12 vuotias yksin yön kotona?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hmm
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja sipsi:
En jättäisi, eikä tytär kyllä edes suostuisi jäämään ok-taloon yksin yöksi :)

Ja olen syntynyt 60-luvulla, enkä kuitenkaan (ilmeisesti epänormaalina poikkeuksena) ollut tuon ikäisenä öitä yksin kotona, enkä muuallakan.

No et ole anut, ikinä en ollut öitäni yksin tuon ikäisenä ja hyvin olen pärjännyt elämässä!
Enkä ikinä jättäisi 12 vuotiasta yksin kotiin yöksi!!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ...:
Alkuperäinen kirjoittaja e:
Voi herranjumala.
Kyllä todella voi jättää.

Niin ne ajat muuttuu tässäkin tapauksessa. Mä olin usein joitakin päiviäkin yksin kotona tuon ikäisenä ja nuorempana aina koulunjälkeen.
Nykyään kauhee haloo ja pelko jos teini ikäinen yhdenkin yön yksin
Nyky nuoret ei osaa enää huolehtia itsestään, ne kun osaa vain pelata pleikkaa, ei muuta

Mun mielestä 12 vuotias ei ole vielä teini:(
 
Alkuperäinen kirjoittaja e:
Alkuperäinen kirjoittaja 12vee vielä niin pieni:
En kyllä jättäisi. Pitkän harkinnan jälkeen 15vee oli yksin kotona yön kun koulutuksessa olin. Hyvin meni ja hyvin oli kissansa kanssa nukkunut. Usein en häntäkään vielä jättäisi yksin mutta yt tilanteista johtuen oli pakko.

Siis mä en käsitä tän palstan kaksinaismoralismia. Kovasti kehutaan miten nuorikin voi olla hyvä äiti ja kaikki tuntee teiniäitejä jotka on parhaita mahdollisia mammoja. Aborttiin ei kannusteta, vaan teiniäitejä rohkaistaan pitämään vahinkolapset.

Ja sitten 12-vuotiasta ei voi edes jättää yksin kotiin!

Miettikääpä, että niinkin lyhyen ajan päästä kuin vaikka 4 vuoden kuluttua se samainen muksu saattaa olla täällä kyselemässä et mitä tekis kun testi näyttää plussaa :O

Ja johan sen neitsyysketjustakin näki, että suuri osa palstalaisista on menettäny neitsyytensä 13-14-vuotiaina...

niin, kaksinaismoralismia sekin, et 10v ei saa kattoa harry potteria tai taru sormusten herrasta, mut 2v päästä on ok jättää lapsi yksin yöksi kotiin..

pienempi muutos kuitenkin on kasvaa esim 8 vuotiaasta 12 vuotiaaksi, kuin 12 vuotiaasta 16 vuotiaaksi.

juuri silloin kun lapsi tulee murrosikään, eli just tuossa 11-13 vuotiiaana vanhempien pitää eniten olla läsnä sille lapselle, eikä siinä vaiheessa "jättää oman onnensa nojaan "



 
Alkuperäinen kirjoittaja e:
Alkuperäinen kirjoittaja hassua:
Ensin niitä lapsia hoidetaan kolmevuotiaiksi kotona, kun ne on liian pieniä muiden hoitoon.

Sitten jo alle murrosikäisen pitää olla itsenäinen ja osata tulla toimeen itsekseen, eikä äitiä enää kiinnosta lapsi enää pätkän vertaa.

Ei 12-vuotias ole alle murrosikäinen, kyllä useimmilla on murrosikä siinä iässä jo alkanut. Murrosiän alkamisikäkin on muuten vuosikymmen vuosikymmeneltä laskenut... ;P

No joo, ehkä fyysisesti voi alkaa murrosikä mutta henkisesti ei!!! Kyllä 12 vuotias on vielä lapsi monessa asiassa!
 
