1kk täysin polttamatta,tekee mieli tupakkaa niin paljon että

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja eikä:(
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

eikä:(

Vieras
olen melkein aggressiivinen, tekisi mieli huutaa miehelle tai potkia vaikka jotakin :( Lähdin sitten lenkille, kävelin koirien kanssa tunnin ja kyyneleet vaan valui. On tää ollut ihan h****tin vaikeaa. Raskauden takia siis lopetin, pari repsahdusta tuli ja edellisestä repsahduksesta aikaa kuukausi. Enää en aio repsahtaa. mutta tuntuu kyllä ihan kamalalta. en ymmärrä, miten tämä voi olla tämmöistä. näen tupakasta unia ja heti herättyä teki voimakkaasti mieli tupakkaa, eikä tämä ole tunteihin hävinnyt. Poltin 12 vuotta askin päivässä.

Joka paikassa puhutaan tupakasta ja haukutaan tupakoivia. Tupakka sitä, tupakka tätä, mielestä sitä ei saa, kun lehdessäkin joka päivä juttua tupakkalaista ym. Eräs 10 vuotta polttanut kaverini, joka tosin poltti vain hyvin vähän sanoi, että "ihan helppoa on lopettaa, mulle ei tullut mitään oireitakaan". Tarviiko tuollaista julistaa totuutena? Tuntuu ihan h****tin pahalta tuollainen vähättely, toisilla oireet on pahempia kuin toisilla, ihan tutkittu juttu. Tuollaiset kommentit aiheuttaa mussa tällä hetkellä suurta vihaa. Tämä on ihan kauheaa :(
 
Jos olet ollut jo kuukauden polttamatta, oireesi eivät ole fyysisiä vieroitusoireita, vaan henkisiä. Mutta silti vieroitusoireita.

Auttaisiko hypnoosi tai vastaava?
 
Itse olen ollut kauimmillaan 3kk tupakoimatta, ja senkin jälkeen on tehnyt niin hirveästi mieli etten ole voinut lopettaa.

Minua tympäsee hirveästi kun sanotaan ettei se tupakanhimo kestä kuin pari minuuttia kerrallaan ja menee ohi kolmessa päivässä. EI MENE. Minulle se tupakoimattomuus on yhtä tuskaa koko ajan, monta kuukautta.

Ja tottakai tiedän että se on psyykkistä. Minä MASENNUN, kun joutuu olemaan polttamatta. Se on ihan hirveää.

Olen kokeillut niitä repetillä saatavia lääkkeitäkin vieroitukseen, ei auta mitään. En ymmärrä miten joidenkin on niin helppoa päästä irti. Kaikille se ei ole.
 
Hyvä ihminen elä stressaa! Otat päivän kerrallaan. Jopa stressi on pahaksi. Tietenkin rööki on pahasta, mut teet niinkuin sinä parhaaksi katsot. Tiedän, et saan kiviä niskaani kuinka huono äiti olen, mä poltin molemmissa raskauksissa. Hyi minua! Jokainen tekee oman valintansa. Minä päätin et se ei muille kuulu ja kannan vastuuni jos jotain tulisi esiin. Toivottavasti sullakin kaikki sujuu hyvin. Tsemppiä kovasti!
 
Nimenomaan, eihän nämä enää voi olla fyysisiä. Henkisiä, mutta aivoistahan nämä silti johtuu. Isäni poltti sisällä koko lapsuuteni, joten tavallaan olen ollut tupakan kanssa tekemisissä koko ikäni. Ottaa kyllä todella koville. Voisikohan hypnoosista olla apua? Asennemuutos ei auta, olen yrittänyt ajatella eri tavalla, positiivisesti, mutta ei ... en pysty hallitsemaan tätä :(
 
Niin ja tosiaan siitäkin huomaa että on psyykkistä, kun nimenomaan aamuisin tekee mieli sitä tupakkaa ihan kauheasti, vaikka muuten edellinen päivä olis mennyt ihan ok.

