Tämä keskustelu koskettaa niin monia, muakin. Mulla takana paniikkihäiriö, joka raskausaikana pahetunut kausittaisesti. Olen joskus aiemmin joutunut tosi harvakseen puolikkaan Opamoxin ottamaan ja aluksi olin aika kauhuissani, kun jouduin taas siihen "turvautumaan". No, olen ottanut puolikkaan Opamoxin neljä kertaa raskauden aikana, nyt rv25.
Kättärillä ovat tosi huolettomia ton lääkkeen kanssa, helposti määräävät sitä esim. 30mg kerta-annoksena. Mullekin sanoivat, että voin jopa 45mg päivässä syödä. Mutta ei kiitos...
Onneksi enemmän ja pitkäkeskoisempaa hyötyä saan esim. rentoutumisharjoituksista ja "itsepsyykauksesta".
Olen ajatellut niin kuin te monet kanssasisaretkin, että enemmän on pikkuiselle haittaa tuskaisuudesta ja stressaamisesta. Kyllä ne adrenaliinitkin läpäisevät istukan.
Itse on Luojan kiitos kärsi (vielä) unettomuudesta. Mulla lähes aina kevätkesäisin tulee kamala unettomuuskierre (2-4h unta per yö), mutta nyt voin laskea yhden käden sormilla huonosti nukutut yöt. Kaipa ne hormoonit vähän auttaa... Unettomuuten suosittelen liikuntaa ja paljon, huoneilman tuuletusta, hiilaripitoista iltapalaa, lepposaa musiikkia... Tiedän, etteivät tod. aina toimi, ja pelkkä stressi, että "miten taas jaksan huomisen, kun en kumminkaan nuku ensi yönä" -kierreajattelu on ihan kamalaa...
Mutta Opamoxista on musta ihan turha stressata. Tukiasema. netissä on sellasia mammoja, jotka on syöneet psyykelääkkeitä yhdistettyinä oikeisti isoihin annoksiin Opamoxia tms. raskausaikana ja synnyttäneet täysin virkeitä ja terveitä lapsia