Kuinka moni tälläkin palstalla on ottanut huomioon, että nykypäivänä monella on vuorotyö ja ei ole paljon muuta vaihtoehtoa, kuin opettaa lapsi alaikäisenä olemaan yöt kotona. Ei niitä päivähommia kaikille ole tarjolla, vaikka kuinka haluaisi ja pakkohan se on rahaa jostain hankkia perheelle, että olisi katto pään päällä ja ruokaa pöydässä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kuinka moni tälläkin palstalla on ottanut huomioon, että nykypäivänä monella on vuorotyö ja ei ole paljon muuta vaihtoehtoa, kuin opettaa lapsi alaikäisenä olemaan yöt kotona. Ei niitä päivähommia kaikille ole tarjolla, vaikka kuinka haluaisi ja pakkohan se on rahaa jostain hankkia perheelle, että olisi katto pään päällä ja ruokaa pöydässä.

meillä oli joku mun kavereista aina yötä silloin kun mun piti olla yöllä töissä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hyvänen aika:
Alkuperäinen kirjoittaja 12vee vielä niin pieni:
En kyllä jättäisi. Pitkän harkinnan jälkeen 15vee oli yksin kotona yön kun koulutuksessa olin. Hyvin meni ja hyvin oli kissansa kanssa nukkunut. Usein en häntäkään vielä jättäisi yksin mutta yt tilanteista johtuen oli pakko.

Jestas. Minä muutin vuoden vahempana, eli 16v pois kotoa.

Niin, toiset huolehtii lapsestaan pitempään kuin toiset ja silti molemmat pärjää elämässään:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Voi luoja, ei se 12-vuotias enää niin pieni ole, ettei se osaisi yötä olla yksi tai ehkä jotkut on, mutta suurin osa ei. Miksi niitä lapsia pitää kasvattaa pumpulissa ja ei anneta yhtään vapauksia, kun koko ajan pitää olla valvovan silmän alla, ei ihme, että niistä tulee ongelmateinejä, jotka haistattelee ja tekee kaikkensa, että äiti ei höösäisi. Itsellä on ollut hyvin vapaata kasvatus pienenä, äiti ei ole todellakaan vahtinut menemisiäni, olen saanut samoilla pitkin metsiä ja kulkeka pitkin kylää ja äiti ei edes ole tiennyt missä olen ja mulla ei ole ikinä ollut tarve uhmata vanhempiani ja mun teini-ikä on ollut maailman helpoin.

Eiköhän ne haistattelevat nuoret tule juuri sellaisista perheistä joissa viis veisataan miten lapset yksin pärjäävät:(
 
Alkuperäinen kirjoittaja keppälerttu:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kuinka moni tälläkin palstalla on ottanut huomioon, että nykypäivänä monella on vuorotyö ja ei ole paljon muuta vaihtoehtoa, kuin opettaa lapsi alaikäisenä olemaan yöt kotona. Ei niitä päivähommia kaikille ole tarjolla, vaikka kuinka haluaisi ja pakkohan se on rahaa jostain hankkia perheelle, että olisi katto pään päällä ja ruokaa pöydässä.

meillä oli joku mun kavereista aina yötä silloin kun mun piti olla yöllä töissä.

Kaikilla tuo ei ole mahdollista, ei ole sellaisia kavereita jotka auttaisi tai tulisi yöksi. Itse en tällä hetkellä ole yötöissä, mutta se ei ole multakaan pois suljettu ajatus, että jossain vaiheessa palaisin takaisin yöhommiin, se vähän riippuu siitä onko päivähommissa töitä tarjolla, jos ei niin sitten on palattava yötyön pariin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Voi luoja, ei se 12-vuotias enää niin pieni ole, ettei se osaisi yötä olla yksi tai ehkä jotkut on, mutta suurin osa ei. Miksi niitä lapsia pitää kasvattaa pumpulissa ja ei anneta yhtään vapauksia, kun koko ajan pitää olla valvovan silmän alla, ei ihme, että niistä tulee ongelmateinejä, jotka haistattelee ja tekee kaikkensa, että äiti ei höösäisi. Itsellä on ollut hyvin vapaata kasvatus pienenä, äiti ei ole todellakaan vahtinut menemisiäni, olen saanut samoilla pitkin metsiä ja kulkeka pitkin kylää ja äiti ei edes ole tiennyt missä olen ja mulla ei ole ikinä ollut tarve uhmata vanhempiani ja mun teini-ikä on ollut maailman helpoin.

