Ihana lukea, että muillakin vastaavia ongelmia! Ja samalla voimia kaikille :hug: !
Meilläkin 1v5kk tytön nukahtaminen muuttunut järkyttäväksi!! Vielä viime viikolla saattoi jättää önisemään sänkyynsä ja oli sillä hyvä, mutta nytten..voi voi voi. Tyttö nukkuu siis "isojen" sängyssä, nukkunut jo jotain 2 kk, että ei mikään uusi juttu, ja omassa huoneessa siis jo 9 kk lähtien. Aiemmin ei tullut sängystä pois, mutta eilen keksi sitten senkin. Karkaa koko ajan sängystä, ei nukuttaja kerkee ees metrin päähän, kun kipittää jo pois. Pakko siis ihan vieressä vahtia, että nukahtaa.
Sitten lisäksi, kun on ollut tässä kipeenä, niin oon "joutunut" nukkumaan tytön vieressä lattialla. Vaikka on jo parantunut, niin viime yönä oli pakko nukkua sen takia taas vieressä, kun ei muuten nukahtanut. Vaikka yhessäkin vaiheessa puoli tuntia istuin vieressä ja varmasti oli unessa, niin kun lähdin, niin alkoi parkua!
Tänään yritin jo hivuttautua pois huoneesta pikku hiljaa, että ei nyt tottuisi siihen, että joku koko ajan vieressä ja pääsinkin keittiöön asti ennen kuin oli lopullisessa unessa. Ahistaa vaan jo valmiiks tuleva yö, jos taas joutuu vieressä nukkumaan. Meillä ei siis oo ees patjaa, vaan pitää paksun päiväpeiton päällä nukkua ja mä oon vielä 7. kuulla raskaana!
Ja on mulla mieskin, vaikka kirjotan koko ajan mä, mutta hän on osan illoista töissä, kun nukutusaika ja nyt koulussa tulossa monta koetta, niin sen on pakko lukea, joten just nyt on toi nukutus ainakin pe asti mun kontolla.
Sori sekava vuodatus, mutta kypsyttää tämä tilanne ja alkaa olla jo väsykin!
Mutta osaisko kuaan siis auttaa ainakin tuohon karkailujuttuun ja siihen, että ei tarviis vieressä vahtia nukahtamista ja varsinkin tuo yöllä vieressä oleminen? Vai voiko tämä olla jokin ikään liittyvä henkinen juttu? Kiitos, jos joku osaa auttaa!!