinä vissiin meni, olikin tyttö jo unessa. Kannoin lattialta sit sänkyyn. Ja koko yön sängyssä nukkui. Mutta en mä tätä jaksa joka ilta. Se itku...itseä alkaa itkettää
 
Ja siis mä saan hyvin nukuttua kun tyttö on vieressä, mutta mies ilmeisesti ei.
Lisäksi, mikä mua nyt ei niin häiritse mutta miestä kyllä. Meidän seksi-elämä on olematonta. Ollu jo viimeisen puoli vuotta.
Tyttö kun on aina vieressä tai tulee viereen ja valvoo pitkään.
 
Eilisessaä suututtaa vielä se että, mä 3 tuntia lasta vein sänkyyn, että se mies sit palais meidän sänkyyn nukkuun. Niin se katseli leffaa sohvalla ja klo.5 aamulla herätin miehen, siitä sohvalta, kun sen piti lähteä töihin. Tuuria oli että itse heräsin, muuten olis nukkunu pommiin.
 
Meillä nukutaan perhepedissä minä,mies,poitsu 3v ja kuopus poitsu 4kk,ja hyvin mahdutaan 180cm leveään parisänkyyn.3 vuotias nukkunut alusta asti meidän välissä ja haluaa nukkua edelleen ja se käy.
 
kurjaa. ootte kumpikin aika stressissä. mies on taitanut heittää hanskat tiskiin kun on noin välinpitämätön. tilanne paranee varmaan kun saatte lapsen nukkumisen kuntoon. jos silti istuisit ´vaan vaikka lapsi raivoaa että mene pois. että sanot vaan parilla sanalla vastauksen etkä ala juttelemaan. että äiti istuu tässä, nyt käy nukkumaan,pää tyynyyn. ja sitten vaan että nyt hiljaa,pitää nukkua.
 
niin meilläkin tyttö halus alkuun syliin mut yhden kerran otan aina tuoliin syliin hetkeksi ja sitten ei enää. laitan nätisti takas istumaan ja sanon että pää tyynyyn niin se kellahtaa itte jo ku tietää ettei saa tahtoaan läpi
 

Yhteistyössä