Eiköhän ne haistattelevat nuoret tule juuri sellaisista perheistä joissa viis veisataan miten lapset yksin pärjäävät:(

No minä en ole koskaan haistatellut eikä mun sisaruksenikaan, ei ole tullut edes mieleen vaikka meidän perään ei ole koko ajan katsottukaan, me ollaan saatu mennä aika vapaasti. Miehen äiti taas on ollut sellainen kanaemo ja molemmat lapset enemmän tai vähemmän huligaaneja pienenä.
 
En jättäisi yksin tuon ikäistä, en vaikka pakkokin oisi! Itsekkin vuorotyöläisenä tiedän ettei aina voi valita työaikojaan, mutta esim. kaverille yötä, naapuriin tms. vois koittaa järjestää "hätäapuhoitolaa" niille öille kun on itse töissä?!
EIkä se ole mitään pumpulissa kasvatusta, ei todellakaan! Juuri tuon ikäiset saavat niitä "todella loistavia" ajatuksia. Uskovat olevansa isompia kuin ovatkaan ja sitten sitä mennään... Seurauksena on raiskauksia ja hyväksikäyttöä... Ja uskokaa pois, tiedän mistä puhun sillä teen työtäni erityisnuorten parissa. Siinä näkee yhtä jos toistakin pientä tyttöä ja poikaa jotka on liian pieninä jätetty pärjäämän yksin kotiin. Seurauksena on sitten psyykkisiä ongelmia ja muuta mukavaa...
Ehkä ennen vanhaan oli eri peli, esim. mökillä kavereitten kanssa ei ollut sitä kännykkää ja sillä ei sitten voitu laittaa viestiä kavereille ja chätätä netissä puolituttujen kanssa, että tulkaa tänne, meillä on bileet!
Itse en ole ollut tähänkään päivään mennessä lapsuuden kodissani yhtään yötä yksin. Toki kyseessä oli maatalo ja monta sukupolvea samankaton alla, joten ei siinä ollut oikein moiseen mahdollisuuttakaan. Jos vanhemmat jossain niin isovanhemmat kuitenkin paikalla. Siltikkään en ole pumpuloitu, enkä usko asiasta kärsineenä ja muuttuneeni jotenkin vähemmän selviäväksi tässä maailmassa? Ehkä tavallista paremmin luotan siihen että rakkaus kantaa?
 
Minä ja kaksi sisarustani ei haluttu enää lähteä vanhempien kanssa sukuloimaan tai mökille 12-10 vuotiaina. Äiti teki ruuat valmiiksi ja oltiin keskenämme kotona. Kivaa oli ja saatiin kerrankin valvoa pitkään. =) Mummu soitteli kuinka pärjätään, kun vanhempieni mökillä ei ollut edes puhelinta 90-luvun alussa. Viimeisenä päivä aina kerättiin astiat koneeseen ja siivottiin, et oli siistiä, kun vanhemmat tuli kotiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nereida:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja nereida:
Ja lasten paikkako on yöllä kaduilla? Anna mun kaikki kestää....

Onko sillä jotain merkitystä? Kyllä tuon ikäinen jo pitääs osata itsestänsä huolta pitää

:kieh: Olet kuvottava, toivottavasti edes provoilija!