Sitä tuntee tupakantuskan ihan keuhkoissa, käsissä, koko kropassa päästä varpaisiin. Pyörryttää ja oksettaa ja tekisi mieli paiskoa kaikki huonekalut ja tavarat seinään.

Minulle on lääkärikin sanonut että minulla on vahva joku riippuvuuspotentiaali ja se vaihtelee eri ihmisillä.
 
Nyt kirjoitan jo kolmatta viestiä mutta kun aina jotain jää..

Minä poltin raskausajan. Tosin vähensin roimasti. Poltin maksimissaan 10 tupakkaa raskaana ollessa per päivä, mutta yleensä n. 5. Ennen raskautta olin polttanut askin päivässä 10 vuoden ajan. Neuvolassa olin rehellinen ja kerroin pahoista vierotusoireista ja siitä mitä tupakoimattomuus tekee mielenterveydelleni. Siellä ei saarnattu yhtään, mutta ei kehotettukaan polttamaan. Tunsin hirveän huonoa omaatuntoa ja joskus itkin ja poltin. Mutta lopetin asiasta stressaamisen ja poltin sen muutaman päivässä ja se auttoi noihin psyykkisiin tuskiin. Lapsikin on ihan terve. En tietenkään sano etteikö tupakka olisi pahasta mutta tämä oli mulle ratkaisu.
 
Kiitos kommenteista.. mukavaa, kun ei heti haukuta ja ivata. Hävettää itseänikin tämä, miten se syöpäkääryle voi pistää pään näin sekaisin?

Söin 2mg nikotiinipurkkaa raskauden alussa. Jätin sen pois joskus rv 8. Tuon jälkeen repsahdin kahtena päivänä polttamaan, edellisestä nyt kuukausi. Jotenkin musta tuntuu, että nikotiinikorvaustuotteet voi lisätä vieroitusoireita, kun nyt olen siis ollut kuukauden täysin nikotiinivapaa. Toisaalta olin psyykkisesti rauhallisempi silloin kun söin purkkaa. En nyt sitten tiedä kumpi on parempi tai pahempi?? Pitäisi varmaan jutella nlalääkärin kanssa. Haluan tietenkin mahd. terveen lapsen. En halua aiheuttaa pahaa lapselleni, se on selvä.

En olisi ikinä, en ikimaailmassa uskonut, että tämä voi olla näin hankalaa. Luulin, että lopettaessa on muutama päivä vaikeaa ja sitten oireet ohi. Mutta nämä henkiset oireet on pahempia suorastaan kuin fyysiset. On niin masentunut ja maassa, vihainenkin, epävakaa :(
 
Itse käytin raskauden alussa nikotiinilaastareita. Niitäkään ei oikein saisi käyttää, mutta on se parempi kuin tupakasta saatavat muut huonot jutut, pääasiassa häkä joka syrjäyttää happea. Itselläni oli 4mg purkkaa, 2mg ei auta mitään. Myös inhalaattori on tuttu. Ei AUTA mikään.

Ja psyykkiset oireet on tosi pahoja, niin tutulta kuulostaa tuo masentuneisuus jne. Hyvä tietää että on muitakin jotka on pahasti riippuvaisia.
 
Minä poltin ensimmäisen tupakkani 20-vuotiaana ja siitä lähtien olen poltellut satunnaisesti parikymmentä vuotta.

En vaan jäänyt siihen koukkuun; voin olla ilman röökiä kuukaudenkin. Toisaalta taas, jos kunnolla vituttaa niin saatan vetää kakskin tupakkia peräjälkeen.
 
kolmen kuukauden korvaushoitoa suositellaan käytettäväksi, jotta lopputulos on parempi. Tietysti kenellekään ei suositella nikotiinia raskauden aikana, mutta jos toinen vaihtoehto on tupakka, niin nikotiini sinällää ei ole niin hirmu myrkkyä kuin tupakan muut aineet. Tupakassa on nikotiinia just sen koukutusvaikutuksen vuoksi, mielihyvän luoja.
 
