13% vähemmistö

[Iskä ja lapset]

Moikka!

Olen yh isi ja HS:n kirjoituksessa meitä on tilastollisesti 13 %. Aika vähän. Lasteni äiti rakastaa kyllä lapsia, mutta tapaa harvoin.
Olen kuitenkin saanut arjen pyörimään ja voisi sanoa, että ihan kivastikkin. Illat vaan on vaikeita kun lapset nukahtavat. Silloin iskee kaipuu ja halipula. Haaveilen noina hetkinä että saisi vaan pitää omaa rakasta hetken kainalossa ja jutella. Erostakin on jo aikaa sen puoleen, että voisi jopa tutustua uuteen ihmiseen. Eipä vaan tule tilaisuuksia niin paljoa kun on kotona... varmaan tuttu juttu monille. Ikeassa pyörimistä en ole kokeillut, siellähän olisi lapsillekkin tunnin parkki =)
Tärkeintä olisi että ystävät (yleensä pariskuntia) että yh vanhempaakin voi kutsua iltoja istumaan. Kaikki tuntuu pelkäävän yh tilanteessa olevaa. Eipä meissä mitään pelättävää ole. Tässä tilanteessa vain ystävien tuki on tärkeää jos ei ole, niin ainahan voi vaikka harrastusten kautta sitä piiriä laajentaa. Paljon on sellaista mitä voi harrastaa lastenkin kanssa ja jos "mummula" sattuu olemaan lähellä, niin yksinkin pääsee ja ihmisten aikaan! Pitäkää kaikki yh:t huolta myös omasta jaksamisesta kukin tilanteen mukaan. Kaikilla kun ei ole hoitoapua ihan helposti saatavissa.
Tässäkin olisi paikka perustaa "yh-kerho" jossa apua saisi jokainen vuorollaan!

 

[taustalla]

Tosi hyvä kirjoitus tällä palstalla pitkästä aikaan.. :flower:

 

[Nti Terä]

Kieltämättä, hienosti oli kirjoitettu :flower:

Ja täyttä asiaa joka sana, itsellä ei vielä varsinaisesti ole kokemusta yksinhuoltajuudesta mutta edessä se odottaa. Tällä hetkellä siis yksinodottajan nimikkeen alle kai menisin Joiltain ystäviltä olisin toivonut erilaista käyttäytymistä raskauteni suhteen. Ei käydä pahemmin enää edes kylässä saatika sitten kutsuta mihinkään mukaan. Onko oletuksena se ettei ison mahan kanssa pysty menemään yleisille paikoille/pitämään hauskaa? Jännityksellä odotan kuinka käy sitten kun lapsi on maailmassa.

Ihanaa että yh-isitkin uskaltautuu "esille", löytyisipä lisää tännekin kirjuuttelemaan

Neiti Terä ja Kirppu 32+1

 

[talvikki]

Tuo "yh-kerho" on hyvä idea, jos tarkoitit, että yh:t vuorotellen vaikkapa auttaisivat toisiaan milloin missäkin asiassa, samoin jonkinlainen "lastenhoitorinki" olisi hyvä, valitettavasti vain välimatkat aiheuttavat ongelmia tällaisten toteutumisessa.

 

[Katariina]

hesassa ainakin toimii päksyn olohuoneet (pääkaupunkiseudun yh:t), joissa voi tavata yhäreitä... Mullakin on jo tuhat ja yksi yhäri kaveria sitä kautta. Tutustukaa ihmeessä yksin- ja yhteishuoltajien liiton tarjontaan!

 

[Iskä ja lapset]

Kiitos palauttesta... tuli hyvä mieli =)

Tuo yh-piiri missä saisi apua käytännön ja hoidollisissa asioissa toimisi varmasti alueellisesti. Pitäisi vaan olla "puuhapete/pirkko" joka keräisi yhteystietoja ja tekisi postituslistan alueellisesti.

Samalla voisi jakaa osaamista ja auttaa muutenkin kuin lastenhoidossa. Yh iskät osaa yleensä pitää poraa ja vasaraa kädessä, mutta ei välttämättä ommella verhoja...

Jos idea saa kannatusta niin muodostetaan vaikka tiimi joka suunnittelee toteutuksen.

Palautetta odottaen, niin pistän sitten e-mail osoitteen. Itse vaikutan pks pohjoispuolella.

 

[mimmu]

\

Kiitos palauttesta... tuli hyvä mieli =)

Tuo yh-piiri missä saisi apua käytännön ja hoidollisissa asioissa toimisi varmasti alueellisesti. Pitäisi vaan olla "puuhapete/pirkko" joka keräisi yhteystietoja ja tekisi postituslistan alueellisesti.

Samalla voisi jakaa osaamista ja auttaa muutenkin kuin lastenhoidossa. Yh iskät osaa yleensä pitää poraa ja vasaraa kädessä, mutta ei välttämättä ommella verhoja...

Jos idea saa kannatusta niin muodostetaan vaikka tiimi joka suunnittelee toteutuksen.

Palautetta odottaen, niin pistän sitten e-mail osoitteen. Itse vaikutan pks pohjoispuolella.

kuulostaa kyllä hyvältä idealta!

 

[Siiri 07]

Heippa !

Oli todella hyvä ja asiallinen kirjoitus ! Itse olen myös pohtinut tuota asiaa, että yh vanhempaa pelätään, itse olen pienen tytön yh äiti ja vallan hyvin pärjään tässä elämässä, ja olen iloinen ja sosiaalinen, moni vain olettaa että yh vanhempi on " kummallinen kummajainen" tai sitten se on muuten " luuseri" itse hyvästi koulutettu ja työt yms. on, ja enpä usko että kukaan naimisiin menee erotakseen, lapsia hommaa sillä silmällä että jää yh vanhemmaksi. Joskus se vain on paras ratkaisu ! Yksinäisyys toki vaivaa ja joskus miettii myös tulevaisuutta johon kuuluisi " oma kulta" mutta kaippa nekin sitten aikanas järjestyy. Onneksi on muutamia ystäviä jotka ymmärtävät myös tilanteeni, yh vanhempi elää lapseensa/lapsiinsa sitoutuneemmin usein kuitenkin, tai ainakin itse harrastukset yms. sen mukaan että tyttö mukanani! Mutta tässäpä nämä omat mielipiteeni.