Mitenniin kuvottava? Millä oikeudellä sä väität mun olevan kuvottava, jos en ole pysynyt kotona vaan olen ollut ulkona?
Kyllä mä katsoin olevan ihan tarpeeksi vanha itsestäni huolehtimaan, kenties sun lapset on semmosia raappanoita ettei mitään rajaa, eivätkä siksi pysty olemaan edes yhtä yötä yksin ilman äidin jatkuvaa apua!
Mun elämä ei onneksi ollut noin rajoittunutta tai suojeltua. Saun oikeasti nauttia elämästäni ja omasta ajastani, mikä sen upeampaa kuin runsas happinen kesäyö tähtien alla.
Päivääkään en vaihtaisi pois.


Vain joki aika sitten 12-vuotiaat pojat lähtivät merille kadetteina. Heidän odotettiin käyttäytyvän kuten upseerit ja aikuiset. Ja täällä kysellään voiko sen ikäinen olla yhden yön yksin.
Herää pahvi!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Itsellä on ollut hyvin vapaata kasvatus pienenä, äiti ei ole todellakaan vahtinut menemisiäni, olen saanut samoilla pitkin metsiä ja kulkeka pitkin kylää ja äiti ei edes ole tiennyt missä olen ja mulla ei ole ikinä ollut tarve uhmata vanhempiani ja mun teini-ikä on ollut maailman helpoin.

Sama, ainoastaan kellon aika annettiin milloin on ruoka valmis, muutoin oli täysin vapaa.
Kuinka kuvottavaa se on ollutkin!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja 12vee vielä niin pieni:
En kyllä jättäisi. Pitkän harkinnan jälkeen 15vee oli yksin kotona yön kun koulutuksessa olin. Hyvin meni ja hyvin oli kissansa kanssa nukkunut. Usein en häntäkään vielä jättäisi yksin mutta yt tilanteista johtuen oli pakko.

Mä oon vajaa 16-vuotiaana jo asunut yksin..!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja sipsi:
En jättäisi, eikä tytär kyllä edes suostuisi jäämään ok-taloon yksin yöksi :)

Ja olen syntynyt 60-luvulla, enkä kuitenkaan (ilmeisesti epänormaalina poikkeuksena) ollut tuon ikäisenä öitä yksin kotona, enkä muuallakan.

No et ole anut, ikinä en ollut öitäni yksin tuon ikäisenä ja hyvin olen pärjännyt elämässä!
Enkä ikinä jättäisi 12 vuotiasta yksin kotiin yöksi!!!
Minäkin olen syntynyt 60-luvulla. Minä ainakin jäin ihan mielelläni yöksi yksin kotiin. Arvostin myös saamaani luottamusta.
Tuon ikäisenä olin jo muutenkin varsin itsenäinen. Asuin veljeni kanssa talomme piharakennuksessa omasta halustamme. Vietin paljon aikaa yksin luonnossa kuunnellen luonnon ääniä nuotiolla istuskellen. Joskus saatoin jopa yöpyä yksin luonnossa. Erityisesti tykkäsin samoilla tuntemattomissa metsissä joihin usein eksyinkin jopa osittain tarkoituksella. Pidin haasteista jo pienenä ja selviytyminen tuntemattomasta metsästä oli yksi mielihaasteistani. Tiedä sitten onko asialla ollut merkitystä mutta omaan erittäin hyvän suuntavaiston.
Uimarannalla käytiin kavereiden kanssa jo reilusti alle 10-vuotiaina.

Mutta joo, ennen oli ennen ja nyt on nyt. Nykynuoret liimaavat mielellään sohvan selkäänsä, syövät mikropitsaa ja pyyhityttävät perseensä äiskällä 15-vuotiaiksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja TriplaIsä:
Mutta joo, ennen oli ennen ja nyt on nyt. Nykynuoret liimaavat mielellään sohvan selkäänsä, syövät mikropitsaa ja pyyhityttävät perseensä äiskällä 15-vuotiaiksi.

