H
harmajana nyt
Vieras
Millä perusteilla voi saada lasten yksinhuoltajuuden?
Pitääkö silloin olla eronnut lasten isästä?
Mies tuli viime viikolla kotiin kahtena iltana kymmenen aikaan, muina iltoina jäi töihin vanhempiensa luo nukkumaan koska ei jaksanut ajaa kotiin (matkaa 86km).
Tällä viikolla mies tuli maanantaina kotiin 01.30, eilen puoli kymmenen, tänään ei ole vielä edes lähtenyt töistä kotiin ajamaan.
Mulle alkaa riittää tämä. Joulukuusta lähtien olen odottanut että töissä tulisi rauhallisempaa. Joulukuussa mies sanoi "no kun tää joulun alunen on aina tällasta kun kaikki haluaa muuttaa jouluksi omaan taloon ja pakko tehdä pitkää päivää että voin itse olla joulun kotona". Mies siis rakennusalalla.
Sitten oli isoja projekteja moooonta ja taas tehtiin pitkää päivää. Nyt mennään jo maaliskuun loppua eikä töille näytä tulevan loppua.
No hyvä tietenkin niin mutta siis eikö joku raja pitäis osata vetää kun on sentään perheellinen, seitsemän lasta kysyy joka ilta milloin isä tulee :'(
Minä joudun valehtelemaan miehelle menoistani että saan edes joskus miehen tulemaan vaikka edes seitsemältä kotiin koska minulla on "pakollinen" meno luokkatoimikunnan tai jonkun muun takia. (en edes kuulu moiseen)
Minun puolestani tämä kulissi hienoine autoineen ja taloineen saisi jäädä, kunhan mies olisi edes joskus vaikka viideltä kotona että voisimme syödä päivällistä yhdessä ja käydä vaikka ulkona yhdessä.
Mutta kun EI!
Voinko sanoa miehelle että valitsee, joko työ tai perhe??
Tätä on siis kestänyt jo vuosia vuosia, ainakin seitsemän vuotta tällaista ja aina on kovasti lupaillut että kyllä tää tästä helpottaa kun saadaan lisää porukkaa palkattua. Työvoimaa on tullut lisää mutta tuntuu että siinä samassa vaan luvataan enemmän asiakkaille ja näin ollen uudet työntekijät eivät tuokaan sitä luvattua helpotusta :/
En jatka pidempään vaikka juttua kyllä riittäisi, muuten kukaan ei jaksa lukea.
Pitääkö silloin olla eronnut lasten isästä?
Mies tuli viime viikolla kotiin kahtena iltana kymmenen aikaan, muina iltoina jäi töihin vanhempiensa luo nukkumaan koska ei jaksanut ajaa kotiin (matkaa 86km).
Tällä viikolla mies tuli maanantaina kotiin 01.30, eilen puoli kymmenen, tänään ei ole vielä edes lähtenyt töistä kotiin ajamaan.
Mulle alkaa riittää tämä. Joulukuusta lähtien olen odottanut että töissä tulisi rauhallisempaa. Joulukuussa mies sanoi "no kun tää joulun alunen on aina tällasta kun kaikki haluaa muuttaa jouluksi omaan taloon ja pakko tehdä pitkää päivää että voin itse olla joulun kotona". Mies siis rakennusalalla.
Sitten oli isoja projekteja moooonta ja taas tehtiin pitkää päivää. Nyt mennään jo maaliskuun loppua eikä töille näytä tulevan loppua.
No hyvä tietenkin niin mutta siis eikö joku raja pitäis osata vetää kun on sentään perheellinen, seitsemän lasta kysyy joka ilta milloin isä tulee :'(
Minä joudun valehtelemaan miehelle menoistani että saan edes joskus miehen tulemaan vaikka edes seitsemältä kotiin koska minulla on "pakollinen" meno luokkatoimikunnan tai jonkun muun takia. (en edes kuulu moiseen)
Minun puolestani tämä kulissi hienoine autoineen ja taloineen saisi jäädä, kunhan mies olisi edes joskus vaikka viideltä kotona että voisimme syödä päivällistä yhdessä ja käydä vaikka ulkona yhdessä.
Mutta kun EI!
Voinko sanoa miehelle että valitsee, joko työ tai perhe??
Tätä on siis kestänyt jo vuosia vuosia, ainakin seitsemän vuotta tällaista ja aina on kovasti lupaillut että kyllä tää tästä helpottaa kun saadaan lisää porukkaa palkattua. Työvoimaa on tullut lisää mutta tuntuu että siinä samassa vaan luvataan enemmän asiakkaille ja näin ollen uudet työntekijät eivät tuokaan sitä luvattua helpotusta :/
En jatka pidempään vaikka juttua kyllä riittäisi, muuten kukaan ei jaksa lukea.