18-19-vuotias on aivan liian nuori muuttamaan omilleen.

  • Viestiketjun aloittaja "Piste."
  • Ensimmäinen viesti
"tii-"
Kyllä se lapsi pitää kasvattaa niin, että tuossa iässä voi muuttaa omilleen. Jos lapsi haluaa jäädä kotiin tai se on käytännöllisempää (säästää vuokrassa tms), niin en pois potki, mutta se, että pitäisi omilleen muuttanutta hirveästi paapoa, niin ei toimi. Itse muutin 18 vuotiaana omilleni (opiskelut muualla), ja olihan ne ekat kuukaudet outoja ja ehkä yksinäisiäkin uudella paikkakunnalla. Vanhemmat toivottivat aina tervetulleeksi kotiin, mutta eivät tunkeneet kylään. Ajan kanssa tietysti kaikki lähti sujumaan, eihän sitä nyt täydellinen tartte olla kun omilleen lähtee.
 
Jaa-a...Itse olin 15 kun kotoa läksin.En ollut liian nuori.Osasin pitää itseni leivässä ja asunnossa.
Tyttäreni muutti 18 v omaansa,hyvin on pärjännyt!Opiskelee,tekee ns keikkatyötä opintojen ohella.
Pojalla,nyt 18v,ei tunnu olevan mitään kiirettä pois kotoa-vaikka ei sitä juuri kotona näin kesällä näykkään muutoin kun suuremman nälän yllättäessä ja kun ei kavereilta saa yösijaa.On opiskelija,viikot toisella paikkakunnalla,viikonloput täällä.Olen kyllä sanonut,että en ala kolmekymppiseksi elättämään tässä.
 
Minä olin juuri täyttänyt 19, kun muutin pois kotoa. Oli korkea aika jo lähteä. Kynnystä madalsi kyllä muutto solukämppään kaverin kanssa, mutta itse hoidin omat asiani. Kävin äidin, isän tai mummun luona joka viikko soittamassa intissä olevalle poikaystävälle, kun ei ollut puhelinta. (Tätä mun alakouluikäiset, älypuhelimen omistavat lapseni ei voi millään käsittää. :D) Eli näin perhettä joka viikko, kun samassa kaupungissa asuttiin. Muutin vajaan vuoden päästä yhteen poikaystävän kanssa, joten oli hyvä asua yksin ennen sitä.
 
Mie olin 15 kun lähin toiselle paikkakunnalle opiskelemaan, sen jälkeen en vanhempien luona oo kirjoilla ollu. Helppoahan tuo elämä oli, ku ei kotona ollu lellitty pilalle vaan opetettu niitä taitoja joita elämässä tullee tarvihtemaan. Eiköhän se oo jokasesta ihestään kiinni millon on valmis omilleen muuttamaan..
 
vierailija
Uhoaa? Mä uhosin 13-vuotiaana äidilleni että muutan isälle. Silloin oli sitä murrosiän uhoamista. 16-vuotiaana sitten muutin toiselle paikkakunnalle opiskelemaan, ja 18-19-vuotiaana olin erittäin hyvissä väleissä vanhempiini (kuten olen vieläkin). Kyllä normaali ihminen pärjää täysi-ikäisenä omillaan, suurin osa jo peruskoulun jälkeen. Sitten on niitä mamman kullannuppuja, joista on ”huolehdittu” niin hyvin, että ovat vielä 25-vuotiainakin uusavuttomia…
 
  • Tykkää
Reactions: -riivinrauta-

Yhteistyössä