Tämähän se ongelma täytyy olla, kun lukee noita kun väittää ettei 12v voi olla edes yötä yksin.
Vika on silti vanhempien, jotka ei anna lapsilleen vastuuta ja vapautta vaan hyysäävät olan takaa mitä lapset tekee
 
Alkuperäinen kirjoittaja Yksin:
Vaikka lapsi sanoisi, ettei haluaisi jäädä, jättäistkö silti????

Miksi kukaan noin sanoisi, innoissaan ovat, ellei ole kyse mamman pojista. Eihän ne uskalla olla hetkeäkään ilman äidin helmaa tai ei pysty olemaan. Ei äiti anna.
 
Voi jättää mutta on se minusta vastuutonta.
Tuon ikäinen pärjää kyllä jos pakko mutta minusta kyse on siitä ettei tarvitse pärjätä koska on vanhempien asia huolehtia turvalliset olot lapselle vuorotyöstä tms. huolimatta.
Oma esikoinen on pian tuon ikäinen ja vaikka on iso ja fiksu tyttö niin silti lapsi.
 
Meidät jätettiin muutamaksi tunniksi yksin kavereiden kansa, ei nukuttu mut makoiltiin sängyssä, eli oltiin 11-, 10- ja 8-vuotiaita.

Meidän vanhemmat lähti baariin 15 kilometrin päähän. Kavereitteni äiti oli kuskina.

Voi jättää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hans:
Alkuperäinen kirjoittaja TriplaIsä:
Mutta joo, ennen oli ennen ja nyt on nyt. Nykynuoret liimaavat mielellään sohvan selkäänsä, syövät mikropitsaa ja pyyhityttävät perseensä äiskällä 15-vuotiaiksi.

Tämähän se ongelma täytyy olla, kun lukee noita kun väittää ettei 12v voi olla edes yötä yksin.
Vika on silti vanhempien, jotka ei anna lapsilleen vastuuta ja vapautta vaan hyysäävät olan takaa mitä lapset tekee
Näin on, lapselle tulisi antaa enemmän vastuuta. Totuus kuitenkin on että maailma muuttuu. Maailman muutoksen myötä muuttuvat myös ihmisten asenteet. Jatkuva uutisointi väkivallasta boostaa turvattomuuden tunnetta ja pumpulissa kasvattamisen tarvetta. Myös kaikenmaailman kasvatusammattilaiset ja psykologit sanovat että 12v lapsesta tulee murhaaja jos on 2 tuntia pidempään yksin kotona.
Kasvatukseni oli erittäin vapaa mutta silti olen auktoriteetteja ja yhteiskunnan normeja kunnioittava kansalainen ja vieläpä ihan mukavasti elämässä pärjännyt kautta linjan.

En kuitenkaan itsekään missään tapauksessa antaisi omille lapsilleni täysin samanlaista vapautta ja itsenäisyyttä kuin itselläni on ollut vaikka niin tahtoisinkin.
 
Triplaisä: siis välimuotoako ei lapsilla ole? Joko olet 12v ihan tuosta vaan kotona yksin öitä, tai sitten makaat sohva selkään liimattuna mikropitsaa syömässä ja pyyhityttämässä persettä äiteellä?

No, minulle asia on sikäli yhdentekevä, ettei meidän tyttö edes haluaisi olla yötä yksin. Isossa ok-talossa syrjemmällä. Asiasta ei tartte vääntää täällä, eikä kotona tämän enmpää. Mutta ei se jukolauta kyllä persettä enää mulla pyyhitytä :)

Nytkin heräsi reippaana ennen seitsemää, teki eväät, ja polki pyörällä toimihenkilöksi isoihin ratsastuskisoihin.

Ja kyllä. Molemmat olemme suurimman osan lapsen elämästä olleet vuorotyössä. Eli hoitoratkaisuja on tullut pohdittua jonkin verran :)
 

Yhteistyössä