Minua tympäsee hirveästi kun sanotaan ettei se tupakanhimo kestä kuin pari minuuttia kerrallaan ja menee ohi kolmessa päivässä. EI MENE. Minulle se tupakoimattomuus on yhtä tuskaa koko ajan, monta kuukautta.

Juu, se on vaan se nikotiini joka häviää elimistöstä muutamassa päivässä. Joillekin, joka ei ole koskaan tupakoinut tai on pystynyt lopettamaan helposti, se tarkoittaa samaa kuin että vieroitus on ohi. Paskat, se on se helpoin vaihe. Itse lopetin reilut 5v sitten, tupakoituani lähes 20 vuotta, aluksi en kyllä päivittäin, mutta 15 vuotta päivittäin, yleensä vähintään 10 savuketta päivässä. Yritin lopettaa ties kuinka monta kertaa, mun tupakkalakoista tuli jo kaveriporukan yleinen vitsi. Puolitoista vuotta oli ennätys ja sitten kuvittelin että mähän voin polttaa vain joskus... Juu, tiedätte varmasti miten siinä kävi :D

Jopa joskus vieläkin mulle tulee hetkittäisi mielitekoja!! Ne onneksi menee nopeasti ohi eikä niitä usein tule. Pari vuotta lopettamisesta tuli jatkuvasti sellaisia "tässä tilanteessa tupakka on ennen maistunut tosi hyvälle" tai "aikaisemmin olisin nyt mennyt tupakalle". Ei siitä niin vain eroon pääse kun vuosikausia tupakoi. Tsemppiä kaikille jotka yrittävät lopettaa!!!!
 
itse lopetin myös kuukausi sitten. Tupakkaa tekee vieläkin silloin tällöin mieli, mut tuossa about viikko sitten, mieliteko otti vallan ja YRITIN polttaa tupakkaa, MUTTA mielestäni se maistui niin pahalta, ja haisi, ettei parin hengenvedon verran enempää voinut polttaa, sen jälkeen ei ole niin paljon tehnyt mieli. :) nyt ihmettelen miten olen voinut vuosia polttaa tuota kaamean makuista/ hajuista tuotetta, ja ei halut välillä palaavaat, eli eivät ole menneet,mutta kun muistelenkin tuota kokemusta uudeleen maistelusta niin johan loppuu mieliteot kuin seinään :)
 
Nikotiini on huume, addiktiivisuudeltaan pahemmasta päästä. Joillekin tupakoitsijoille koko loppuelämä on taistelua nikotiinia vastaan. Niin vahva kuin riippuvuus onkin, on ihmisellä mahdollisuus olla vielä vahvempi. Hatunnosto jokaiselle, joka on ollut tänään polttamatta.
 
Hei!
Ymmärrän täysin mitä koet,tai ainakin luulen niin.
itse lopetin 2kk sitten kun seinään..ja nyt olo on mitä parhain.
Luin sen "stumppaa tähän"-kirjan ja luulen että kirjalla oli suuri psykologinen vaikutus.
Tiedän ettei tää välttämättä paljoa auta mutta mieti että miksi tarvitsisit tupakkaa,mitä hyvää siitä saat jne. Luultavasti mielesi taistelee uutta elämäntyyliä vatsaan ja alintajuntaisesti "kaipaat" elämää tupakoitsijana.
täältä isot tsempit,ja nyt kun olet päässyt irti niin älä enää aloita. ;)
 
Huomasin, että röökinhimo laantuu kun vetää ison kasan tulista safkaa, tai kaataa vaikka raakaa tabascoa suuhun, ei tee mieli enää, ainakaan niin kovin...

Mutta mutta... Olen nyt itse ollut 4 kokonaista päivää polttamatta. Tänään ei ole edes käynyt mielessä lähteä tupakille, koska satunnaispolttelija olen ollut. Nyt kuitenkin tein päätöksen, että sallin itselleni vain muutaman tupakan kerran viikossa, eli olen lopettanut kokonaan viikolla pössyttelemisen. Itselläni jokainen tilanne, esim. kouluun meno ja bussin odottelu alkoivat vaatia tupakkaa, joten otin itseäni niskasta kiinni ja päätin niputtaa röökinautinnot sinne perjantai-iltaan, silloin maistuukin paremmalta ja saa hyvällä omallatunnolla pössytellä pari tupakkia esim. viskin kaverina.
 
Me tilattiin netistä sähkötupakkaa, sitä voi "poltella" sisälläkin, suusta tulee vaan vesihöyryä. Ei sisällä nikoiinia, tervaa, tai muitakaan syöpävaarallisia aineita. Ja käsillä on sitä tuttua tekemistä. Miehen kaveri onnistui lopettamaan sen avulla, joten päätettiin kokeilla. Tuotahan voisii raskaana ollessakin käyttää.
 
Huomasin, että röökinhimo laantuu kun vetää ison kasan tulista safkaa, tai kaataa vaikka raakaa tabascoa suuhun, ei tee mieli enää, ainakaan niin kovin...

Mutta mutta... Olen nyt itse ollut 4 kokonaista päivää polttamatta. Tänään ei ole edes käynyt mielessä lähteä tupakille, koska satunnaispolttelija olen ollut. Nyt kuitenkin tein päätöksen, että sallin itselleni vain muutaman tupakan kerran viikossa, eli olen lopettanut kokonaan viikolla pössyttelemisen. Itselläni jokainen tilanne, esim. kouluun meno ja bussin odottelu alkoivat vaatia tupakkaa, joten otin itseäni niskasta kiinni ja päätin niputtaa röökinautinnot sinne perjantai-iltaan, silloin maistuukin paremmalta ja saa hyvällä omallatunnolla pössytellä pari tupakkia esim. viskin kaverina.

typerys.
 
Huomasin, että röökinhimo laantuu kun vetää ison kasan tulista safkaa, tai kaataa vaikka raakaa tabascoa suuhun, ei tee mieli enää, ainakaan niin kovin...

Mutta mutta... Olen nyt itse ollut 4 kokonaista päivää polttamatta. Tänään ei ole edes käynyt mielessä lähteä tupakille, koska satunnaispolttelija olen ollut. Nyt kuitenkin tein päätöksen, että sallin itselleni vain muutaman tupakan kerran viikossa, eli olen lopettanut kokonaan viikolla pössyttelemisen. Itselläni jokainen tilanne, esim. kouluun meno ja bussin odottelu alkoivat vaatia tupakkaa, joten otin itseäni niskasta kiinni ja päätin niputtaa röökinautinnot sinne perjantai-iltaan, silloin maistuukin paremmalta ja saa hyvällä omallatunnolla pössytellä pari tupakkia esim. viskin kaverina.

juu jotkut sellaiset, kelle ei tuu kunnollista nikotiiniriippuvuutta pystyy tuohon satunnaiseen poltteluun. 90 prosenttia ihmisistä jää koukkuun ennnemmin tai myöhemmin myös satunnaisesta polttamisesta. myös minä. en suosittele
 
Mä lopetin seinään 25 vuoden tupakoinnin jälkeen, koska oli jo niin pahoja oireita ja sairaudet alko pelottaa. Kuolen mielummin auton alle, kun aiheutan sen itse. Vaikeeta ja vaikeeta? No kyllä se on, jos ei satu tarpeeks, niin se vaan menee, mutta siinä vaiheessa voi olla jo liian myöhäistä, joten selitykset, että ei pysty, ni kehotan laittamaan toistuvasti puntariin. 5 kk ilman tupakkaa ja vieläkin ajoittain hankalia tilanteita, mutta kuoleman pelko pitää savuttomana ja terveellinen olo on todella hienoa ja nykyyään näkee tupakoitsijat huonompia ihmisinä, niinkuin itsekkin olin. Olen levollinen!
 
Kipu auttaa lopettamisessa... serkku lupas joka tupakasta kunnon avokkaan poskelle, ni ei tee mieli sitä ottaa.. ite polttanu 19v viimesimmät vuodet n.40 savuketta päivässä. Nyt polttamatta 2vko.. kyl se tästä.
 

Yhteistyössä